Dacia Logan Van etujarruremontti

 

Yhdistelmäjarrut
Tarkoittaa että edessä on levyjarrut ja takana rumpujarrut. Varsin yleinen käytäntö menneinä vuosina. Enpä ole tutkinut että onko kyseistä jarruyhdistelmää käytössä nykyään. 

Vain yksi käyttohäiriö
Melko uutena kyseisen ajoneuvon etujarrut jumiintuivat ajossa ja kuumenivat. Mitään vauriota ei syntynyt. Johtui yksinomaan jarrusatulan jarrupalakiinnityksestä. Se oli aivan liian pienellä välyksellä alunperin. Puhdistus ja pikku viilailu auttoi. Vaivaa ei sittemmin ole ilmennyt. 

Hankintapaikka
Uudet levyt ja palat Dacian edustajalta Käyttö-Autosta. Hinta ei paljoa rahapussia ohentanut. Palat ovat minulle tuntematonta merkkiä RH mutta jäähdytetyt levyt ovat laatumerkkiä Brembo. Samanmerkkisiä levyjä on käytössäni neljässä eri moottoripyörässä sekä edessä että takana. Etulevyt aina tuplana. 

Ensin ojan puoli
Aloitin oikean puolen jarrusta. Purkaminen sujui helposti. Kaikki pultit ja muut osat irtosivat normivoimin. Jarrusatuloiden pultteja piti hieman herkistellä ja pyörännapaan piti suihkauttaa ruosteenirrottajaa.

Vasemmalla vanha levy, uusi Brembo oikealla.

Vanha levy
Auton alkuperäisosa, merkkiä en tunnista. Käytön aikana kulunut paksuudestaan pois hieman yli 3 millimetriä. Tuuletuskanavat levyn sisällä osittain ruostuneet umpeen. Niin käy kaikissa autoissa ajan mittaan jos levy on valurautaa. Siinä mielessä tavallinen levy on varmatoimisempi mutta ei ole niin lämmönkestävä.

Puhdistusta
Kuten arvata saattaa niin ruostetta ja maantiekuraa oli kertynyt varsin paljon 130000 km taipaleella. Siitä pääsee, pääosin, eroon teräsharjalla. Hieman pölyistä hommaa mutta tehtävä se on. Teräsharjoja piti palojen kiinnityssankojen lovien puhdistukseen olla yksi hammasharjan kokoinen teräsharja ja yksi isompi. Lisäksi piti hieman raaputtaa puukon kärjellä piintyneimpia kohteita. 

Jarrupalojen kiinnityslevy
Palat kiinnityvät satulan sankaan ruostumattomasta teräksestä tehdyillä liukulevyillä. Puhdistuksen jälkeen ovat aivan kelvolliset.

Liukulevyt joihin jarrupalat kiinnittyvät. Toinen puhdistettu.

Jarrusanka ennen puhdistusta.

Jarrupalat puhdistetussa jarrusangassa.

Liukuvat osat
Yhdessä satulassa on yksi jarrumäntä sylinterissään ja kaksi liukutappia jarrusangassa. Koska mäntiä on satulassa vain yksi niin jarrupalojen kuluessa pitää paloilla olla mahdollisuus liikkua kulumisen mukana. Liukutappien pitää liikkua sylintereissään erittäin kevyesti ja haitarikumien on oltava ehyet.

Jarrumännän sisään puristaminen.

Ruuvipuristimella
Vanha jarrupala sai toimia painimena jarrumännän sisään painamiseen. Jarrumännän pitää liikkua suht kevyesti. Ei ehkä ihan sormivoimin mutta pienellä avulla. Paljekumin pitää olla ehdottoman ehyt. Jos se on murtunut tai muutoin vahingoittunut on se vaihdettava. Ei sen takana painetta ole vaan se pitää valuteräksisen satulan sisäpuolelta puhtaana ja kosteuden ulkopuolella.

Jarrunestesäiliön kansi auki.

Lisättyä jarrunestettä
Ehyissä jarruissa ei neste vähene vaan jarrumännän työntyessä sylinteristään ulommas jarrupalojen kulumisen perässä näennäisesti vähentää nestettä säiliössä. Säiliön kyljessä on ylä- ja alarajamerkit joiden välissä nestepinnan pitää olla. Nestettä voi olla tarve lisätä palojen kuluessa. Mutta kun laitetaan uudet palat pitää katsoa että säiliö ei tule liian täyteen. Nestettä voi imaista pois vaikka injektioruiskulla tai imeyttää puhtaaseen paperiin tai kankaaseen. Niin piti minunkin tehdä.

Nestemäärän mittaus
Kuvassa myös jarrunesteen vähenemistä mittaava osa joka osaltaan syrjäyttää nestettä. Jos nestettä on vähän niin mittaristoon syttyy varoitusvalo. Lisääminen korjaa asian. Mutta jos nestettä on lisättävä tämän tästä on se merkki nestevuodosta joka on vaarallista sillä jarrut menevät ennenpitkää tehottomammiksi.

Jarrunesteen vesipitoisuus
Dot3 ja Dot4-jarrunesteet ovat hygroskooppisia eli nesteeseen sekaantuu vettä. Siksi jarrunesteet pitää vaihtaa kauttaaltaan muutamien vuosien välein. Riippuu tietysti myös ajosuoritteesta. Paljon ajetussa useammin. Vesipitoisuuden mittari on edullinen työväline tarkastettaessa paljonko vettä on sekaantunut nesteeseen. Vesi jarrunesteeseen liuenneena aiheuttaa ruostumista rakenteen sisäpuolelta päin. 

Eniten meni aikaa puhdistuksessa
Asennus onnistuu paremmin kunhan osat ovat puhtaat ja ehyiksi tarkastetut. Tietenkin piti uusien - RH-merkkisten - jarrupalojen sopivuus kokeilla. Olivat yllättävän tiukat paikkoihinsa. Hieman viilalla poistin materiaa jarrupalojen "korvista" niin asettuivat liukulevyjen uriin mukavan tuntuisesti.

Uusi ja vanha jarrupala. Vanhasta kulunut yli puolet vahvuudesta. Hiukan vinoon myös. Kulunut siis kokolailla normaalisti.

