Luulot, tiedot ja totuudet mc-kerhosta

 

Luulot ovat osassa kansalaisia aika tiukassa
Kuljin pitkään, siis useamman vuoden, etten kantanut Kerhoni tunnuksia kuin rintamerkkinä tai lippalakissa mutta kokeilin käyttää liiviä jossa on Kerhon puna-musta-harmaa (Tai toisessa yhteydessä myös valko-puna-musta.) kerhomerkki niin useimmat ihmiset suhtautuvat varsin myönteisesti. Vaikka on pitkä tukka ja partakin oli välillä pitkä niin ilmeisesti muu habitukseni houkuttaa, jos ei aina uteliaita niin ainakin kysymään jotain. Yleensä minulla on kysymyksiin myös vastaus. Tosin kaikkea ei aina uskota.

Joskus etua
Yksi hyvä puoli on että minulle tarjotaan anniskelupaikassa silloin tällöin olut tai muu juoma. Ihmiset ovat useimmiten ystävällisiä.
Paitsi toissaviikolla ei Ylöjärven S-marketissa jonka kahviossa istuin välipalalla. Siinä lihatiskillä, muutaman metrin päässä perheenäidin tyyppinen keski-ikää lähentelevä henkilö tuijotti minua ns. pahalla silmällä. Niin pitkään että häneltä meni palvelunumeronsa ohi. Tahatonta huumoria, mutta vain minulle.
 

Asiastaan varmat epäilijät
Toki on ollut niitäkin, jotka tuntematta henkilöä, syyttävät jostain jota en ole tehnyt tai edes ajatellut tekeväni. Niistä pääsee kyllä eroon helposti. Monasti lähtenyt ihan itse. Joillekin alkoholi antaa ylivoimaiset voimat.

Rasittavat kyselijät
Sitten on asianharrastajat jotka tulevat kyselemään pyöräjuttuja. Kertomaan vioista ja kyselemään korjausohjeita. Sitten on näitä wannabee-motoristeja joilla ei siis ole pyörää lainkaan mutta yleensa jotain H-D-tyyppistä vaatetusta ja bootsit. Ovat useimmiten aika raskassoutuisia. Yleiset kevään ääntelyt ovat: sitkun mää saan asuntolainan maksettua niin mää ostan jonkin makeen prätkän tai kun lapset lähtee kotoa niin sitten hankin ja on sitten selittelijät: oli mulla hajabusa mutta piti myydä kun halusin paremman mesen alle.

Näön vuoksi
On niitäkin joilla on omakotitalon tai rivitalon pihassa ihan asiallisen näköinen pyörä. Mutta se on siinä aina. Kutsun niitä korkeakiiltoisiksi terassinseisojiksi.

Eri porukkaa
Muutama huumeenhaluaja on tullut jutulle mutta huomaa erehtyneensä henkilöstä.

Kerhoni värit harhauttavat
Ilmeisesti liivin etupuolella olevat punaiset tekstit mustalla pohjalla johtavat joitakin harhaan. Joskus on vaadittu tämän asian kohdalla että pitää riisua liivi pois koska ne, muka, ovatkin juuri heidän kerhonsa värit. Asia yleensä selviää kun kysyy uhkailijalta että koska teidän kerhonne on perustettu. Tässä asiassa vanhemmalla kerholla on etu.

Neutraalia
Kertaakaan ei ole tarvinnut juosta karkuun tai saada turpiinsa että on ollut liivit päällä kaupungissa saati motoristiporukoissa, noin yleisesti, ei kerhotunnuksiin juurikaan kiinnitetä huomiota ehkä muutoin kuin toteamalla: ai, se on toikin ny tossa kerhossa.

Oman elämänsä mestarit
On myös niitä, "kiertopalkintoja" jotka eivät pysy missään kerhossa pitkään. Riitautuvat oman porukkansa kanssa. Yleensä mihinkään kerhoon ei pääse jäseneksi kuin pitkän, esim. parin vuoden, kokelasajan jälkeen jos on ollut hiljakkoin jonkin muun kerhon jäsen ja eronnut tai erotettu äkisti. Usein syykin on selvillä.
Omaan kerhooni on vähintään vuoden kokelasaika jonka aikana edellytetään tulokkaan tekevän niitä samoja asioita kuin varsinaiset jäsenetkin. Aivan normaaleja toimia: kauppareissuja, siivousta, lumitöitä, talkoihin osallistumista, muuta asiointia mutta ennen kaikkea osallistumista yhteisiin tilaisuuksiin ja ajeluihin. Ajeluita on noin kaksi vuodessa. Ajokauden avajainen ja kauden päätösajelu. Näin selviää persoonan laatu hiljalleen. Sukupuoli ei ole este.

Onpa nähty sellainenkin kaveri ehdolla joka julisti ensimmäiseksi että hän ei sitten vessoja pese eikä akkojen töitä tee. Jäi ehdokkuus vain käynniksi. Ehkä sellainenkin kerho on jossa ei "akkojen töitä" toimiteta. Tosin en yhtään sellaista tiedä.

Haittana tästä jäsenten tarkasta valikoinnista voi, jos hakemalla haetaan, että porukka on hyvin samanhenkistä jolloin maailmankuva saattaa vinoutua kerhon sisällä. Mutta tavan elämässä, töissä, perheen kanssa tai vain muuta peruselämää siinä ohessa eläessä kyllä antaa tasapainoa.

Tällä kertaa hiihtoa
Tänään olin Kerhoillassa kahvia ryystämässä. Keskustelua oli kovastikin eri asioista ja puolet porukasta katsoivat isosta näytöstä ampumahiihtoa baarin puolella. Tilaa kun on useampi sata neliötä.

