Venttiilivinka

Varsin yleinen erikoistyökalu
Toimii lähinnä yhdessä virassa puristamassa venttiilijousia irtokannessa siten että jousen paikoilleen puristamat venttiilinvarren lukituskiilat löystyvät ja ne voi poimia pois jolloin on mahdollista irrottaa venttili vetämällä se ulos ohjuristaan. Sama homma mutta toisin päin tehdään kokoonpano.

Vinka.

Säädettävä
Kuvassa venttiilivinka on lukitusasennossaan. Kierreosan talla laitetaan venttiililautasta vasten.  Vivusta käännetään lukitus päälle ja, mikäli on tarve, kierretään vielä hiukan lisää.

Erilaisia sovittimia

Tärkein osa venttiilivingassa on tuo musta osa. Niitä voi vinkapakkauksen matkassa olla erilaisia malleja.

Käynyt kaikkiin
Tämä yksi ainoa on ollut pitkän aikaa käytössäni enkä ole tarvinnut muita kapineita kuin tämän yhden kokoonpanon. Muut osat lienevät kadonneet jonnekin. Toisaalta en ole niitä kaivannutkaan.

Kuten näissä
Toimii erinomaisesti Guzzin 2- ja 4-venttiilikansissa sekä varsin mukavasti Benellin kuutoskoneissa.

Carillofornia Trike koekokoonpano alkoi

Etenee hiljalleen. Pieniä vastoinkäymisiä, odotettuja ja odottamattomia.
Vielä ei öljyjä saatu perän ja kardaanin sisään. Muutoin ovat öljytilojen tiivisteet paikoillaan, kuten laakerit ja kardaanin jatkoholkit. Vetoakselit mahtuivat paikalleen kivuttomasti.
Jarrujakin pääsimme Timon kanssa sovittelemaan sekä vannetta mallaamaan paikoilleen. Timo teki suurimman osan kokoonpanotyöstä. Minä lähinnä viimeistelin osia ja etsin kadonneita, jo aiemmin valmistuneita kappaleita. Vielä joutuu hiukan muokkaamaan jarruja. Vain vähän koneistusta niin jarrutkin ovat kunnossa.

 Odottamaton vastoinkäynti. 

Kardaani tarttui Timon haalarin nappiin ja oli yllättävän lujassa.

 Kardaanin kannatinlaakerin kiinnitysreiän tulppa.

Nyt kun kardaaniputkessakin tulee olemaan öljyä enemmän kuin normaalisti (normaalisti ei ole) niin on tärkeää että se ei vuoda ulos. Kardaanin kannatinlaakerin lukitusruuvi vuotaa helposti kierteensä läpi. Onneksi se menee niin syvään kiristettäessä että sen jatkeeksi saa M5-kokoisen ruuvin jonka alle voi laittaa tiivisteeksi teflonlaatan.

Tämän pidemmän mallisen nivelen ollessa kyseessä voi laakerin laittaa ensin kiinni kardaaniin ja sitten kardaanin laakereineen paikalleen kardaanitunneliin. Lyhyen nivelen ollessa kyseessä asennus on tehtävä päinvastaisessa järjestyksessä ja silloin laakerin lukituksena on lukkourarengas.

Jarrusatula ja -sylinteri luonnollisessa asennossa.

Mieluimmin olisin asentanut jarrut akselin etupuolelle mutta käsijarrun vaijerin asennuksen vuoksi sijoituasento on tämä. Vaijeri lähtee kaartaen akselin alta.

 

Jarrujen asennus alumiinivanteen kera.

Vanne paikoillaan ja mahtuu pyörimään vaikkakin niukasti. Tälle voi tulla muutos. Joko rakenteeseen tai pyörän kiinnitykseen.

Linkki: Kardaanin korjaus.

Itse tarpeeseen tehdyt työvälineet

Itse tehden nopeampaa
Kuten jo aiemmin olen maininnut niin kaikkiin hommiin ei löydy oikeaa työvälinettä kaupasta tai tilanne on se että saisi mutta kauppa on kiinni niin pitää tehdä äkkiä korvike että saa vehkeen tulille.
Välillä vehkeistä tulee melko karkeita tai omituisen näköisiä. Pääasia on että ne täyttävät tehtävänsä.

Tässä laatikossa on parhaimman pään itse tehdyt kalut.

Moneen tarkoitukseen
Tuurnia, jatkettuja hylsyjä, lukitsimia, painimia, vääntimiä ja ym. Laatikko alempana on sitten ne rujoimmat, ehkä vain kertakäyttöisiksi ajatellut värkit. Niitä ei kärsi tähän laittaa.

Nuo keltaiset kalut ovat pääosin vanhaan V7-perinteeseen nojaavien Guzzi-mallien erikoiskaluja.

Osa mallikohtaisia
Seassa on myös V65 Larion työvälineitä, V10 Centauron jakohihnankiristin, (hihnan epäkeskokiristin väännetään momenttiin sen avulla) erilaisia sakarahylsyjä eri tarkoituksiin ja pari Benellin työvälinettä.

Ulosvetäjät

Eri tyyppisiä laitteita
Ulosvetäjiä tarvitaan monenlaisia. Useimmiten niillä irrotetaan laakereita akseleista ja pesistään.

Kahta päätyyppiä
Pääosin ulosvetäjät voidaan jakaa kahteen pääluokkaan, sisältä vetäviin ja ulkoa vetäviin ja niiden apulaitteisiin.
Osa ulosvetäjistä on tosin sellaisia että niiden muuntumiskyky on sen verran laaja että niitä voidaan käyttää molempien pääluokan laitteena.

Pakki
Omassa ulosvetäjäpakissa on parisenkymmentä erilaista kalua. Kahta tai kolmea tarvitsee jatkuvasti. Muut ovat vain satunnaisiin tarpeisiin.