Jarrupalan kolme osaa
Yllä olevasta kuvasta näkyy uuden palan rakenne jossa on paksu kitkapinta, sen alla runkolevy ja sen alapinnassa ohut levy joka estää jarrun kiljumisen tai vinkumisen jarrutuksessa. Jälkimmäinen tulee jarrumännän putkimaista päätä vasten.

Kuva jarrupalapakkauksen kannesta. Kuudella kielellä. RH on minulle tuntematon merkki.

Oikea etujarru kokoonpanon jälkeen. Jarrulevyn pyyhin suojaöljystä puhtaaksi asetoniin kastetulla rievulla. Rasva jarruissa ei ole tarpeellista.

Vasemman puolen jarru

Se teetti hieman enemmän hommia. Jarrusatula ja muut osat irtosivat normaalisti mutta jarrulevy ei. Ei liikkunut millin osaa. Isolla vasaralla levyä moukaroin joka suuntaan niin hiljalleen se antoi periksi ja jo pyöri paikoillaan mutta ei tullut pyörännavasta irti. Ei ollut sopivaa ulosvetäjääkään. Moottoripyörähommissa kun kokoluokka on pari pykälää pienempi. Piti käyttää voimavälineitä. Kulmahiomakoneesta oli apu.

Levyn keskiöstä piti leikata pala pois niin irtosi. Ainoa hikinen homma.

Ruostepeikon tekoja

Levyn syvennys oli niin täynnä ruostetta että sitä oli paksu valli napalevyn sisäsivun puolellakin. Sinne ei päässyt mitenkään "piikkaamaan" joten voiman käyttö oli ainoa tapa saada ruostevalli "sortumaan" ja siten levy irti. Mutta lähtihän se viimein. Kuvassa näkyy paksu ruostekerros keskisyvennyksessä. Levyn sisäsivu on kuvassa ylöspäin. Vaikka uusien levyjen ei-jarrupinnat maalaisi hyvällä ruostesuojamaalilla olisi se vain hetken ilo. Kunnon jarrutuksessa maali palaisi pois. Levyt ovat olleet paikoillaan 12 vuotta niin ei tarvitse ihmetellä jos jokin paikka jumiutuu.

 

Jarrutuntuma

Ei juurikaan muuttunut mutta pito parani. Se taas tietää nopeampaa palojen kulumista. Palat eivät paljoa maksa ja homma tuli omana työnä tehtyä yhden iltapäivän aikana joten vain osien hankintahinta lasketaan menokuluiksi lisättynä Verstaani vuokralla remontin ajalta. Toki työvälineetkin olivat omasta takaa.

Valokuvausta yöllä

 

Näkyvää valoa
Valon aallonpituuksia on laajasti mutta ihmisen havainnointialue on suht kapea mutta sillä kyvyllä tässä on pärjätty jos ei vanhemmiten sokeaksi tule.

Parempi kamera
Ei mikään huippumalli mutta kelvollinen monenlaiseen arkiseen ja miksei juhlakuvaukseenkin. Kamerasta, sen objektiiveistä ja muista lisävarusteista juttua joskus myöhemmin. 

Kuvien laatu
Ei näy alla olevissa kuvissa koska olen alle puolittanut resoluution siksi että kuvien julkaisu ja katsottaessa tämän median kautta täydellä resoluutiolla ottaisi kuvien lataantuminen aikaa melkoisesti. Toki alkuperäiskuvat on tallennettu muualle täydellä resoluutiolla.

Yöllä Näsijärven länsirannalla
Yökuvausta en ole harrastanut pitkään aikaan. Kolmekymmentä vuotta sitten diafilmille kuvasin aikavalotuksella yöaikaan. Eipä digikameralla ole juuri sen kummoisempaa pimeässä kuvata. Aikaa kuvan luominen siinäkin vaatii.

Tampereen kaupungin siluetti 8 - 15 km päästä Näsiselän luoteisrannalta kuvattuna. Kuva noin 100 mm:n zoomilla. 

Hervannan vesitorni
Kyseinen kiintopiste näkyy kokolailla etualla olevan aallonmurtajan uloimman kiven yläpuolella kaukana horisontissa. Lähimmät kohteet ovat 8 km päässä. Oikella Näsinneulan etualalla on metsäinen Siivikkala, Ylöjärven kaupunginosa.

 

 Osa samaa maisemaa 200 mm:n zoomilla.

 

Tuulinen ja kuutamoinen yö. Taustalla Aitolahden rantaa.

 

 

Kuunsilta Hervantaan. Valoisana kohteena taustalla. Kuvauspaikka sama kuin edellä. 200 mm:n zoom.

Opettelua
Harjoitukset ison digikameran kanssa jatkuvat. Verstaskamerana, sen sijaan, edullinen pokkari eli pienikoinen digikamera joka sopii lähinnä lähikuvaukseen ja sen resoluutio on vain prosentteja järjestelmäkameran maksimista.

Jalusta
Sellainenkin on hankittuna eli perua 80-luvulla alkaneesta valokuvauksen harrastuneisuudesta. Jalusta toimii varsin hyvin kameran aikalaukaisimen kanssa joten kuvista pitäisi silloin tulla tärähtämättömiä joita yllä olevat kuvat eivät aivan ole. Lankalaukaisijaa ei taideta enää tarvita ja lieneekö sille olla edes käyttömahdollisuutta.

Jatkossa matkakuvausta
Moottoripyöräreissuihin saatan ottaa järjestelmäkameran mukaan niin tulee parempaa jälkeä kuin pokkarilla. Jälkimmäinen on kuitenkin kätevämpi matkassa. On myös kokemuksia siitä että tärinä saattaa vaurioittaa järjestelmäkameraa ja se vie kasseineen paljon tilaa.  

California Adamant ja ruskan rippeet

 

Lähtiessä paistoi
Kuvia ottaessa ei sitten enää. Otin kuitenkin kuvat sillä juuri tämä kierros lähellä kotiseutuani on hyvin tuttua ja tunnelmallista ajella ja miettiä ajan ja ihmisen kulumista vanhemmiten. Maisemat kuitenkin paransivat mielialaa ja hyvillä mielin vein kuvissa olevan kulkuneuvon talveksi säilöön Kerholle. Siellä se, peräseinällä, kököttää kevääseen asti, toivoakseni.