Neuvon ja opastan
Itse olen siinä onnellisessa asemassa että minulle ei enää sälytetä mitään hommia jos en sitten ryhdy tekemään pyytämättä. Usein ryhdyn. Yleensä annan teknisiä neuvoja. Ilmaiseksi, mutta joskus olen yllätyksekseni saanut konjakkipullon. Oli, ilmeisesti, tullut säästöä.

Kerhon ikänestori ja perustaja
Muutama viikko sitten tulin Kerhon Vanhimmaksi täysjäseneksi kun edellinen vanhin kuoli ja haudattiin. Seuraavaksi vanhin siirtyi kannatusjäseneksi. En ole edes Kerhon vanhin jäsenhistorialtani sillä olin välillä eri paikkakunnilla ja niiden kerhojen jäseninä. Muun muassa Italiassa Udinen hyvässä kaupungissa. Mutta perustajajäsen kuitenkin. En listaa tähän monenko kerhon jäsen olen edelleenkin sillä siitä tulisi pitkä lista saati että kuinka monessa toimessa olen ollut näissä järjestöissä Brysseliä myöden. Vanhimmaisuuteen ei kuulu mitään yksilöityjä etuja.

Kahdessa sukupolvessa
LCR-mc:n jäsenistössä saattaa olla koko perhekin. Pari täysjäsentä ja kannatusjäseninä muut perheenjäsenet. Kannatusjäsen voi osallistua Kerhon tilaisuuksiin ja toimiipa heitä myös Kerhon luottamustehtävissä.

Monet jäsenet tuovat kerhoiltaan myös lapsensa mutta teini-iän saavutettuaan eivät kuulemma tule kuin pakotettuina. Pitävät, kuulemma, nolona kun iskä ja äiskä ajelevat kylällä moottoripyörillä. Kerholla on aktiviteettejä myös pikkulapsille.

Jämptit säännöt
LCR-mc rekisteröitiin sääntöineen, poikkeavasti, oikeusministeriössä sen sijaan että olisi vain ilmoitettu yhdistysrekisteriin yhdistyksen perustamisesta. Tämä tehtiin Kerhon silloisen sihteerin toimesta kahdeksankymmentäluvulla. Hän oli lukenut lakia yliopistossa ja tiesi tällaisen poikkeavan tavan laillistaa yhdistys. Mutta tiedot löytyvät kyllä myös yhdistysrekisteristä ja siellä yhdistyksemme tietoja hallinnoidaan nykyään. Siinä kuin muidenkin yhdistysten ja niitä on paljon.

Buell signaalikiekko uusiksi

Kiekon tarkoitus
Yleensä moottoripyörissä ja miksei autoissakin sytytystä ja ruiskutusta ohjaavat signaalikiekot ovat varsin yksiulotteisia. Levy jossa on reunassa lovia joista sähköinen tai optinen anturi lukee muunmuassa kierroslukua ja sen muutoksia. Samalla syntyy nopeasti kierroslukuun reagoiva toiminto. Sillä on merkitystä onko nouseva vai laskeva kierrosluku ja kuinka nopeasti kierrosluku muuttuu.

Ahdas paikka
Pyörän merkki on Buell. Ihan niitä ensimmäisiä putkirunkoisia malleja. Signaalikiekko on moottorin oikealla puolella olevassa kotelossa. Sillä ja sen anturilla on ahdas toimitila. Siksi se on tehty kupin eikä kiekon muotoon.

Sytytyksen päivitys
Uusi sytytysjärjestelmä on erilainen kuin alkuperäinen mutta se käyttää samanlaista kuppimaista signaalikiekkoa, tai pikemminkin kuppimaista jonka reunassa on tarpeellinen määrä lovia. Anturi lukee näistä useista lovista moottorin toimintaa ja toimittaa sytytysyksikölle tarpeellisia tietoja. Edellyttää toki entistä modernimpaa ohjausyksikköä.

Enemmän informaatiota
Alkuperäisessä kiekossa, tai kupissa, on vain kaksi lovea. Uudessa kiekossa tulee olemaan 12 lovea. Informaatiomäärä kasvaa merkittävästi ja moottori toimii tarkemmin ja herkemmin.

Umpiraudasta
Löysin sopivaa ja sitkasta materiaalia joka on kohtuullisen helppoa sorvata, lujaa tehdä ohutseinämäiseksi (Noin 1- 1,5 mm.) ja edullinen hinta. Valitettavasti se on hieman paksu pötikkä mutta lastua siitä lähtee kunhan sorvaa. Ajan kanssa.

Vasta alussa
Matkin alkuperäisen pellistä prässätyn "pyörijän" muotoa. Käytännön syistä se on tehtävä hieman paksummaksi että sen pyörimisen tuottama induktiivinen magneettikentän muutos on anturin luettavissa sekä huomioiden lukuisat koneistusvaiheet että valmistusmenetelmän vaativat lujuusasiat. Kappaleen pitää kestää valmistustekniset kuormitukset ja tietenkin pitkäaikainen käyttö. Jos olisi optinen luenta, riittäisi periaatteessa, sopiva muovikuppi lovineen tähän tarkoitukseen.

Alkuperäinen kaksilovinen signaalipyörä eri suunnista.

Hyvä alku. Ulkomitta liki kohdillaan, sisämitan sorvaus kesken. Sitten kaksitoista lovea reunaan.