Tässä laatikossa kokoelma melko usein tarvittuja ulosvetäjiä.

Lisävarusteet
Lisäksi löytyy ulosvetäjien apuvälineitä kuten kierretankoja, pultteja, prikkoja ja muttereita.

Iskunvaimennintyökalu
Ohessa on myös monoiskunvaimentajan jousenpuristin. Sekin on hyvin ulosvetäjän kaltainen.

Polkupyörätyökalu
Keskellä ylhäällä oleva musta ulosvedin on yllättävän muuntautumiskykyinen sisäpuolinen ulosvetäjä. Pienten laakereiden ja helojen irrottamiseen syvältäkin reiästä onnistuu useimmiten juuri sillä. Erinomainen laite mm perävaihteen laakerien irrotukseen.

Carillofornia Trike painosorvattuja rosteriosia

Vanhan tekniikan verestämistä
Ryhdyin miettimään sitä että riittääkö taka-akselin lisätukien laakerien suojaksi laakereiden omat suojaukset. Laakerien sivut ruostuvat ja sitä myöden kosteus hiipii myös laakeriin sisälle. Kun miettii liikaa niin siitä koituu kärsimystä työn muodossa. Oli mentävä hetkeksi tallille koittamaan miten painosorvaus sujuu. Edellisen kerran tehnyt sitä teini-iässä ammattikoulussa.

Muotti
Ensin piti tietenkin tehdä vastakappale jota vasten teräslappua on hyvä painaa. Materiaaliksi valitsin 1,25 millisen ruostumattoman teräslevyn josta leikkasin peltisaksilla muutaman sopivan kokoisen kiekon. Reunat viimeistelin sorvilla ja samalla kiinnityksellä tein itse painosorvauksenkin. Täytynee jossain välissä tehdä tarkoitukseen oikein rissakin. Nyt tein sorvauksen painamalla vain terästapilla.

Akselille reikä
Keskireiät pitää akseleita varten vielä tehdä. Uskoisin että sen jälkeen laakerit ovat jo riittävän hyvässä suojassa.

 Lisätukien laakeripesät.

Tiivisteet
5 mm syvät urat laakeripesien ympärillä. Niihin tulee O-renkaat jota vasten painosorvatut suojakupit puristuvat. Vastaavasti laakeripesän ulkopinnassa on rasavnipat niin voitelu sujuu rakennetta purkamatta.

 Suojakupit vielä ilman akselin reikiä.

Suojakupit kokeeksi tulevilla paikoillaan.

Jyrsinkoneella tehty ura O-renkaalle. O-rengas on urassaan.

Lisämuoto
Homma jatkuu siten että lätkiin pitää saada pieni, n. puolen millin huullos keskireiän ympärille. Sitä varten piti sorvata oma työvälineensä ja käyttää prässiä.

 Kaksi oikein, kaksi nurin.

Neljä samanlaista
Tältä näyttävät valmiit laakerien suojalevyt. Täydellisen suorat, ja pyöreät.

Suojus koottuna laakeripesään.

Benellin purkuhommia

Korjaamokirjoissa mallit
Moottoripyörien korjausoppaiden alku- tai loppusivuilla on kuvattu millaisia erikoistyövälineitä tulee käyttää. Niiden saatavuus voi olla kuitenkin huono. Varsinkin jos pyörän ikä alkaa olla yli kolmekymmentä vuotta.
Silloin pitää joko tehdä niillä kaluilla mitä on tai tehdä tarpeen mukaan työvälineitä.

Ensiövetoakseli

Tässä kyseessä on Benelli Sei 900 ensiövedon toisioakselin purku. Työn alla oleva ratas pyörittää kytkintä sen ulkokehältä. Kytkin irtoaa moottorin ylälohkon mukana.

Ulosvetäjä.

Nopeampaa tehdä itse

Hammaspyörän hellävaraiseen irrottamiseen piti tehdä työväline. Tällä kertaa se syntyi putken pätkästä, lattaraudasta, mutterista, pultista ja parista hitsisaumasta. M8 senkkikantainen pultti toimittaa onton akselin tulpan virkaa ulosvedon aikana.Tämän työkalun voi korvata 2- tai 3-sakaraisella ulosvetimellä jos koko akselin irrottaa mutta jos konetta ei aio halkaista ja vain kytkinkotelo on avattu, tarvitaan ko hammaspyörän vaihtoon tämä ulosvetäjä.

 Massaulosvetimellä ensiövetoakselin irrotus.

Akselin ulosveto

Itse akselin ulosvetoon löytyi, säkällä, oikea hienokierre suoraan massaulosvetimen osista. 

Käynnistimen kytkin

Ensiövedon Morse-ketjun oikealla puolella näkyy käynnistimen kytkin. Kapea ratas välittää käynnistinmoottorin voiman kytkimelle. Tyypillistä kytkimelle on, erityisesti kylmäkäynnistyksessä, että se ei tahdo pitää ja moottori ei käynnisty vaikka startti pyörii. Johtuu kolmen seikan vaikutuksesta: kytkimen rakenteessa oleva kumin kovettumisesta, kulumisesta ja liukkaista nykyajan öljyistä. Kun moottorin on lämmin niin kytkin toimii kyllä ja moottori lähtee napista käyntiin.

Tehokas apu

Moottorissa on myös käynnistipoljin joka on hyvin helppokäyttöinen. Sen akseli ja palautusmekanismi näkyy kuvan alareunassa.