Jossain Viljakkalan ja Karhen välillä.

Siivu Karhejärveä ja syksyn viimeiset lehdet puissa.

Pyörän kokonaiskilometrit.

Kesän kilometrit

California Adamant on kauden aloitus- ja päätösajoneuvoni ja joskus kesällä saatan sillä kurvailla malliksi että pysyy kunnossa. Keväällä nollasin tripin ja sen jälkeen kilometrejä ei ole tullut kuin mittarin näyttämä 715,6 kilometriä eli ei paljon mitään. Jossain vaiheessa, mennävuosina, saattoi tulla useampi tuhatkin kun mökille yhteen suuntaankin saa vähimmillään noin 450 kilometriä mittariin. 

Kuluneena kesänä

Keväällä kiersin Kerhorakennuksen Centaurolla pari kertaa ympäri. Siinä sen ajot. California 1400 GTS sentään liikkui yli 6000 kilometriä koska oli aikaa ajella ja vältellä isompia väkijoukkoja. Kaksi mökkireissuakin tein sillä. Kokoontumisissa en juuri käynyt mutta Ponutaipaleeseen osallistuin. GTS on parkissa Kerholla. Centauro on ajossa nykyään Espoon suunnalla koska sen omistaja asuu niilä tietämin. Amerikanpyörä eli Honda CL ei ole liikahtanutkaan menneenä suvena. Siinä on sähköissä vikaa enkä ole sen kanssa enempää eestynyt kuin mitä laitoin uudet johtimet ohjaustangon sisään. Vielä pitää peuhata tankin alla kulkeva johtonippu kuntoon. Vika on ilmeisesti siellä kun sulakkeita kuluu kuin röökiä ketjupolttajalla. Mutta vain silloin kun on vilkku vasemmalle ja samalla kun kääntää vasemmalle katoavat sähköt. Muutoin toimii.

Tulevan talven puuhat

1400 GTS saa kevyen huollon ja joitakin kohteita vilkaisen miten jaksavat kuten jarrut joihin laitan uudet nesteet. Öljyt vaihdoin suvella joten olkoot talven yli. California Adamantille ei tarvitse tehdä mitään. Em. pyörien akut ovat autotallissa viileässä nurkassa ovipielessä. Niitä ylläpitolatailen 2 - 3 kertaa talven aikana. Siinä isoimmat puuhat pyörien suhteen ennen kevättä. Aina on ainakin kaksi pyörää valmiina ajoon.

 

California Adamantin pikkuremppa

Edellisvuonna käytin sylinterikannet Tammer-Dieselissä jossa laitettiin uudet venttiilit ja holkitettiin venttilinohjurit. Vanhoihin sylintereihin laitoin vanhat männät uusilla männäntiivisteillä. Loppui öljysavun pöllähdykset. Moottori kävi hieman karheasti aluksi uusilla männänrenkailla mutta sittemmin käynti on nätistynyt. Kunnostuksen yhteydessä tein RVS-käsittelyn joka edelleen on moottoriöljyn joukossa. Ensi suvena pitää ajaa oikein kovalla helteellä rankempi kierros että em. metallin lisäaineesta saan täyden hyödyn. 

 

Projekti

Talven pääpuuha on kunnostaa California T3 850 siten että kasipuolikkaan tilalle tulee California 1000-moottori ahtimella ryyditettynä sekä kokonaan digitalisoituna. Runko pitää hiekkapuhalluttaa ja viedä pulverimaalaamoon. Tankki ja muut heebelit lähtevät ammattimaalarin luo värjääntymään. Mustavalkoteema edelleen. Useimmat pyöräni ovat olleet joko musta-harmaita tai musta-valkoisia. Välillä on ollut hyvinkin punaista kuten Ducati 906 Paso ja Quota mille.

California T3 1000 Blower kytkimen kokoonpano

 

Vanhempi versio
Mitään muuta eroa ei ole kuin kytkinkeskiön ja levyjen matalammat urat. Levyt ovat korkealaatuiset Surflex-levyt ja niitä on kaksi kappaletta. Siirsin levyt ja osin muutkin osat T3 850 California-mallista uudempaan 1000cc moottorityyppiin koska käytän samaa vaihteistoa kuin aiemminkin. 

Kuutiotilavuus kasvaa vain hieman
Todellisuudessa noin 950cc on lähempänä totuutta peruskorjatussa moottorissa. Kuutiotilavuus siis kasvaa vain noin kahden moponmoottorin verran. Eli ei paljon mitään. Hevosvoimaero on hieman yli kymmenen enemmän. Tosin on lisäväännön hankkimiseen tarkoitus laittaa mekaaninen ahdin vielä tämän talven aikana. Ahdin on tarkoitettu noin 1000 - 1200cc nelisylinteriseen moottoriin. On kuitenkin pienimpiä mitä markkinoilla on. Merkki on amerikkalaisvalmiste Eaton. Pyörään tulee digitaalinen moottorinohjaus.

Jos vauhtipyörä on ollut irti
Vauhtipyörä sopii moneen asentoon mutta vain yksi on oikein. Vauhtipyörältä kun katsotaan muunmuassa sytytyksen oikea-aikaisuus eli sen kehällä on ajoitusmerkit. D italiaksi on destra eli oikea ja S on sinistra eli vasen. Oikea ja vasen ovat mäntiä omilla puolillaan ja tämä kertoo niiden liikkumisesta sylintereissä oikea-aikaisesti joiden liikkeen mukaan sytytys säädetään. Moottoriajoneuvoa, kätisyyden varmistamiseksi, katsotaan aina takaapäin.

Osien puhtaus ja laatu
Useasti on niin että levyihin on tarttunut ruostetta ja kaikenlaista likaa. Metalliosista hiotaan ruosteet ja sinistymät pois sekä levyistä pinta hieman rikki eli liukkaat kohdat himmenetään. Jos on öljyä päässyt kitkapinnoille ei aina perusteellinen pesukaan auta vaan on laitettava uudet levyt. Myös ohueksi kulunut levy ei enää ole tehokas vääntömomentin siirtäjä.