Sorvilla ensin, jyrsintä perään

Sorvilla löytyy karkea muoto ja lovet syntyvät jakopöydällä jyrsimellä. 360 astetta pitää jakaa kahteentoista osaan ja tasalevyisiksi loviksi jotka ovat ehdottomasti tasavälein että signaalin tuotto on säntillisen selkeä. Se ei saa olla pyörijän ulko- eikä sisämitan mukaan vaan sen kehän keskimitan mukaan. Olisikohan 15 astetta hyvä? Paljonko se on milleissä kehällä? Vaikuttaa jyrsinterän leveyteen ja työstötarkkuuteen. Vai riittääkö likiarvo? Vaiko vain että on jonkinlainen lovi? Taitaa olla hyvä ottaa ammattikoulun matematiikka avuksi.

 

Matematiikkaa

Vaatii pientä laskentaa että lovet ovat oikean kokoiset ja taatusti tasavälein. Lisäksi ajoitus. Todennäköisesti pitää tehdä säädettävä ajoitus eli säätö että perusasetus olisi oikein. Onneksi kupin pohjalla on tilaa. Tarkoittaa sitä asentoa mistä kunkin kierroksen laskenta alkaa. Se kohdistuu joka tapauksessa loven jompaan kumpaan reunaan.

Työpiirrustus.

Neljän desimaalin tarkkuus

Uskon että tämä riittää piin arvon tarkkuudeksi. Laskenta osoitti että loven leveys on noin 6,8 mm. Katsotaan viimeistään sitten kun pyörää käynnistetään että löytyykö kipinä.

Sorvissa mitat kohdallaan. Jos ei ole niin on mahdollisuus työstää hiomakoneella.

Työkappaleen keskitys jakopöytään. 

 

Jakopöydän keskitys

Jakopöydän keskitin käyttämällä poraistukassa 5 mm:n poraa joka on jämpti työkappaleen keskireikään. Jakopöytä kun on kiinni jyrsinkoneen pöydässä joka liikkuu suunnissa X ja Y. Poraussuuntaan Z liikkuu jyrsimen jyrsinpää.

X ja Y ovat molemmat asennossa 0 työstön alussa. Työstö tapahtuu suunnassa X+ X-. Muut liikkeet on lukittu. Jakopöydästä löytyy asteikko jonka mukaan lovet sijoittuvat. Jakopöydässä on kehällä asteet ja niiden osat näkyvät veivin akselin yhteydessä. Työstön ajaksi kaikki muut suunnat paitsi X ovat lukittuina.

Jyrsintä hyvässä alussa. Vielä puoli kierrosta niin selviää totuus menikö jako ok.

Viimeinen hammas kertoo

Jos jako on jotenkin virheellinen niin laite ei toimi. Tai toimii väärin. Induktiiviset anturit ovat varsin tarkkoja laitteita ja puolen asteen heitto voi sekoittaa sen toiminnan. Vastaavia pyällettyjä kiekkoja löytyy myös ABS-jarruista sytytyksen ja ruiskutuksen ohella.

Jakopöytä on lähes välttämätön tämän kaltaisiin töihin.

Jakopöytä kiinnitettynä minijyrsimen pöytään.

Hyvä alku

Rakenteessa on vielä kiinnitystaso paikallaan mutta sen voi leikata kulmahiomakoneella tai rautasahalla sitten kun sitä ei tarvita. Viimeistely sorvissa. Työstöhommissa pitää ajatella hieman nurinkurisesti sillä aihio pitää saada kiinni eri kohteisiin helposti ja eritoten tukevasti. Muuten voi tulla susi.

Hampaat jyrsitty. Jako osui kohdalleen. 12 lovea ja hammasta.

12-hampainen signaalikiekko ja alkuperäinen vastaava.

 

Säätömahdollisuus

Jokin hampaista tai hampaiden väleistä on aina se joka määrittelee moottorin ensimmäisen työsyklin. Joistakin signaalikiekoista yksi hammas puuttuu aloituskohdasta.

Signaalikiekkoaihiossa on keskireiän ympärillä kehämäinen 6 mm leveä ja 4 mm syvä ura jossa on kaksitoista 4 mm reikää. Tein reiät siksi että ei ollutkaan neljän millimetrin jyrsinterää hyllyssäni. Pitää käydä ostamassa sellainen ja yhdistää jyrsimällä reikien välit pois. Ainakin kuudesta reiästä. Olkoot loput kevennyksinä. Näin saa säädettyä tarkan ajoituskohdan.

Kiekon sisäinen ajoitus

Sorvaan alumiinista pienen kiekon joka lukitaan moottorin akselin päähän pyörimättömäksi. Kolme M4-kuusiokoloruuvia kiinnittää signaalipyörän pieneen kiekkoon ja koska ne ovat pitkissä rei'issä niin käyntisyklin ajoituksen voi säätää tarkasti kohdalleen esimerkiksi ajoituslampun avulla. Sen jälkeen ajoitukseen ei tarvitse puuttua lainkaan ja säätöruuvit voi liimata kierrelukitteella kiinteäksi.

Uusi ja vanha.

Signaalikiekko on valmis. Vain säätöosan koneistus puuttuu.

 

Pitkulaiset reiät perusasetukseen

Pitkulaisia reikiä tarvitaan säätöosan ja signaalikiekon keskinäiseen asemointiin. Säätöosa on kiinteästi akselin päässä ja signaalikiekkoa voi sen suhteen kääntää noin 15 astetta joka on enemmän kuin yksi hammasväli.

Tuleva signaalikiekko ja alkuperäinen.

Alapuolen kopiointi

Uuden signaalikiekon säätölevyyn tulee vastaavat muodot kuin on alkuperäisessä. Muotojen tarkoitus on keskittää ja ajoittaa säätölevy akselinsa päähän. Hienosäätö tehdään sitten kun moottori on saatu käymään.

Prototyyppi lähes valmis

Hieman tarvitaan vielä koneistusta sillä vielä pitää laittaa pidätinruuvi akselin kiinnitysupotukseen. Se pitää signaalipyörän pyörimässä samaa vauhtia akselinsa kanssa. Ehkä huomenna... 