Oivalluksia ja kiertoteitä

Vanhoja vehkeitä kun korjailee niin joutuu varsin usein käyttämään mielikuvitustaan kuinka tehdä jokin homma niin että edes osat pysyvät ehjinä. Monenlaisia holkkeja, tuurnia, pitimiä ja ulosvetäjiä on tarvinnut rakentaa eri merkkisiin vehkeisiin. Usein vain kertakäyttöiseksi mutta useasti asiaan pitää perehtyä oikein kunnolla ja silloin tällöin käy niinkin että, sopivan välineen avulla, löytyy oikotie tehdä jokin homma helpommin kuin tehtaan insinööri on tullut ajatelleeksi.

Alkoholipyörä joutokäyntivideo

Kesäkuvaa
Löytyi arkistojen kätköistä video menneen vuoden kesältä kun laittelin California T3:sta käymään alkoholilla.

Vikaa muuallakin kuin pyörässä
Valitan kuvauksen huonoa laatua. Ohjauksessakin oli puutteita.
Myös pyörän säädöissä oli silloin vielä sanomista. Esimerkiksi kiihdytysrikastusta ei vielä silloin ollut laitettu toimintaan. Samoin käynnistysrikastuksen kanssa oli ongelmia ja starttikaapelit piti pitää mukana. Lisäksi oli tietoteknisiä yhteensopivuusongelmia. Vaikeudet kasvattavat ja kehittävät kekseliäisyyttä.

Ruiskutuksen säätötietokone on pääosassa.

Kuvaa käydessä
Lisäksi näkyy kuvaa eräistä oleellisista mittausparametreistä. Tietokoneen näytössä kolmiulotteinen ruiskutuskartta.

Alussa karkeampaa säätöä
Jokainen ruutujen risteys on mahdollista säätää erikseen. Tässä käytössä 8-bittinen kartta. Jatkossa tulen käyttämään 16-bittistä eli kaksi kertaa tiheämpää versiota.

Runsaasti mittaritietoa
Vasemmalla ilmanpaine, alhaalla kierrosluku ja kartan väri kuvaa ruiskutusmäärää eli suuttimen aukioloaikaa.

Vasemmassa sarvessa on akun jännitemittari, oikealla imusarjan paine.

Vasemman imukanavan päällä on ruiskutuspainemittari jonka neula vatkaa suuttimien aukioloajan tahtiin.

Moottorinohjauksen anturointi
Kampiakselin päässä on hihnapyörä laturin hihnaa varten ja sen reunassa raudanpala antamassa kampiakselin asento- ja kierroslukutietoa ruiskutukselle ja sytytykselle. Tässä vaiheessa oli vielä tilanne se että ruiskutustieto otettiin noista antureista pyörimissuunnassa jälkimmäisestä.

Muutos varmempaan
Kesällä 2012 tulee "näytteenotto" ruiskutukselle olemaan optisella anturilla akselin päähän kiinnitetystä erillisestä pyörijästä ja tuohon isoon alumiinilevyyn kiinnitetystä anturista. Näin ei tule mukaan sähkömagneettisia häiriöitä vaan tiedonsiirto ja -käsittely alkaa jo anturista asti digitaalisena 0 ja 1 binäärilukutietona.

Kaksi eri säätöohjelmaa ja -konetta
Toistaiseksi sytytyksen säätö on tehtävä eri tietokoneella mutta jatkossa siihen tulee muutos. Olen jo tilannut uuden Megasquirt-version jossa on ruiskun ohjukseen integroitu myös sytytys. Tämä nykyinenhän on jo viisi vuotta sitten valmistettu ja sen tarkoitus oli tulla aivan eri pyörään kuin missä se nyt on.

Lataukseen lisätehoa
Laturin siirsin pois kampiakselilta koska sen teho ei riittänyt. Uusi tuplatehoinen laturi syöttää jännitettä jo tyhjäkäynnistä alkaen joten voin siirtyä käyttämään pienempitehoista akkua.

Ahdin akkutilaan
Nykyisen akun paikalle kun olen kaavaillut ahtimen sijaintia. Akuksi riittänee noin 20 Ah:n agm-akku. Mallia Biltema, tms halpisakku. Se kuitenkin edellyttää alennusvaihteellisen Valeo-startin hankintaa nykyisen suoravetoisen Boschin tilalle. 

Kiillotuskone

Kiiltävä pinta on tiivis
Alumiinipalikat ja muutkin metallit, yleensä koneistuksen jälkeen, saavat käsittelyn korroosiota vastaan.

Vaiheittain alumiinille
Ensin hiekkapuhallus jossa mahdolliset oksidikertymät lähtevät ja pinta näennäisesti tasaantuu kun naarmut ja lovet loivenevat. Hiekkapuhalluksen jälkeen tulee maalaus. Jos ei tule maalia niin jatketaan puhaltamista lasikuulilla.

Oksidoituminen
Sen jälkeen alumiinikappaleen annetaan muodostaa ohut oksidikerros pintaansa. Siitä tulee suhteellisen tasainen oksidikerros kunhan ei kajota rasvaisilla näpeillä kappaleen pintaan. Kappale on näin satiininkiiltoinen mutta jos halutaa peilipintaa niin kappaletta ei saa päästää oksidoitumaan.

Kolhut piiloon
Jos kuitenkin halutaan kiiltävä, peilimäinen pinta niin on syytä alusta alkaen tähdätä siihen että naarmuja, työstöjälkiä tai teräviä muotoja ei kappaleessa ole.

Helpoin kiillotettava
Alumiinin kiiltämään saaminen ei ole vaikeaa. Kiiltävä alumiinipinta on sitä paitsi varsin hyvä korroosiota vastaan ja kiiltävyyden voi ylläpitää silloin tällöin kiillotamalla pintaa ja pitää sen hyvin vahattuna. Itselläni on vuonna 1996 kiillottamani Marchesinin vanteet pysyneet varsin siisteinä ja kiilto melko korkeana vaikka en ole niihin paljon huomiota kiinnittänytkään.