Eivät kulu helposti
Mainittakoon että Guzzin kytkinlevyt sekä teräksiset vastinpinnat eivät kulu kovinkaan nopeasti. Ennemmin kytkinremontin aiheuttaa öljyvuoto tai kytkinlevyjen pinnan irtoaminen tai keskiön repeäminen joidenkin levytyyppien osalta. Itse olen suosinut Surfleksin liimattuja levyjä mutta muitakin hinta-laatusuhteellisia levyjä on kaupan. 

Ensin jouset
Pihdeillä hieman kiristetään jousien toisen pään hentoa "häntää" niin että se tarttuu vauhtipyörässä oleviin upotuksiin. Näin tehdään kaikille jousille ja paininlevy ajoitetaan niiden mukaan koska paininlevyssä on vastaavat upotukset. Muutoin kytkimestä ei saa toimivaa.

Asennustyökalu
On liki välttämätön koska se helpottaa kytkimen kokoonpanoa merkittävästi ja säästää aikaa sekä mahdollisia virheitä kokoonpannessa. Pultti on hienokierteinen ja se kierretään kampiakselin takapäässä olevaan kierteeseen. Lisäksi tarvitaan muotoiltu aluslevy. Pultissa voi käyttää myös mutteria apuna.

Jouset ja paininlevy asennettuna keskipultin avulla.

Etummainen kytkinlevy vielä keskittämättä.

Kytkimen välilevy paikoillaan.

Kytkimen keskitys alkaa tästä.

Kytkimen taaempi kitkalevy asennettuna. 

Kytkinlevyjen keskinäinen suuntaus

Seuraavassa vaiheessa, kun on jo käynnityskehä asennettu joka samalla toimii kytkimen kantena ja yhtenä kytkinpinnoista, voidaan suuntaukset viimeistellä. Se tapahtuu helpoiten, ainakin kotiasentajalla, siten että keskitys tapahtuu samalla osalla joka on muutoinkin kytkimen osa joka samalla välittää voiman vaihteiston sysäksenvaimentimeen ja sen jälkeen ensiöakselille. Jos sellaista ei ole tai ei halua osaa irrottaa vaihdelaatikon akselista voi keskityksen tehdä vaikka puukapulalla tai sopivan kokoisella putkella. Se ei suuntaa hammastuksia mutta silmällä voi katsoa senkin kohdalleen.

Käynnistyskehä.

Käynnistyskehän pultit

Pultteihin hieman mietoa lukitusliimaa ja kiristys ohjekirjan mukaiseen momenttiin. 

Keskipultin löysäys

Kytkinkeskiön voi vetää pois paikoiltaan sillä levyjen keskinäinen suuntaus on kunnossa. Pulttia voi ryhtyä löysäämään siten että levyt liikkuvat tahmeasti jolloin kytkinkeskiöllä voi varsin helposti keskittää kytkinlevyt niin että keskipultti voidaan ottaa pois. Kytkin on koottu. (Jos keskitys on pielessä tai levyjen keskihammastus ei ole linjassa toisen levyn kanssa niin vaihteiston asennus ei onnistu. Tarkkana pitää olla.

Käynnistyskehä on pultattu paikoilleen ja keskiön napa on asennettu.

Napa putoaa herkästi

Olen käyttänyt jotakin tahmaista liimaa pienen määrän saadakseni navan pysymään paikoillaan kun vaihteistoa asennetaan. Kytkimen työntötanko osuu keskelle napaa ja pitää navan paikoillaan.

Toinenkin tapa

Monet kotiasentajat laittavat moottorin takapään osoittamaan kattoa kohden. Silloin ei tarvitse pelätä sitä menivätkö jouset oikeille paikoilleen ja keskityskin hieman helpottuu.

Rautalankarokkia

 

Esa Pulliainen
Yksi Suomen tunnetuimmista kitaristeista Dave Lindholmin ja muutaman muunkin ohella. Tehnyt pitkän uran sekä studio että keikkabändeissä kuten Köyhien Ystävät ja tietenkin Agents joka olikin hyvin pitkäikäinen kokoonpano. Heidätkin tuli nähtyä tai pikemminkin kuunneltua pariinkin otteseen.

Mr. Breathless bändeineen
Letkeää meininkiä. Homman käy vaivattomasti ja sujuvasti. Laitan tähän Mr. Breathlesin erään rockstandardin. Tällä kertaa soolokitaristina toimi kuitenkin Esa Pulliainen eikä ollut valittamista. Äänitasapaino, sointi ja volyymi kohdallaan.

Esa P.

 

Mr Breathless ja Esa Pulliainen.

Ei niinkään rautalangan vuoksi

Lähinnä siksi että tämä on kulttuuriteko käydä suosimassa vanhemman polven muusikoita ja kunniottamassa heidän saavutuksiaan. Ei silti keikalla kärsiä tarvinnut ja Tampereen G Livelabissa on ollut aina mukavaa ja tunnelmallista. Tarjoilukin toimi.

Palkittuna hyvistä neuvoista

 

Vierailu
Varsinais-Suomen Guzzistit olivat päättäneet tulla poikkeamaan syysajelullaan Siuron Koskibaarilla pizzoilla. Poikkesin siellä itsekin ja yllätyksekseni minut palkittiin internetissä toimimisesta, lähinnä kaiketi Gruppo Moto Guzzi Finlandian keskustelufoorumissa. Facebookissa en ole toiminut ja hallitusajoistani on jo kauan.

Puheenjohtajan kädestä
Ilkka Heino, Gruppon puheenjohtaja, luovutti samaisessa tilaisuudessa sekä minulle että Jussi Koskiselle ansioistamme Yhdistyksen hyväksi Moto Guzzin tehtaan 100-vuotis historiikin. Hieno kirja ja runsaasti kuvia henkilöistä ja mallistosta sadan vuoden ajalta. Puheenjohtaja signeerasi kirjani.

Keskellä kuvaa yhdistyksen pj. ja kirjan saanut. Oikealla olutterassi.

Jussin kuvaamaa materiaalia

Jussi K. on ahkeroinut kamerallaan jo monta filmiä. Gruppon Facebookissa yksi tähän tapahtumaan liittyvä juutuubivideo. Videon viimeisessä kuvassa myös Jussi kirjoineen.