Signaalipyörän osat moottorin puolelta katsoen. Pidätinruuvi vielä puuttuu.

Samat osat ulkosivulta päin.

Signaalipyörä kiinteällä asetuksella eli ruuvit pyöreissä rei'issä.

Miksi ylimääräiset reiät

Kaksi syytä: yksi on valmistustekninen juttu jonka säästän itselleni. Jos tämä osa jää käyttöön tai edes varaosaksi keventämisen jälkeen on säätämisen jälkeen mahdollista porata ja kierteittää pohjalevyyn kolme reikää johon, säätöreikien sijasta, voi tehdä kiinteän asennuksen ja liimata ruuvit niille sijoilleen. Tositaiseksi en vain tiedä mikä kohta, tarkalleen, on se kohta jossa sytytysignaali lähtee parhaaseen mahdolliseen aikaan moottorin sytytyskierron suhteen.

Oikea sytytyshetki

Se selviää kun moottori saadaan käyntiin ja haettua ohjelmallisesti oikea sytytysajankohta. Tai signaalikiekkoa säätämällä. Tämä tieto minulta puuttuu. Siksi tein tämän rakenteen.

Signaalipyörä ruuvit pitkissä rei'issä eli kehän asetus on hienosäädettävissä lukupään suhteen.

Signaalikiekkojen "ajoitusmerkki" eli pieni nystyrä molemmissa. 

Pidätinruuvi

Tein pienen kierrereiän (M3) asianmukaiseen kohtaan. Itse asiassa ihan sama mihin kohtaan kierroksessa sillä, kuten aikaisemmasta kuvastosta selviää, tekemäni signaalipyörä täysin säädettävissä useaan asentoon. Pidätinruuvi sopinee moottorin akselin päässä olevaan leikkaukseen eikä pääse kiertymään kumpaakaan suuntaan.

Pitää tilaajalta kysyä tarkennus

Koska en ole saanut vielä tarkentavia tietoja niin en voi tehdä ihan loppuun asti varman päälle. Arvata voisi mutta se ei aina toimi. Pitäisi päästä sovittamaan moottorin akselille induktiivisen anturin kanssa. Sovitustiedoilla pääsen viimeistelemään rakenteen.

Prototyypin jälkeen

Ajoitus, ajoitus, ajoitus. Siinä kolme tärkeintä seikkaa. Ajoitus on rakennettu tähän palikkaan sisään. Kun se on saatu ajoitettua eli löydetään oikea sytytysennakon perusasetus, voidaan mitata asteissa ja sen osissa mikä kahdestatoista hampaasta on se hammas joka on "oikeassa" kohtaa moottorin käyntisykliin nähden ja moottorin akselin päässä olevan loven kanssa. Silloin voi tehdä toimivan ja yksinkertaisemman osan hoitamaan samaa asiaa. Samoin kuin oli alkuperäinenkin signaalipyörä jossa tosin on vain kaksi lovea kahdentoista sijaan. Voisi yksinkertaisesti ajatella että näytteenotto kuusinkertaistui mutta koska nyt jää hukkakipinä pois niin näytteitä tuleekin 12 per kierros. Luonnollisesti alkuperäinen anturi ei kykene tähän eikä alkuperäinen sytytyksenohjauskaan vaan ne tulevat jatkossa olemaan nykytekniikkaa.

 

Jatkuu kunhan taas Verstaalle joudan...

Viimeiset jouluoluet

 

Helmikuussa 2021
Paikallinen panimo luopui kohtuuhintaan jäljelle jääneistä jouluoluistaan osakkailleen. Samalla kävimme panimoravintolassa syömässä. Vaimo nautaa, minä kanapastaa. Molemmat ihan syötäviä ruokia. Ohessa meni pari samaisen panimon Mosaic lageria ruokajuomana.

Kolme näistä varsin maukkaita ja jouluisia, kaksi ei.
 

 

 

Koronaongelmat

Vaikutus tavanomaisuuteen
Sanoisin että ei juuri mitään. Kaupassa pitää käydä kaksi - kolme kertaa viikossa. Kerran kuussa apteekissa. Viinakaupassa satunnaisesti. Verstaalla käyn liki päivittäin arkisin eli max 3 - 4 kertaa viikossa. Mikäli saan talouden auton käyttööni. Verstaalla aikaa kuluu tunnista neljään tuntiin kerralla. Siellä tapaan ketään harvoin ja silloinkin matkan päästä.

Kauppareissu
Maski naamassa mutta usein olen ainoa jolla on. Asiakkaille ei ole maskipakkoa koska eihän kukaan vaivaudu. Maskilla ei taida olla merkittävää merkitystä monille. Henkilökunnalla kuitenkin maskit on.

Koti
Tämä voi olla ongelma sillä puoliso käy säännöllisesti töissä ja tapaa alaisiaan ja asiakkaita. Siihen en voi vaikuttaa. Pestään käsiä kotiin tullessa mutta muuta ei.

Kaverit
Niitä emme ole tapailleet juurikaan eikä varsinkaan porukassa. Yksittäin sattumoisin turvavälin kanssa. Onnistuu hyvin ulkona sivutuuleen.

Harrastukset
Vaimolla avantouinti ja maalaus sekä muitakin taidejuttuja. Hänellä on taidesoppi olohuoneen nurkassa. Itsellä moottoripyöräilyyn liittyviä juttuja, kuten tämä blogi ja moottorinohjauksien tietokoneavusteinen muokkaus. Hoituvat joko tietokoneella tai Verstaalla fyysisen työn ääressä.