Voimaa pitää olla
Kiilotuskone koostuu hyvävääntöisestä ja matalakierroksiseta sähkömoottorista ja sen akselin jatkeille kiinnitetyistä kangas tai huopalaikoista. Lisäksi tarvitaan kiillotusainetta.

Eri laatuja
Kiillotusaine tähän tarkoitukseen on kiinteässä muodossa ja yleensä mehiläisvahaan tai vastaavaan sideaineeseen sekoitettuna jauheena. Vahatankoa painetaan pyörivää kiillotuslaikkaa vasten ja saadaan sitä kitkan ansiosta tarttumaan laikkaan.

Periaatteessa hiontaa
Laikassa oleva kiillotusaine hieroo laikkaa vasten painetun kiillotettavan kappaleen pintaa sileämmäksi. Karkealla aloitetaan ja vaihdetaan vähitellen aina hienompaan hionta-aineeseen kunnes haluttu kiiltävyys on saavutettu. Laikkaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa vaikka vaihdetaankin hienompaa hioma-aineeseen.

Useita kiillotuslaikkoja
Jos kuitenkin tehdään pidempää sarjaa on järkevää käyttää useampaa eri laikkaa eri karheuksille.

Harjattu pinta
Kiillotuskoneeseen voi myös kiinnittää pyörivän teräsharjan jolla alumiinista saadaan ns. harjattua alumiinia.

Ei kummallisen näköinen laite.

Kartiokierteet
Akselin päissä on kierteet joihin laikat kierretään keskirei'istään. Pyörimissuunta pitää huolen että laikat pysyvät kiinni. Isolla laikalla saadaan aikaiseksi suuri kehänopeus.

Sormet palaa ja pölyää
Kiillottamisessa on myös negatiivisia puolia: kappaleet, varsinkin pienet, pyrkivät kuumenemaan ja alumiinista ja laikasta irtoava töhnä tahrii koneenkäyttäjän ja ympäristön melko huolellisesti. Suojavälineitä on siis käytettävä.

Ei liikaa kerralla
Virheitäkin pystyy tekemään: liika painaminen saattaa saada pehmeämmät alumiinilaadut juoksevaan tilaan ja silloin syntyy lovia ja möykkyjä. Toisaalta ilmiötä voi käyttää hyväkseenkin jos on jokin pieni monttu täytettävänä.

Paljon kohteita
Alumiinin lisäksi voi kiillottaa muitakin pehmeitä metalleja sekä ruostumatonta terästä. Ennen kromausta on myös rautaosat kiillotettava jos halutaan siisti kromipinta kromauksessa.

Hankin järeämmän
Tuo yllä oleva on historiaa. Nyt on tehokkaampi kone käytössä. Myös siistimpi.

Pyörivä viila

Erittäin monikäyttöinen
Erityisesti komposiittihommissa mutta myös kovalle alumiinille ja varauksin pehmeille teräksille/valuraudalle soveltuva laite on suorakarainen, paineilmatoiminen hiomakone joka kiertää yli 10.000 kierrosta minuutissa.

Kierroslukurajoitin
Isoläpimittaisille hiontakiekoille kierroslukua joutuu rajoittamaan. Kätevä rajoitin on superlonmöykky kahvan alle.

Valikoimaa
Työvälineitä on olemassa useanlaisia. On viila- tai jyrsintyyppisiä eri muotoisia "teriä" sekä kovia että pehmeitä hiontatappeja että kiillotukseen sopivia kangas- tai huopalaikkoja. Kätevimpiä eri materiaaleille ovat kumilieriön päälle kiristettävät hiontanauharummut.
Kuvassa keskikokoinen karahiomakone. Mitä pienempi sitä kovemmat kierrokset. Tarvitsee kohtuullisen tehokkaan kompressorin.

 Karahiomakone ja varusteet.

Karakoko 6 mm
Kuten näkyy niin 6 mm karalla olevat hiontavälineet ovat suosikkejani. Sylinterikansien muokkaamiseen karkeat pyörivät viilat ovat todella tehokkaita ja paineilmakoneella niille saa tarpeeksi kierroksia. Porakoneella pyöritettynä pyörivä viila ei oikein näytä kykyjään.

Lasi- ja hiilikuitu
Komposiitille toimii parhaiten timanttilaikat ja -terät. Pehmeille komposiiteille kuten lasikuidulle riittää tyydyttävästi kobolttiterät ja -jyrsinviilat. Ohut hiilikuitu on suhteellisen äreää ainetta ja hiovilla menetelmillä sitäkin pystyy leikkaamaan tyydyttävästi.

Twaron on sitkeää
Aramidikomposiitille tarvitaan jo erikoismateriaaleja ja järeät laitteet. 

Aramidi (kauppanimiä esim Kevlar ja Twaron) ei sula eikä kovin herkästi katkea mutta voimaa ja terävyyttä sekin kumartaa.

Carillofornia Trike taka-akselin lisätuennan koneistus 4

Paljon koneistettavaa
Lisätukien koneistukset ovat loppusuoralla. Yllättävän työvaltaiset tukivarret.

Helpomminkin nämä olisi voinut tehdä mutta kun tehdään prototyyppiä jossa pitää ottaa huomioon sellaisiakin asioita joista tuotantokappaleessa olisi vain tarkat mitat.

Säätöruuvit
Nuo takakiinnityksen törröttävät pultit edustavat juuri kuvaamaani säädettävyyttä. Sitten kun homma on kunnossa niin lisätuet voi laitaa kiinni yksinkertaisilla putkien päihin hitsatuilla teräslapuilla.

Lisätuen takapään kiinnitys altapäin.