 Kiitos!

2021 syksyviikko Mökillä

Vaihtelevat säät
Mökille saapuessa normi syyssää eli pilvistä, tuuli luoteesta, heikkoa tihkusadetta eli mökki äkkiä lämpimäksi. Ensin sauna kuumaksi ja kun muuri oli lämmennyt tarpeeksi niin pitkään kylmänä ollut takka myös pikkupuilla lämpimäksi.

Tuuli lounaasta
Säätiedon mukaan 15 - 17 metriä sekunnissa puuskaista tuulta +6 Celsiusta. Tuulta kesti noin 2 vuorokautta ja sähköt poikki pariinkin kertaan. Sekaan silti mahtui koska sadetta oli vain satunnaisesti ja se ei suunniteltua maalaushommaa haitannut liiaksi koska maalattava seinä oli suojaisella puolella. Pukeutua piti ihan talvikamppeisiin. Kuten yleensä, mökille viedään ne vielä käyttökelpoiset vanhat vaatteet joilla ei enää julkisesti kehdannut kulkea. Eli rytkyt ylle ja tikkaille.

Aitan uusi katto
Pärekatto, jota olin tekemässä edesmenneen appeni kanssa, lahosi parinkymmenen vuoden jälkeen silloisista ajatuksistamme riippumattomasti ja sen sijalle teetimme huopakaton alkukesällä 2021 jonka arvelimme olevan riittävän pitkäaikainen ja näyttää mukavalta sekä sopii rakennuksen ja ympäristön väreihin. Eikä pidä sateella kovaa melua. Aluslaudoitustakaan ei tarvinnut uusia. Päreet, nuo oksattomasta puusta höylätyt lastut, pinnan mädäntymisestä huolimatta, olivat pitäneet kuivan alla ja veden yllä.

Maalaushomma alussa: tikkaat valmiudessa ja seinän oikea puoli harjattuna.

Harjaus vaativin homma
Hirsiin on ajan kanssa tarttunut kaikenlaisia kasvustoja jäkälistä homeisiin joten ne piti, kaiken muun töhkän ohella, teräsharjalla hinkata pois niin esiin sai aitoa puupintaa näkyviin. Halkeamille tai kapeille raoille olisi tarvinnut hiekka- tai soodapuhalluksen jos oikein hyvää tekisi mutta harjaus riittäköön tässä projektissa. Maali tarttui hyvin.

 

Aitan etunurkka on ollut kaksivärinen.

 

Teräsharjaa tarvittiin

Kun ryhdyin teräsharjalla poistamaan irtolikaa, puutomua ja vanhaa maalia kohteista irtipois paljastui että nurkkasalvosten päät ovat olleet valkoiset etuseinän puolella. Kuten myös ovi ja sen karmit ovat olleet. Tosin ovi on karmeineen myöhemmin värjätty keltaisella ja salvokset punaisella. Niin ne nytkin tulivat maalatuiksi päädyn suunnalta mutta sivuseinien salvosten päät, kuten ovenkin, maalaan alkuperäisellä valkoisella. Ainakin pimessä osuu aitan oven kohdalle paremmin sillä saattaahan neitokainen siellä vuottaa sulhoaan heinänkorsi polvien välissä... 

 

Etu- ja takapäätyä ei ole koskaan maalattu aiemmin.

Aittarivi ollut maatalon pihamaalla

Aitat, kaikki kolme, ovat olleet rivissä tasamaalla ja niin lähekkäin että ei ollut tarvetta koristella saati maalata päätyjä jotka eivät muutenkaan näkyneet. Sen sijaan etupuoleen oli satsattu ainakin kahdella värillä: punamullalla ja valkoisella maalilla. Muiden aittojen kohtalosta ei minulla ole vielä selvyyttä. Epäilen että ne on myyty tai käytetty hirret muihin tarkoituksiin.

Pieniä puutteita vielä päädyssä mutta maalipinta muutoin ookoo.

Alustan tuleva tyhjennys

Aitan alle on kerääntynyt monenlaista: kevyet lapetikkaat mökin kattoa varten ja uudesta aitan huopakatosta jääneet jämäpalat, yhteensä useampi neliö. Koitan ideoida käyttötarkoituksen niille. Ehkäpä ulkokeittiön ja grillin yhdistelmäkatoksi.

Puurimasta ristikko kolmelle sivulle näkösuojaksi. Sitä ennen kaikki romu ja tarpeeton sieltä pois. Kertymää on kolmen sukupolven ajalta. Enimmäkseen jo sinistynyttä puutavaraa mutta myös vanhoja metalli- ja lasiesineitä.  Myös aitan etuportaat pitää tehdä lahonneen tilalle. Samalla leveämmät niin kapea kuisti voisi olla oleskelutilana kevyen kesäsateen aikana.

 

Kysymys tietäjille

Aitan päädyssä on neljä symmetristä tapinpaikkaa joissa tapin jäännökset vielä ovat ja niiden yläpuolella, myös symmetrisesti edellisiin nähden, kaksi lovea. Mitä näillä on tehty? Ikkuna ei ole kuulunut varustukseen vaan on tehty vasta muutama vuosi sitten ettei aitta aivan pimeä olisi kesäöinäkään.

 

Kuistin räystään alla

Siellä on "varaosataivas" eli puutavaraa kosteudelta suojassa jotka ovat varatut korjausosiksi tai sitten tulevien projektien tarpeiksi ja loput yli jäänyttä puutavaraa. Kyllä niillekin käytön keksin ajan kanssa. Takaportaan kaiteet kai kaipaavat toteutusta. Höylää ja sahaa sekä kohtuullisen määrän mietoa olutta.

 

Aitan kuistin lattia sai myös punamullan ylleen.

Herätemaalaus

Toistaiseksi on menossa perheenjäsenten välinen henkinen sumopaini siitä että maalataanko nyt vielä välttävässä punaisuudessa olevat etu- ja takaseinät samalla maalilla vai annetaankon patinan näkyä. Malliksi maalasin maalaamattoman kuistin lattiaan punaisen värin. Onhan tuossa melkoinen sävyero. Valkoisista pöllinpäistä on jo sopu sekä oven väristä.