Kerho
Käyn siellä tekemässä asioita ja kerhoillassa melko säännöllisesti kuten kunnon kerholaisen pitää. Kerhoiltaisin kellään ei ole maskia. Pitäisikö muuttaa käytöstä? Erään jäsenen tutuntuttu on sairastanut covidin. Ei, kuulemma, ollut flunssaa pahempi. Itse en tiedä ketään jolla olisi ollut ko. vaiva.

Anniskelupaikka
Paikallisessa pubissa ei kukaan käytä maskia ja siellä on tavanomaisesti, viikolla, vain vakioasiakkaat. Tunnen suurimman osan nimiltä jo ennestään. Viikonloppuisin pidättäydyn käymästä pubeissa. Mutta ruokaravintoloissa saatamme vaimon kera käydä harvakseltaan viikonloppuina. Siellä on olleet hyvät etäisyydet. 2H+K, Pulteri, Pianobaari eli Astor ja muutama muu.

Ruokaravintola
Puolet paikoista poistettu ja baarijakkarat baarin puolelta. Henkilökunnalla kaikilla kangasmaskit. Asiakkailla ei kenelläkään mikä tietysti on ruokaravintolassa oletettavaa käytöstä.

Museo
Viikonvaihteen museokäynnillä hieman jonotettiin. Tampereen Taidemuseoon ei otettu kerralla kuin 10 henkilöä. Eläkeläislippu maksoi 5€. Kaikilla oli maski jo ulkoa tullessa ja poistuessa sekä siinä välissä.  

Bussi
Useimmilla yli keski-ikäisillä oli maski ainakin suurimman osan matkaa. Teineillä ja sitä nuoremmilla ei lainkaan. Niitähän riittää aamuisin ja iltapäivisin. Melske sen mukainen arkisin.

Haalariduunarit
Ei kellään maskia sisätiloissa saati ulkona. Kaupungin työmailta ohimennen bongattuja.

Helmikuun puolella
Satuin poikkeamaan liikeyrityksessä jossa oli useita varhaisaikuisia aulassa. Itselläni oli maski mutta heillä ei. Koin naureskelun ja ukottelun hieman vaivaannuttavana. Muuta harmia ei ollut. Onko heillä jokin kapinamieli vastaan jotain, näkymätöntä uhkaa vai vain ikääntyneisyyttä. Toivottavasti on sillä heitäkin asia koskettaa. Aikanaan.
Itse tykkäisin käydä lähikaupassa ilman huomiota elintarvikekaupoilla.
Saattaisin ostaa vaikka preservatiivejä huomiotta.

Teinit ja muut varhaisaikuiset
Miten he voivat ajatella että heidän käytöksensä on normaalia? Ehkä heidän näkökulmastaan. Voihan kuitenkin olla niin että tartunta kulkee heidän vanhempiinsa heidän kauttaan ja siitä muuhun sukuun jos ovat heidän kanssaan tekemisissä. Onko ajatusketjussaan puutteita? Vaikutukset voivat olla merkittäviä.

Omat sukulaiset ja muut
Oireettomana voisi ajatella että ihan ok tavata veljiään, sisariaan ja heidän lapsiaan. Saati vanhempiaan. Tosin omassa tapauksessa he lepäävät jo kirkkomaassa. Olisi kuitenkin varsin harmillista jos sittenkin on oireeton taudinkantaja tapaamisen hetkellä. Kenen tahansa suhteen.

Jos sairastaa jo
Tuleeko suku katsomaan tai pitämään kädestä jos kituu viimeisiään. Ehkä, matkan päästä. Mutta tuskin kosketusetäisyydeltä.

Pelottelutarkoitus
Ei suinkaan. Niin vain voi käydä. Mahdollisuuksien rajoissa. Itse jättäisin tämän kulkutaudin kokonaan väliin.

Porraskäytävälöytö

Lahjoitustavaroita
Asuintalomme ainoan rappukäytävän alatasolle asukkaat jättävät asioita ilmoituksella: saa ottaa. Joskus häviää suurin osa, joskus ei juuri mitään. Nytkin on tarjolla myös sekalainen posliinikuppivalikoima.

Pölynimuri Miele 311i
Ei mitenkään ikäloppu ja pienen nettihaun perusteella päättelin että on tehokas laite jos on kunnossa. No ei ollut mutta se tarvitsi vain vähän rohkaisua ja hellää hoitoa niin alkoipa toimia. Imurissa oli lappu että tehot puuttuu ja imuputki on vääntynyt, muuten toimii.

Muiden kokemuksia?
Kuinkahan monta imuria on poistettu käytöstä kuten tämä yksilö vain sen vuoksi että imurin perushuolto, joka on kerrottu ohjekirjassa, on jätetty tekemättä. Kyseisen tyyppisen imurin hinta uutena on noin 200€.
Heivataanko imuri hetimiten tutkimatta sen kummemmin kiertoon kun imukyky ei enää tyydytä? Kuitenkin ne osat joista pitää huolehtia tai vaihtaa näkyvät kun pölypussia vaihdetaan.

Verstaalle muun homman oheen
Menossa oli maalaushommia. Kohteiden pohjamaalin kovettumista odotellessa oli hyviä väliaikoja rassata pölynimuria. Pölypussia ei ollut. Poikkesin jo Verstaalle mennessä ostamassa pienen paketin pölypusseja. Liki kaikki tämän tyyppiset pölynimurit omaavat koodattuna merkin ja mallin mukaan kaupan pölypussihyllyssä sopivan pussipaketin.