Voimaa moneen suuntaan
Runsas pulttimäärä on siksi että niillä kiristetään lisätuen putken pää pyörimättömäksi ja estetään liukuminen reiässä. Putken suuntaisella pultilla pidetään putki lievässä vetojännityksessä ja takapyörillä lievä auraus. Putki ja putken kiinnike ottaa myös vastaan osan jarrutuksen ja kiihdytyksen taka-akselille aiheuttamaa kiertymistä.

Oikean puolen lisätuki.

Lisätukia
Putken etupäässä olevan laakeripesän läpi törröttävä pultti on jatkettua mallia oleva takahaarukan akseli jonka ulommasta päästä tulee vielä saman suuntainen tuki jonka toinen pää tulee kiinni pyörän rungon etuosan johonkin korvakkeeseen. Mille kohtaa, se tulee nähtäväksi sitten kun on ensin sovitettu akselia pyörään.

 Lisätuen putkien päät on tulpattu ja kierteitetty.

Veto, puristus, ja kiertymä hallinnassa
Putkien etupäissä on koneistettu ura estämässä tahatonta pyörimistä. Etummaisien laakeripesien poikkisuuntaiset lukituspultit kulkevat urassa. Putket ovat kiinni kolmella tapaa: Vetosuuntaiset pultit (M10), kitkalukitus ja pyörimisen estävä loveus. Takapäässä vain pitkittäissuuntainen pultti ja kitkalukitus.

Löytyi vanhoja muotteja

Satuloihin ja katteisiin
Kahden eri mallin satulanmuotit löytyy sekä erinäinen määrä muita muotteja. Muotteja on kertynyt sekä sarja- että yksittäiskappaleita varten erinäinen määrä. Jostain syystä lasikuitu ei ole tämän päivän hitti vaan suurin osa lasikuitukappaleista menee 60- ja seitsemänkymmentäluvun kulkineisiin. Pois lukien jotkin harvat hiilikuituiset kappaleet joita olen tehnyt mm Ducateihin.

 Muotteja

Lokasuojille
Ylempänä Ducati Monsterin sivupaneelien muotit ja alhaalla Ducatin, sekä muiden, usd-keulaan sopiva 17 tuuman lokari. Myös 16 tuumaiselle renkaalle löytyy perinteisempi matkasportin lokasuojan muotti.

Tälle satulamallille löytyy myös muotti.

Classic racing tai Café
Kyseisen satulan takaosassa on tyhjä tila esimerkiksi työkalupussukalle tai akulle. Samoin siellä on kiinnitys takavalolle: sille tehdään reikä takaosaan josta näkyy vain itse takavalaisimen lasi eikä kiinnitysosia lainkaan. Satula on on kiinni takakatteessa joko Velcro-tarralla tai siipimuttereilla, tilaajan halun mukaan. Katteessa on aukko satulan pohjalevyn alla josta pääsee käsiksi esimerkiksi pyörän sähköjärjestelmän osiin.

Kaikenlaista muutakin
Joitakin etukatteen muottejakin on. Ainakin nelikulmaisella valolla varustettu Ducati 900 SS:n katteen muotti.

Löytyy myös Cagiva Alazzurran etupään alakatteet.

Lasikuitusatulanpohja

Melko leveä malli
Tämä malli, jonka iltapäivällä laminoin, sopii mm Triumph Bonnevillen runkoon.

Laitetila tai työkalukotelo
Pohjalevyn muoto noudattelee melko tarkoin alkuperäisen peltisen satulanpohjan muotoa lukuun ottamatta takaosan muotoa.Takaosasta voidaan tehdä myös umpinainen kotelo jolloin pääsy takatilaan tulee satulan pehmuste irrottamalla "selkänojan" takaa aukosta. Takarenkaan jouston liikerata pitää huomioida jos satula tulee kovin alas.

 Katkokuitua ja polyesterihartsia 1 - 3 kerrosta kohdasta riippuen.

Tässä samalla muotilla tekemäni maalattu hiilikuitusatula.

Tämmöinen tuli tällä kertaa.

Kovettuminen ottaa aikansa
Viimeistely sitten kun kovettuminen on loppunut. Reunoista purseet pois ja maali pintaan. Lisääkin tehdään jos kiinnostusta kellä on. Myös epoksista ja hiilikuidusta alipaineistamalla ultrakevyttä ja lujaa. Mahdollisuus on saada tilauksesta "särkymättömällä" aramidi- eli Kevlar-vahvistuksella.

Myyn takaiskunvaimentajan jousen

Ollut kaksi kesää käytössä Moto Guzzi Brevassa. Liian hento kahdelle n. yli 100 kg henkilölle ja täydelle matkavarustukselle.
En usko tarvitsevani sitä enää. Iskunvaimentaja jossa se oli on merkiltään Sachs.

 Sisähalkaisijan 56 mm.

Vapaa pituus 185 mm.

Langan halkaisija 11,5 mm.

Tarjouksia saa tehdä.

Myyn rekisterikilpitelineen

Sopii Moto Guzzi V10 Centauroon. Hiilikuitua.

 Kevyt ja luja. Käsitelty uv-suojalakalla.

Keskelle laminoin ohuen kaistaleen kumia kiveniskuja kestämään.

Uniikkikappale 80€

Myyn peiliparin

Vasemman ja oikean puolen peilit. Muovia, kumia, lasia ja terästä.
Olleet viimeksi Moto Guzzi V65 Lariossa.
Tyypillistä 80-luvun alun muotoilua. Ehyet. Muovipinnoissa pieniä naarmuja. Peilit näyttävät näkymän lievästi sinertävänä.

Tarjouksia otetaan vastaan.

Stetoskooppi

Kohde tarkentuu
Useampisylinterisessä moottorissa vian paikallistaminen voi olla vaativaa.
Stetoskoopista on silloin merkittävää apua.
Sillä voi kuunnella venttiilikoneiston ääniä venttiilikohtaisesti, tarkistaa kuulon perusteella laakerien kuntoa tai kuunnella toimivatko ruiskutussuuttimet.