 

 

Aitan toinen pääty saa myös punamullan ehkä keväällä -22 jos kuntoa piisaa.

 

Myrskyisten kahden päivän jälkeen tuuli lientyi vain pienen aallokon tuottajaksi.

(Kuva on käsittelemätön värikuva vaikka ei siltä näytäkään.)

Ei mikään työleiri

Vaikkakin teen näitä mielläni lähinnä ruoka/juomapalkalla niin saan myös mielihyvää siitä että jotkin asiat ovat siistissä kunnossa ja tulevaisuudessa joku ajattelee samalla tavoin ja jatkaa ylläpitoa. Pysyypä hoksottimet ja liikuntaelimet jonkilaisessa kunnossa kun ei vain riippumatossa makaile vaan miettii ja suorittaa ilman paineita ranteet rentoina.

Aiempia toimia

Aitan oikaisu. Aitta majoituksena.

Guzzi 1400 GTS Vaihdevivuston tarkistus

 

Eri pyörän ongelma
Gruppo Moto Guzzi Finlandian tekniikkasivustolta luin että eräästä 1400-mallista oli vaihteensiirto ryhtynyt reistaamaan. Ensimmäiseksi pitää tutkia onko vika ulkoinen vai sisäinen. Ulkoinen tarkoittaa tässä vaihteiston ulkopuolista rakennetta polkimelta vaihteiston takakanteen. Rakenteessa on kolme vipua ja kaksi välitankoa. Yhteensä seitsemän nivelkohtaa. Koska asianomainen ei toistaiseksi ole kyennyt löytämään vikaa niin päätin auttaa omalta osaltani eli laitoin itseni makuuasentoon ahtaassa autotallissa pyörän viereen. 

Tarkistuksia omaan pyörään
Mitään häiriötä ei ole ollut eikä pyöräni vaihdevivustossa ole ilmennyt hankaluutta mutta se on samanlainen rakenteeltaan kuin em. kaverin pyörä niiltä osin. Siksi päätin auttaa asiassa ja tutkia että pääseekö ulkoiseen vaihdemekanismiin operoimaan pyörää erityisesti purkamatta. Tässä asiassa voi jo sanoa että pääsee vaikka muutama ruuvi pitää avata että saa rakenteen suojalevyn irti ja käynnistinmoottori pitää irrottaa. Lisäksi on ahdasta.

Ensin sähköturvallisuus
Akku esiin ja negatiivinen napajohdin irti. Se suojaa pyörän elektroniikkaa vaurioitumasta kun johtimia irrotellaan ja kiinnitellään toimenpiteen aikana. Tosin jotkin asetukset nollautuvat.

Alemman välitangon irrotus
Sen "päätykuulien" ja varren välissä on pieni syvennys joissa on jousilukitteiset varmistimet jotka käännetään auki ja vedetään välitangon suuntaisesti irti. Niitä lukitsimia ei kannata hukata tai tulee kauppaan asiaa. Ilman niitä nivel ei pysy paikoillaan.

Käynnistinmoottorin irrotus
Kaksi pulttia auki käynnistinmoottorin etupuolelta vauhtipyörän kotelon etureunasta. Sen jälkeen käynnistinmoottori kääntyy takapäästään niin että käynnistysvirtakaapeli ja herätevirtakaapeli voidaan irrottaa. Käynnistinmoottori on sen jälkeen irti ja näkymä sen taakse on vapaa.

 

Tarvittavat työkalut.

 

Käynnistinmoottorin kaapeleiden irrotus solenoidista.

 

Käynnistinmoottori irtaallaan. Melko pieni kooltaan.

Tutkimus alkaa

Nyt näkyy vaihdelaatikon vasen kylki ja hieman sen takaosaa. Välivivun avulla on seuraava välitanko pystyasennossa ja selkeästi näkyvissä. Sen alapää on kiinni välivivussa joka kääntää liikesuunnan vertikaaliseksi ja yläpää on kiinni vaihteiston sisäisen vaihdemekanismin käyttöakselin päässä.

Välivipu ja pystysuuntainen tanko joka on yläpäästään kiinni vaihteiston vivussa.

Tärkeä ruuvi on näkyvissä

Ylin vipu rakenteessa on se joka vie vaihdepolkimen liikkeen akselille joka liikkeen välittää vaihderummulle ja sieltä vaihteensiirtohaarukoihin. Vaihteisto on kuusivaihteinen täysin synkronoimaton. Kaksi ylintä ovat ylivaihteita. Kuutosvaihdetta tarvitaan vain moottoriteillä.

Runkorakenteessa on reikiä joiden kautta voi operoida.

Ei sen pidemmälle

Tarkistin kuitenkin että kaikkiin ruuvinkantoihin ja kohteisiin pääsee vähintäänkin työkalulla kiinni ja ne kohdat jotka ovat "mutkan takana" näkyvät tarkistuspeilin tai boroskoopin avulla. Vaihdevivustoa voi joutua heiluttelemaan että kaikki kohteet osuvat rungon aukkojen kohdalle. 

Tietoa odotellaan

Jatkuu kunhan tulee lisää tietoa mikä kaverin pyörän vaihteensiirrossa ei pelaa. Vanhemmassa mallistossa 1000 ja 1100-malleissa on ikääntyneissä yksilöissä havaittu runsastakin kulumaa ulkoisessa vivustossa. Johtuu huoltamattomuudesta ja liiasta pesusta. Tämä on ensimmäinen vaihdehäiriö jonka olen lukenut 1400-mallin kohdalta.

 

Myöhemmin kuultua

Vika on kyseisessä pyörässä vaihteiston sisällä. Ulkoinen vivusto oli kunnossa. Muuta en aiheesta ole kuullut. Pyörä lienee viety merkkikorjaamolle tutkittavaksi.

Epäilen itse että vaihteenvalitsinrummun kiertäjävivun jousi on katkennut tai irronnut. Se aiheuttaa kyseisenlaisen ilmiön. Teettää vain töitä koska vaihteisto pitää irrottaa pyörästä ja purkaa osittain takapäästään. Odotan tilannetiedotusta.