Mitään ei tarvinnut purkaa
Imurin kannet aukesivat ja syylliset tulivat esille eli ulospuhallettavan ilman suodattimet. Pölypussihan on ilman ensimmäinen kohde ja sen mukana tulevat pölyt ja roskat. Osa partikkeleista ei jää pölypussiin vaan tulee sen lävitse. Siksi on huoneilman ja moottorin hygieniaa varten suodattimet jotka pidättävät suurimman osan siitä pölystä joka ei jää pölypussiin. Vaimentavat myös imurin puhallinsiivikon melua.

Molemmat suodattimet irrotettuina. Pienempi on heti pölypussin jälkeen.

 

Suodattimet ovat pestävää laatua

Pesin molemmat mutta pienempi imupuolen suodatin oli jo niin huono että korvasin sen uudella joka löytyi suodatinpussipakkauksesta. Isomman, huoneilmaan palaavan ilmavirran suodattimen, vain pesin.

Ylempänä uusi suodatin ja alempana vanha pestynä.

 

Moottorin ja puhaltimen sijainti

Yllä olevassa kuvassa toimielimet sijaitsevat näiden kahden suodattimen välissä. Pienempi suodatin on, ilman virtaussuunnan mukaan pölypussin jälkeen ja ennen moottoria/puhallinta, ja isompi suodatin puhaltimen jälkeen. Sen tehtävänä on pitää poistoilman epäpuhtaudet poissa huoneilmasta. Suodattimia voi pestä, kuivata ja käyttää uudelleen mikäli uutta ei ole saatavissa ja suodattimet ovat ehyitä.

Pakkauksen sisältö: Pala suodatinkangasta ja 4 kpl kuvan mukaisia suodatinpusseja.

Seuraavalla kerralla

Suodatinkangasta oli pussipaketissa niin pieni pala että siitä ei saa kahta suodatinta. Siksi pesin toisen vanhan ja uusi tuli ennen moottoria ja puhallinta. Seuraavassa pölypussipaketissa on sitten toinenkin suodatin leikattavaksi muotoonsa. Pölypussi ja suodattimet olivat helppoja löytää ja vaihtaa. Tämän imurin pölypussin koodi Rustassa on 3100. Hinta ei paljoa lompakkoa laihentanut.

 

Imupuhallin ja moottori
Ne puhdistin vain päällisin puolin paineilmalla. Olihan sielläkin polyä kertynyt rakenteisiin. Tuuli vei pölyt talvisen lumisateen mukana Verstaan pihalle. Moottorin laakerit ovat kunnossa. Siivikko pyörii kevyesti eikä sen laakerointi pidä ihmeempää melua.

 

Imuputki ihmemutkalla

Ergonomia ei ollut hyvä sillä suulakkeen varsi eli imuputki oli joskus koottu väärin ja yläpään käsikahva oli kummallisessa asennossa. Käyttöergonomia huono. Imuputkisto oli jossain vaiheessa koottu väärin koska suuntanuolet olivat väärissä kohdin. Putki oli ruostunut liitoskohdastaan jumiin ja piti hieman lämmittää liitosta niin aukesihan se. 

Imuputken kohdistusnuolet väärin. Siksi oli hankala käyttää.

 

Liitos aukaistuna.

Ruosteenpoisto ja uusi asennus

Suihke asianmukaista ainetta, hieman pyyhkimistä ja liitos nuolten mukaan kohdalleen niin lattia/mattosuulakekin oli heti oikeassa asennossa kuten käyttökahvakin.

Pyörimätön pyörä

Lattiasuulakkeessa on yksi pyörä. Se kannattelee suulaketta ja sen pitäisi pyöriä kevyesti. Eipä pyörinyt. Syy tavanomainen: hiuksia ja muita kuituja akselissa. Ilmeisesti punapää taloudessa.

 

Lattia/mattosuulake ja sen pyörä akseleineen ennen puhdistusta. 

Harjaskehä

Suulaketta kehystää lyhyillä harjaksilla varustettu kehä jossa on aukkoja. Harjasten on tarkoitus irrottaa lattiaan mahdollisesti tarttuneet roskat sekä tehdä suulakkeen liikuttamisesta kevyttä. Harjaksiin tarttuu kuitumaista pölyä ja se heikentää siivoustehoa. Kuidut voi nyppiä parsinneulalla tai veitsen kärjellä pois vahingoittamatta harjaksia. Mattojen imuroinnin ajaksi voi harjakset vetää sisään jalkapolkimella.

Suulakkeen pyörä jumissa runsaan karvoituksen vuoksi.

Akselin lukitus pettänyt
Yllä vasemmalla näkyy akselin lukitushaka joka on aukiasennossa. Onneksi ei ole pudonnut. Puhdistuksen ja kunnostuksen jälkeen toimii kuten uutena.

 

Pyörän akseli irrotettu ja pyöräkotelo puhdistettu.

Muovilla on muisti
Ylemmistä kuvista näkee kuinka akseli ei enää yllä pyörän kiinnitysosien läpi kun on karvaa niin paljon. Kun purjin hieman enemmän niin muovi taipui alkuperäistä muotoaan kohden mutta ei riittävästi. Lämpö auttaa joten lämpöpuhaltimella hieman autoin muovin muistia ja kohta rakenne oli alkuperäisessä muodossaan.

Muovi alkuperäisessä muodossaan lämmityksen jälkeen.

 

Mielen pohja saanut kolhuja mutta muutoin ehyt. Valkoista maalia?

 

Autotallin lattia menestyksekkään imuroinnin jälkeen.