Stetoskooppi.

Periaate
Kevytmetallinen puikko siirtää mekaanisen värinän herkälle kalvolle joka saa ilman letkussa värähtelemään ja välittää näin äänen korvin kuultaviksi. Laite on vastaava kuin lääkärien käyttämä mutta eroaa siitä tuon puikon osalta.

Laakerien vihollinen nro 1

Maataloustyökoneisiin ja vastaaviin
Painepesuri on käyttökelpoinen laite kun pesee sellaisia kohteita jossa saa laskettaa kunnolla paineella vettä kohteeseen.

Painepesurilla ei voi pestä mp:tä
Moottoripyörässä se vain on hankalaa laakereiden ja sähköliittimien suhteen. Painevesi menee pienestäkin raosta tai voimakas suihku kääntää huulitiivisteen nurin, syrjäyttää rasvan ja laakerin kohtalo on sinetöity. Myös maalipinta ja teippaukset voivat vahingoittua.

Mutta matkan päästä voi
Suuttimessa on eri asentoja ja itse laitteessa pesuainesäiliö joten pesuaineen voi levittää matkan päästä ohuena veden ja pesuaineen sekaisen sumuna. Se tunkeutuu jonkin verran syvemmälle kuin jos vain harjalla pesuainetta levittäisi.

Sumusäädöllä
Huuhtelu onnistuu varsin hyvin kun ei käytä kovaa painetta vaan antaa runsaan vesisumun valua itsekseen pois pyörästä pesuaineen ja lian huuhtomistarkoituksessa.

Kompakti paketti.

Laatuosista
Valualumiinista koneistamalla valmistettu pumppu, pesuainesäiliö, letkukela ja säätösuutin kuuluvat varustukseen. Pesuaineen levitys pienellä paineella on tehokasta. Myös huuhtominen sumusuuttimella on helppoa.

Edullisemmat painepesurit
Niissä on pellistä prässättyjä tai jopa muovisia pumpun osia. Kesto voi olla heikko. Myös tällä merkillä on ns. halpissarja jossa komponenttien laadusta ja rakenteesta on tingitty. Kilpailu alalla lienee kovaa.

Helppokäyttöinen seisontatuki

Tuki pyörälle
Yksin kun siirtelee pyöriä ahtaassa tallissa niin tarvitaan apuvälineitä. Siirreltävän seisontatuen hinta oli  alle 50 Euroa.

 Teline toiminta-asennossa.

Sopii useimmille
Etupyörä työnnetään pienen esteen yli jolloin alatuki keinahtaa ja etupyörä törmää etutukeen. Normaaliasetus on 18 tuuman vannekoolle. Osien uudelleen sijoittamisella soveltuu myös 17" etupyörälle. Renkaan maksimileveys noin 130 mm. Keinahtava alatuki lukittuu kun se on saavuttanut kuvassa näkyvän asennon. Etupyörä on noin 3 cm korkeudella lattiasta.

Sama edestä ylhäältä.

Kätevää

Pysyy pystyssä pitämättäkin. Saatanpa hankkia pari lisää.

Kuljetukseen

Tuki on tarkoitettu perävaunun tai pakettiauton lattialle asennettavaksi pitelemään pyörää pystyssä sen aikaa kunnes se on sidottu riittävästi kuljetusta varten.

Minulla on jo tästä laitteesta poikinut pari ideaa jotka pitää toteuttaa ja testata.

Tässä yksi kehitelmä

Edullinen moottoripyöränostin

Kaukana halvalla
Tein kansainvälistä nuorisotyötä eli ostin kiinalaisen tuotteen hieman yli satasella.

Mieluimmin runkoputkista
Kokemusta tämän tyyppisestä nostimesta ei ollut ennestään mutta tänään sitä tuli kun tunkkailin nostimella Californiani pyörät ilmaan. Alkuperäisesti tämä nostin on suunniteltu ilmeisesti Harley-Davidsonia varten koska sen tarkoitus on nostaa suoraan runkoputkista.
Nyt sitä on sovellettu myös Tonti-runkoiseen pyörään.

Soveltamalla toimii
Ihan sinällään sillä ei voi nostaa Californiaa: (Moto Guzzin LAPD:n poliisiversion Euroopan siviilimuoto) nostopisteiksi tulivat edessä öljypohjan takareuna ja taempana kohta jossa keskituki kääntyy akselissaan. Keskituki siis pitää olla yläasennossa kun nostinta käytetään.
Rakentamalla nostimen aisojen päälle jonkinlaisen telineen, voinee nostinta käyttää seisontatuki alhaalla jolloin nostaminen on helpompaa ja turvallisempaa.

Nosto tapahtuu isosta polkimesta..

California ilmassa
Nostimen "talutusaisa" on irti mutta muutoin laite on nipussa ja kannattelee pyörää. Kuvassa näkyy myös noston varmistin. Molemmilla puolin rungossa on kolmeasentoinen mekaaninen varmistus että korkeus ei muutu vaikka hydraulipaine sylinteristä poistuisikin.

  Kaksi kääntyvää pyörää, kaksi kiinteää.

Hieman kankea
Saisi olla neljä kääntyvää niin olisi helpompi siirrellä pyörää tallin lattialla.

Sidontaliinoille on neljä lenkkiä, kaksi molemmilla puolin. Nostaminen ei vaadi erityisiä ponnistuksia.

Varovasti
Laskeminen toimii pienemmästä polkimesta ja siinä pitää olla varovainen: jos laskee liian nopeasti pyörän maahan se saattaa kaatua nostimen vastapuolelle koska laskeva liike on pyörään nähden sivuttaissuuntainen.

 Sovellettu nosto.