Guzzi 1400 GTS Liitinsulkeiset

 

Vikailmoitus P0155  C - D (Valkoinen)
Tuollaista ryhtyi pyörän vianhakujärjestelmä tarjoamaan eli väittää että kaasukahvan käyttämästä kahdesta kaksoispotentiometristä vasemmanpuoleinen (valkoinen) antavat asetetun arvon ylittävän tai alittavan lukeman tai ei lukemaa lainkaan. Aiheeseen havahduin jo toissakesänä koska vastaavanlaisia mutta hieman eri sisällöllä olevia ilmoituksia ilmeni kun luki 7SM-hallintajärjestelmän vikalogista sen tekemät havainnot GuzziDiagilla. Koska vaiva ei ollut säännöllinen, vaikkakin aika-ajoin toistuva, tein TPS-liittimille, jotka ovat tankin alla, puhdistustoimenpiteen keväällä 2021. 

(TPS = Throttle Position Sensor eli kaasukahvan asentokiertovastus joita on kaksi kaksoisyksikköä. Nämä ovat magneettiset potentiometrit joissa ei ole mekaanista kosketusta.)

Vikailmoitus mittaristossa.

Vikailmoituksia kahta tyyppiä
Kun punainen kolmiovalo palaa oikealla mittaristossa tasaiseen on kysymys "URGENT SERVICE"-ilmoituksesta joka edellyttää välittömiä toimenpiteitä. Jos Punavalo vilkkuu ja lukee vain "SERVICE" vika ei ole merkittävä mutta edellyttää toimenpiteitä lähiaikoina. Vaikka vikailmoitus poistuisikin näytöstä niin siitä jää aina ECU:n eli pyörän elektronisen ohjausyksikön vikamuistiin eli -logiin tieto. Sen saa huolto näkyviin tietokoneella ja asianmukaisella ohjelmistolla. Tieto kohdistaa huomion vikakohtaan. On myös harrastajille tarkoitettu suomenkielinen ohjelmisto jonka nimi on GuzziDiag. Vikavalon syttyminen saattaa siirtää moottorinohjauksen vikasietotilaan jolloin tehoa on rajoitettu melkoisesti eikä kaikki toiminnot ole käytössä. Esimerkiksi ajotietokone hiljenee ja vakionopeussäädin ei ole käyttövalmiina.

Seurasi toimenpiteitä
Liittimet ovat ECU:ssa eli aivolaatikon kyljessä. Siis erinomaisen helposti tavoitettavassa paikassa. Satula vain irti ja sen alta akkukotelon ja ohjausyksikön kannen alla. Arvelin että sieltä kaasunasentopotentiometreistä kun on tullut kevään -21 jälkeen hyväkuntoista signaalia ECU:lle voikin vaiva olla itse ECU:n liittimissä.

 

Akun ja ECU:n kansi. Sen alla on avattavat liittimet.

Tarvittavat työkalut kannen irrotukseen: 4 mm:n kuusiokoloavain ja ristipäinen ruuviavain.

 

Vasemmalla akku: ECU oikealla.

 

Liittimien lukitukset merkitty nuolilla.

Liukutyyppiset lukitsimet

Niiden päissä on pienet tartuntakolot joihin sormenpäät juuri mahtuvat. Niistä sivulle vetämällä liittimet aukeavat. Väkivaltaa ei kannata käyttää sillä muovi voi lohjeta. Hellävaraisesti kun nitkuttelee liittimiä irtoamissuuntaansa ja vetää lukitsimista sivulle liitos aukeaa.

Liittimien lukitukset aukiasennossa.

 Liittimet irti ECU:sta kiilattuina sivukoteloiden ja rungon väliin.

Paineilmaa ja puhdistusaineita

Marketeista (Biltema, Motonet, ym.) saa hapettumia irrottavaa puhdistusainetta ja suoja-ainetta. Siis kaksi eri purkkia. Myös paineilmasta on apua puhdistuksessa. Myös ECU:n urosliittimiin kannattaa laittaa em. aineita. Itse käytin puhdasta sivellintä hellävaraiseen urosliitinten pesuun. 

 

Kuivamisaikaa

Liittimet pitää olla kuivia puhdistusaineesta ja suoja-aine on kuivunut kun ne liitetään takaisin. Muutenkin puhtaus on sähköhommissa tärkeää. Huom! Kun liittimet ovat irti ei saa laittaa virtaa päälle vaan antaa avaimen olla siellä satulan lukossa.

Jos liittimen lukitsin jumittaa

Lukitsin on eräänlainen kisko jossa on muotourat jotka vastatappeihin painaessaan vetävät liittimen kiinni. Niihin voi varovasti ujuttaa ohutta ja ajanmittaan pois haihtuvaa silikoniöljyä. Se ei tahraa mutta tekee kiinnityksestä helpompaa. Sitä ei kuitenkaan pidä päästää liittimien pinneihin kummallekaan puolelle.

 

Paineilmalla varovasti puhtaaksi ja kuivaksi.

Tämä ilmoitus tuli GD:n näyttöön.

Kahdenlaista vikaantumista

Vika voi olla juurikin kyseisen komponentin toimintavika mutta se voi myös olla tiedonsiirrossa oleva häiriö, kuten aiemmin toisessa päässä johdinta ja nyt täällä ECUn liittimessä. 

 

GD:n näytölle valittu kaasunasentopontentiometrien tuottamaa tietoa.

 

 

Vikalogin näyttö nollattu. Ei syntynyt uusia ilmoituksia toimenpiteiden jälkeen.

Muuta havaittua
Koeajolla, tosin vain kolmisenkymmentä kilometriä, selkeästi parempi kaasuun vastaavuus vaikka pyörä ei vikasietotilassa ollutkaan. Alakierroksilla käynti pehmeää ja herkästi regoivaa. Piti oikein vilkaista että mikä asetus moottorinohjauksessa on päällä mutta sama Turismo-asetus eli matka-ajoasetus.

Uusintakäynti kaasunasentopotentiometrien liittimien osalta

Niistäkin vain vasen eli valkoinen liitin (Johdin on merkitty valkoisella teipillä.) koska GuzziDiag viittaa siihen.

Tankki pois joka ei ole iso juttu varsinkin jos se on tyhjä. Nyt ei ollut.