Sepeliä tallin lattialla

Sen lisäksi myös katupölyä, viime kesän lehtiä ja neulasia ym. töhkää. Jaksoi imeä sepelin oikein hyvin ja suulakkeen "harja-asennolla" lähti myös piintyneempi lika. Kosteaa likaa ei tämän tyyppisellä imurilla pidä imuroida. Siihen sopii veden imurointiin soveltuva teollisuusimuri. Niitä on Verstaallani kaksi eri tehtävissä. Pienempi, Kärcher, pitää hiekkapuhalluskaapin pölyt kurissa. Isommalla siivotaan Verstas. Miele 311i vaikuttaa laadukkaalta laitteelta ja tekee tehtäväänsä taloyhtiöltä vuokratussa autotallissa.

Kesällä autotallissa

Ei ole autoa. Huhti- toukokuun vaihteessa talliin tulee kaksi tai kolme moottoripyörää. Taloyhtiön nipottajatkin ovat asiasta nielleet kiukkunsa. Vaativat aiemmin luovuttamaan tallin pois koska siellä pidetään moottoripyöriä. Samalla tallin lattialle ilmestyvät paksut matot ja pari nojatuolia. On paljon mukavavampi touhuta pyörien parissa kun ei tarvitse betonilla tassutella ja tilaa on pienelle seurusteluryhmälle. Sadepäivän iloja. Kylmiö on. Siksi pitää olla kunnon pölynimurikin.

Yksi imuri vielä kunnostukseen

Mökillä oli imuri joka korvattiin vanhalla ja entisellä kunnostamallani koti-imurilla jonka tilalle ostettiin uusi, monitoimisempi imuri. Tämä virkaheitto ent. mökki-imuri on seuraava tutkimuksen kohde. Epäilen, melun vuoksi, että siinä on laakerivika. Vilkaisen voiko asialle tehdä mitään. Laakerit eivät ole kalliita jos vain vaihto on mahdollinen. Pitänee myös tutkia saako niin vanhaan imuriin enää pölypusseja ja suodattimia. Jos ei niin on turhaa remontoida. (Sain tietää että Tokmannilla saattaisi olla pusseja.)

 

Hulda

Lisäksi taloudessa on akkukäyttöinen robotti-imuri, Hulda, joka imuroi ne kohteet jotka se parhaiten taitaa eli makuuhuoneen lattian ja eteiskäytävän kunhan paksut karvamatot ja jalkineet nostaa sivuun. Niitä Hulda ei kykene imuroimaan. Hulda oli jo poistolistalla sillä sen akku kyllästyi hommiinsa. Uusi löytyi Paristopisteeltä Tampereen Rautatienkadulta edukkaasti. Taas toimii!

 

Ex-mökki-imuri

Merkiltään Panasonic. Ikää useita kymmeniä vuosia. Tekniikka kunnossa mutta imuteho huono. Sekin selvisi sillä pölypussikotelon kannen tiiviste puuttui. Imuri siis imi ilmaa ohi imuletkun. Korjasin tiivisteen puutteen maalarinteipillä väliaikaisesti. 

 

Letkun liitos imuriin oli väljä. Väliaikanen korjaus teipillä. Imutehokin parani hieman kun vuoto loppui.

 

Pohja ja pyörät kunnossa.

Vuotava kansi tiivistetty teipillä. Imuteho parani huomattavasti. Imutehon mittari ei toimi.

Poistoilmasuodattimen vaihdoin uuteen. Sitä ei verstasolosuhteissa välttämättä tarvita. Johdon sisäänkelaus toimii.

Laitteen tiedot.

Mahdollinen käyttökohde

Omavalmisteinen kiillotuskoneeni tarvitsee sisätyöskentelyssä ehdottomasti imurin imemään kiillotuksessa syntyvää vahapitoista pölyä rättilaikan ympäriltä. Samalla selviää toimiiko pölypussityyppinen imuri siinä hommassa. Mikäli ei toimi em. tarkoituksessa niin ei tee kovin kipeää heivata kapine romukeräykseen.

Harvinaisempi merkki ja malli vanha

Pölypussit ovat hieman hakusassa. Ainakaan lähikaupasta ei löytynyt eikä Rusta tai Tokmannikaan ilmoita varman päälle että löytyisi sopiva pölypussi. Asia on kuitenkin ratkaistavissa. Oletan. Yleispussi saattaa olla ratkaisu: vanhan pussin kiinnityslevy siirretään liimakaistalla olevaan yleispussiin.

Oman kerhoni jäsenen edesmeno

Tätä kirjoitettaessa jo eilen haudan lepoon laskettu eli 16.01.2021.
Hyvä ystäväni ja kerhokaveri, Seppo Nieminen, moottoripyöriä koko ikänsä harrastanut herrasmies luopui elämästään vajaat pari viikkoa sitten. Poikansa, toinen niistä, kerkesi jo kauan sitten ennen isäänsä, viime vuosituhannella, LCR-mc:n jäseneksi. Poika lienee jo piintynyt Guzzi-harrastaja, ajoneuvotekniikan ammattilainen ja muusikko. Jälkeen jäi myös toinen perillinen, veljensä sekä sureva leski.
Edesmenneellä oli myös Guzzi (8v Griso) jonkin aikaa mutta tuntien hänen myyntimiehen luonteensa vilkkauden, joka oli hänen ammattinsa etu, pyörät vaihtuivat liki vuosittain. Toisinaan useimminkin. Alussa, 60-luvulla, hänellä oli aikakautensa parhaimmistoa jo silloin vaikka muilla oli oli ns. itäpyöriä jos ei itävaltalaista valmistajaa lasketa niihin. Bisnes taisi sujua jo silloin.

Nopea loppu
Yht'äkkinen sairastuminen ei vienyt kuin hetken, muutamia päiviä, joita, ainakin me läheisimmät, seurasimme. Tiedon sain viimeistään jokaviikkoisessa, torstaisessa Kerhoillassa. On tyrmistyttävää että päällisin puolin terve ja virkeä ihminen katoaa ajan kierrosta niin äkisti.