Lisätuki
Oikea aisa nostaa siis öljypohjasta mutta vasemman aisan päälle piti laittaa puupala että nosto tapahtuu suoraan.

Ei paras mutta auttaa
Laite ei nosta kovin korkealle eikä ole siihen varsinaisesti tarkoitettukaan vaan pikemminkin apunosturiksi öljynvaihtoon ja pyörän siirtelyyn sivusuunnassa.

Rengasvaihtohommissakin sillä on tärkeä rooli.

Varsinainen nostin jo käytössä
Hankinta tuli ajankohtaiseksi siksi että varsinaisella pyöränostimella on jo pidempiaikainen projekti menossa mutta omaa pyörääkin pitää hieman räpeltää.

Endoskooppi

Hankalien paikkojen "silmä"
Umpiperiin katsomista varten on oma välineensä. Verstaalla puhekielessä sitä kutsutaan p***ukiikariksi mutta oikeasti se on laite-jolla-voi-katsoa-paikkaan-johon-ei-ole-kuin-yksi-aukko. Toimii yhdessä tietokoneen kanssa (Windows) ja ottaa sekä still- että elokuvaa.

Tarvetta vain harvoin
Tämä laite on ollut käytössäni noin vuoden verran. Kuvauskertoja on ollut alle kymmenen sinä aikana. Että ei kovin yleistä ole sen käyttö mutta silloin kun sitä on tarvittu se on paikkansa täyttänyt.

Sisäkuvia
Polttoainetankin sisäpuolta on kiikaroitu jo rutiinilla mutta myös männänpäätä ja venttiilien kuntoa olen päässyt sillä tutkimaan.
Mieleen tulee sellaisiakin kohteita kuin kampikammion katselu sisäpuolelta öljyntäyttöreiän kautta. Auton kojetaulun altakin on etsitty että mitä siellä on. Tarkemmin amerikanauton lämmityslaitteen vuotoa koitettu paikallistaa.

Kamerasetti.

Ei kovin pieneen reikään
Linssi mahtuu halkaisijaltaan 11 mm reiästä.  Linssin yhteydessä on led-valaisin jonka tehoa voi säätää kahvassa olevasta nupista. Valovoimaa on riittävästi ylivalottamiseen asti.

Ei tarkennusta
Linssin focusta ei voi säätää vaan kuvausetäisyys pitää säätää etäisyyttä muuttamalla. Aina se vain ei ole mahdollista jolloin kuva on vaarassa jäädä epäselväksi. 

Poimintavaruste
Lisävarusteena irrotettava magneetti mutta silloin reiän pitää olla jo yli 20 mm.

Pakkauksessa mukana on CD-levy jossa on ohjelmisto ja käyttöohjeet.

Ilman CD:täkin laite on plug-and-play-valmis.

Laakerien massaulosvetäjä

Perustuu massan iskuvoimaan

Laite on kahden työvälineen yhdistelmä: liukuvasara on saanut parikseen sarjan laakerin ulosvetäjiä. Laakerin ulosvetimen kärkeä saa hieman laajenemaan jolloin se puristuu laakerin silmään ja sen reunaan niin lujasti että liukuvasaran massalla voi jyskyttää irti isohkonkin laakerin pesästään. 

Sopii suurelle joukolle laakereita

Tämä sarja käsittää 8 - 30 mm välillä olevat laakerin sisäkehän koot eli metrisistä standardilaakereista 6206 -tyyppinen on suurin tällä sarjalla ulosvedettävä laakeri.

Bilteman setti.

Edullinen hankkia
Ei kallein eikä ehkä paraskaan mutta laakerit sillä saa umpiperästäkin ketterästi irti. Todistettavasti.

Käyttö harkiten
Jos reikäkoko, johon ulosvetäjää asennetaan, on hiukankaan liian iso ei kannata yrittää saada ulosvetäjää laajenemaan enemmän kuin se sormivoimin onnistuu.

Sakarat ovat herkkiä katkeamaan jos niitä yrittää taivuttaa liikaa ulospäin. Ahnehtia ei saa.

Laakerin voi purkaa paikoilleen

Jos laakeri ei irtoa tai ei ole ulosvetäjälle sopiva keskireikä niin laakerin voi purkaa paikoilleen ottamalla kuulat pois kehien välistä.

Tällöin vedon voi suorittaa laakerin ulkokehän urasta tai sen alta.

Ammattilainen ei tarvitse
Paitsi yksinkertaisuuden vuoksi. Useimmat laakerit ovat lämpösovitteella kiinni paikoillaan. Sopiva lämmitys tai jäähdytys tai molemmat yhdessä niin osa irtoaa.

Pyöristys on asennusta ja ulosvetoa varten
Laakereissa on aina sen verran reunoissa pyöristystä että ulosvetäjän kärjet saa sinne ujutettua.

Kuulahäkin purkaminen
Kuulahäkki on tuettu joko muovisella tai metallisella pitimellä. Sen kun purkaa pois niin kuulat voi siirtää yhdelle sivulle ja keskikehä mahtuu siirtymään vastakkaiselle sivulle jollon kuulat vapautuvat ja ne voi nostella pois magneetilla. Sen jälkeen ulompi kehä lähtee ulosvetimellä tai muulla tavalla.

Muovinen on helppo rasti
Muovipitimen saa helposti rikki mutta metallipidin ottaa hetken. Sopivalla tuurnalla kolautetaan jokaisen kuulan väliin pidintä niin kauan että pidin antautuu. 

Carillofornia Trike taka-akselin lisätuennan koneistus 2

Liki valmiit
Lisätukien etummaiset kiinnikkeet saivat, toivottavasti lopullisen, muotonsa tänään.
Hieman työläät koneistaa mutta eipä niitä ole kuin kaksi kappaletta.
Seuraavaksi vuorossa lisätukien takakiinnikkeet.