Tankin irrotus on helppo: etuosasta koristesuojista viisi ruuvia auki ja neljä pikakiinnitintä myös. Bensakorkki avataan ja sen ympärillä olevaa peltiosaa siirretään taapäin. Samalla irrotetaan ylempi huohotusletku ja bensamittarin anturin johtimet. Tankinkorkki takaisin paikalleen.

Tankin teräspaneeli irrotettu. Huohotusletku ja polttoaineen määrämittari.

Sitten tankkia hieman nostaen saa polttoaineletkun irti. Se vaatii esitoimia: polttoainejärjestelmä pitää saada paineettomaksi. Ensin bensapumpun sähköliitin auki, virrat päälle ja starttaus. Näin on saatu paine pois. Liitin aukeaa näin ilman voimankäyttöä. Liitintä työnnetään ensin kiinnipäin ja sitten sivulle olevista napeista puristaen vedetään liitin auki. Paineellisena aukaisu ei onnistu. Irrotetaan alempi huohotus/ylivuotoletku. Tankki nostetaan pois.

 

Tankin tuenta liittimen, huohotinletkun ja bensaletkun irrotusta varten.
 

 Bensaletkun liitin ja pumpun sähköliitin. Huohotinletku on keskemmällä tankin pohjaa.

Potentiometrin liittimien avausperaate

Lukituksessa on kolme varmistinta: Valkoinen osa vedetään taapäin painamalla sen sivussa oleva valkoinen haka sisään. Tämän valkoisen"varmistimen" voi siirtää sivuun. Seuraavaksi avataan itse liitin. Valkoisen varmistimen alta löytyy uusi haka joka painetaan pohjaan ja liitin voidaan vetää irti TPS:sästä.

 

Vasen liitin avattuna. Oikealla varmistin jo löysätty.
 

Puhdistus ja suojaus

Kun liitin on auki voi tehdä puhdistuksen sekä uros että naaraspuolelle. Käytin siihen tarkoitukseen valmistettua CRC:n puhdistussuihketta. Hetken odottelu ja paineilmalla puhallus. Sen jälkeen suoja-aine ja odotellaan sen kuivumista. Liitin suljetaan työntämällä liitin paikoilleen ja laittamalla valkoinen varmistin paikoilleen. Aikaa kuluu noin tunti kun tankkikin on jo liitetty järjestelmään ja suojarakenteet paikoillaan. Selkeä homma.

 

Puhdistus- ja suoja-aine.
 

Koeajolla viileänä torstaina

Alle sata kilometriä, tosin. Mutta lukuisia pysähdyksiä, sammutuksia ja käynnistelyitä kun kävin asioimassa kaupungeilla, Tampereella, Nokialla ja Ylöjärvellä. Lisäksi kerhoillassa. Liitin toimii toistaiseksi. Nyt kun kyseisen virtapiirin kaikki liitokset on käyty läpi pesemällä ja suojavahaamalla ei yhtäkään vikailmoitusta ole ilmennyt. Toistaiseksi olen tyytyväinen toimiini. Ja pyörään tietenkin. Kaasu on edelleen herkempi kuin aiemmin. Lisäksi on rutiini tankin irrotukseen.

Mahdolliset jatkotoimenpiteet

Seuraava vaihtoehto on että puran johtosarjasta erilleen molempien liittimien johtonivaskat ja kiinnitän ne suoraan TPS-pakettiin. Johtonippu, jossa on muitakin johtimia, on noin peukalon paksuinen ja ohuemmat liittimien niput kovin lyhyet ja jäykät. Erityisesti vasemman puolen jossa kontaktihäiriötä nyt ilmeni. Epäilen että ne hemputtavat liittimien naaraspuolen sisäosia ja se aiheuttaa häiriötä. Hemputus johtuu siitä että potentiometrisarja on kiinnitetty hyvin joustavasti runkoon etuosastaan. Epäilen että moottorin käydessä ja tien epätasaisuuksissa potentimetrit heiluvat mutta johdinniput on kiinnitetty runkoon. Tämän asiantilan tulen muuttamaan talven 2021-22 aikana. Kerhollani on hyvin tilaa pikku huoltotöihin.

 

Kalibrointi
Lisäksi pitää tehdä kaasukahvan ja TPS:n liikeratojen kalibrointi. Onnistuu GuzziDiagilla. Toimenpide kestää alle viisi sekuntia. Kunhan on saanut johdinsulkeiset tehtyä eli liitettyä tietokoneen pyörän järjestelmään ja tietokoneen ymmärtämään että siihen on liitetty johdin ja muunnin sekä oikean ohjelmiston valinta. Ohjelmiston määrittelee moottorinohjauksen tyyppi. Tässä tapauksessa MagnetiMarelli 7SM.

Lisää ajelua mutta etanolilla

Tänään, lauantaina, pikku maaseutukierros. Ajelin vaihteeksi etanolilla (RE85) kun oli lämmin päivä. Ei vikailmoituksia. Etanoli antaa paremman väännön ja kiihtyvyyden eikä vedätettäessä palotilassa ilmene detonaatiota kilinänä tai eräänlaisena rätinänä kuten 98-oktaanisella bensiinillä saati 96-laadulla. Tarkoitan sitä ilmiötä kun liian isolla vaihteella lähtee kiihdyttämään alhaisilta kierroksilta "tuppi nurin". Etanolin oktaaniluku on 111 mutta siihen sekoitettu bensiiniosuus laskee oktaania hiukan alle 110:n. Muutoinkin käyntiääni on voimakkaampi ja matalampi. Mukavaa murinaa. Vakioputkillakin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Oktaaniluku

Mitään erityistä säästöä ei etanolin käytöllä synny sillä hinta oli sadasosan alle 1,31€ koska kulutus on noin viiden bensiinilitran sijasta 6,6 litraa etanolia matka-ajossa. Kaupunkiajossa ei taatusti synny säästöä. Pitäisi olla erikseen ruiskutus- ja sytytyskartat etanolille mutta sitten ei pysty ajamaan bensiinillä. Ehkä voisin sadeasetuksen kartat uhrata etanolikäytölle. En ole sadeasetusta, kokeilujen jälkeen, käyttänyt lainkaan. Edes sateella. Mutta maailma pelastuu kierrätyspolttoainetta käyttämällä.