Rasvanipat tulivat asennetuiksi myös.

Vielä pintakäsittely niin ovat valmiit asennettaviksi.

Pientä harmia

Hihna korvaa hampaat
Taannoin tein minijyrsinkoneeseeni rakennemuutoksen jossa hammaspyöräveto sai väistyä moniurakiilahihnan tieltä.

Häiriö
Tänään siinä ilmeni ensimmäinen murhe: toisiopyörän kiilan pidätinruuvi oli pyörinyt itsekseen pois reiästään melkein kokonaan. Aluksi kuului napsutusta käynnin tahdissa ja nopeus alkoi nykien hiipumaan kunnes pysähtyi kokonaan.

Tässä lienee pysähdyksen syy.

Yksiin osiin
Mutta kun kansi on avattu niin sitten tutkitaan perusteellisemmin. 

Ryhdyin pyörittelemään vaihteistoa akseli kerrallaan ja huomasin että tämä samainen akseli ei pyöri kunnolla. Ryhdyin sitä ihmettelemään ja sain siitä kimmokkeen purkaa koko vehje. Hammaspyörät olivat hyvässä kunnossa kuten akselitkin mutta kankeasti pyörivä akseli oli koottu väärin jo alun alkaen.

Asennusvika jo tehtaalta
Alemmassa laakeripesässä oli jäänyt työstölastu laakeripesään joten laakeri sen vuoksi  asentunut vinoon ja oli pyöriessään vioittunut.

Kävin ostamassa uudet laakerit. Neljä kpl. Maksoivat yhteensä n. 13 Euroa.

Josko huomenissa laittaisi nippuun.

21.01.2012
Huomen on jo ja laakerit siis ostettuna. Asennus sujui hyvin kunhan vain puhdistin vaihteiston kotelon valuhiekasta jota sen sisään oli ilmeisesti jäänyt jo tehtaalla kasausvaiheessa.

Siistintää
Hammaspyöristä poistin valu- ja koneistuspurseet.

Rasvaa koneeseen
Voitelin akselit ja hammaspyörät ja vaihteensiirtäjän sekä asensin uudet laakerit. Vain moottorin laakerit jäivät vaihtamatta. Tuntuivat jämäköiltä eivätkä pitäneet ääntä.

Nättikäyntinen
Kokoonpanon jälkeen seurasi koekäyttö. Jyrsimestä tuli yllättävän hiljainen käynniltään kun aiemmin, erityisesti kakkosvaihteella, melu oli aiemmin kuin nousevasta suihkukoneesta.
Myös työstö sujui huomattavasti paremmin kun alkuperäisten laakereiden karhea käynti ja välykset puuttuivat. Myös resonanssit vähenivät.

Turhaa viivyttelyä
Homma olisi pitänyt tehdä jo heti alkuunsa. Vaseliini ja valuhiekka ovat yhdessä erinomaisen huonoa laakereissa ja kohtuullinen hionta-aine.

Näin sitä oppii kiinalaista tekniikkaa arvostamaan...

04.03.2013
Sama hihna pyörii edelleen ja jyrsin on ollut liki työpäivittäisessä käytössä. Ei ongelmia.

Hieman myöhemmin.

Niittimutteri

Blind rivet nut

Umpiperään
Niittimutteri kuuluu ns sokeisiin niitteihin eli takapuolelle ei tarvitse päästä asennettaessakaan.

Nopea ja toimii heti
Niittimutteri on kätevä kiinnittimenä. Erityisesti jos paikka on sellainen että sen toiselle puolelle ei pääse näkemään tai yleensä ulottua koska niittimutterin asennus suoritetaan yhdeltä puolen kappaletta.

Asennus
Sitä varten pitää kappaleeseen tehdä reikä johon niittimutteri tiukasti sopii. Painetaan reikään kaulusta myöden. Sen jälkeen mutteri niitataan tarkoitukseen tehdyllä työvälineellä. Soveltuu erittäin hyvin levymäisiin kappaleisiin.

Ammattikäyttöön ja harrastajille
Eri kappalevahvuuksille on eri mittaisia muttereita mutta yleensä harrastajille riittää tavallinen "yhden koon" alumiini- tai teräsniittimutteri.

Moneen lähtöön
Myös muita metallisia materiaaleja löytyy aina titaanisiin asti. Lisäksi eri kantatyyppejä ja liki kaikkina kierretyyppeinä. Avoimia ja umpipäisiä.

Tämä kokoelma kattaa standardikierteet M3 - M6.

Markettisetti
Halpasetissä on alumiiniset mutterit ja niihin tarkoitettu niittauspuristin. Teräksisille niittimuttereille tarvitaan järeämpiä työvälineitä.

Poikkileikkaus asennetusta niittimutterista.

Kantatyypit

Kahta päätyyppiä, uppokanta, joka tulee muun pinnan tasoon ja vaatii siksi upotuksen perusaineeseen sekä tavallinen kanta joka tulee hieman koholle tasopinnasta kuten yllä olevassa kuvassa. 

Umpipäinen tyyppi

Niitatessa käytetään jotain tiivisteainetta kannan alle jotta saavutetaan kaasu- tai nestetiiveys. Myös kierteen pituus on silloin rajoitettu.

Pehmeään aineeseen kiinnitys

Jos niittimutterin asentaa esimerkiksi muovilevyyn pitää takapuolelle saada tueksi ohut aluslaatta.

Vaihtoehtona voi silloin käyttää vastaavaa kumista tehtyä jos sen ei tarvitse kantaa suurta kuormaa. Se kiristyy kun siihen kiinnitetään ruuvi. Sen asennus tapahtuu vastakkaisesta suunnasta "kanta edellä" eli takapuolelle pitää olla pääsy