Ylöjärven Kirkkomaalla
Hautakumpu kohoaa Ylöjärvellä keskellä kaupunkia. Kaunis paikka isojen, tummien kuusien ympäröimänä. Merkittävän osan elämästään 70-luvulta viimeiseen asti asui samassa asunnossa Ylöjärven Vuorentaustassa. Hyvä ystäväni Reijo asui myös aikanaan hänen (heidän) naapurissaan perheineen. Siellä joskus vierailin vaikka asuin silloin kaukana idässä.

Peijaiset Kerholla
Huolimatta siitä että on joitakin rajoituksia covid19-suhteen saattoväkeä ja kerholaisia kertyi Kerholle kunnioitettava määrä myös illalla. Muutama nuorempikin jäsen. Monet jäsenet toivat myös puolisonsa tilaisuuteen. Tilaisuus oli koruton mutta yhteisöllinen. Ei muuta aatteellisuutta kuin harrastuneisuus moottoripyöräilyyn.

Kahdessa erässä
Lähimmille omaisille aiemmin, siunaustilaisuuden ja hautaan laskun jälkeen, oli Kerholla muistotilaisuus jossa myös asianmukainen tarjoilu ja ohjelmaa. Matka ei ollut pitkä. Omakohtaista kokemusta siunaustilaisuudesta ei ole. Vain läsnäolleiden kuulopuheita. Lienee poikkeuksellista että muistotilaisuutta omaisille ja suvulle ei pidetty seurakuntakeskuksessa vaan mc-kerholla. Hieman oli nosteltu kulmakarvoja aluksi mutta tilaisuus oli ollut harras. Kuulemani mukaan. Tila kuin tila. Ravintolatasoiset fasiliteetit.

Hämäläiseen tapaan
Tarjolla oli runsaasti juomaa ja ruokaa. Ei loppunut kesken. Siksi kirjoittelen tätä vasta nyt palattuani muistotilaisuudesta. Trubaduuri oli myös paikalla soittamassa ja tulkitsemassa vaikka eihän ne biisit isommin duurissa kulkeneetkaan. Hyvä niin. Paljon muisteltiin ja mutta myös nykypäivä ja tulevaisuus ottivat osansa keskusteluista sillä elämä jatkuu nyt ja tulevissa sukupolvissa. Se oli myös omaisten tahto Kerholaisille. Pientä vaille ettei ollut jopa hilpeä tapahtuma.

Omakohtaiset muistot ja nykytilanne
Vaikka tuttavuuteni vainajan poikaan on kestänyt vuosikymmenet enkä ole vaikuttanut hänen pyörämerkinsä tai mallin valintaan mitenkään ilmestyi myös hänen isänsä aikanaan Kerholle ja sai jäsenyyden kokouksessa jossa en ollut läsnä. Hyvä valinta. Ei Kerhon tukipilari sinällään vaan värikäs hahmo ja pidetty persoona Kerhossa. Alkuvaiheessa teki vielä työhistoriansa täyteen ja sittemmin hyvin ansaitulla eläkkeellä Kerhon suosittuna rivijäsenenä. Myös Hifi-harrastaja kuten olen itsekin. Gradient.
Leskensä, näyttävä ilmestys, on valitettavasti sairastunut. Omaisilla on huoli hänestä. Pyrin, ja varmasti myös Kerhon jäsenet haluavat tukea edelleen perhettä.

Ryhtyy kääntymään aamuksi
Kunhan tässä nautin riittävästi nautintoaineita ja vaivun syvään uneen, toivoakseni, niiden vaikutuksesta, teen surutyötäni ystävän poismenon myötä ja omaisten tueksi. Joita kaikkia en edes tunne. Mutta tunnen tunteen.

Aiheesta toiseen
Pave Maijasen kuolonuutinen ei mennyt ohi. Silti: I am gonna
roll! Suomirokin perusjyrää! Dave ja Pave!

Aiemmin edesmenneitä Kerhon jäseniä jäsenyyden aikana
Jouni Jukantupa:
Ulosajo mutkatiellä Viljakkalassa. Syynä, ehkä, ruostunut ohjauslaakeri.

Tapio Sarin:
Syöpä aivoissa.

Hiekka- ja lasikuulapuhalluskaapin paluu

Tilanpuute rasitteena
Aiemman verstastilan ja nyt tämän uuden tilan välillä on on tilavuuseroja. Ei ole varaa entisenlaisiin tiloihin jotka olivat ns. väliaikaistiloja purkutaloista tai remonttia odottavista rakennuksista. Isot laitteet eivät oikein mahdu. Lasikuulapuhalluskaappi vie noin pari neliötä tilaa eikä mahdu nykyiseen Verstaaseeni. Kuitenkin se on nyt lähellä käyttöänsä sillä tein sopimuksen siitä että muutkin voivat käyttää kaappia kunhan noudattavat ohjeita. Olen vuokrannut tuliterän, lattialämmitteisen harrastustilan. Saman paikan, erään kerhon kerhotiloista löytyi paikka kompromissina puhalluskaapille. Ilman kuluja.

Ankarat säännöt
On viisi sääntöä: Omistaja käyttää ensin, puhallettavat osat pitää olla puhtaita öljystä ja muusta pestävästä liasta ennen puhallusta, puhallusainesuihkua ei koskaan suunnata, mukaan lukien kimmokkeet, lasia kohden, säädettyä käyttöpainetta kullekin puhallusmateriaalille ei saa ylittää ja viimeinen ankara pykälä: käyttäjä puhdistaa suodattimet ja ympäristön käytön jälkeen. Paineilma sisältyy vuokraan.

"Kovalla paineella käy nopeaan"
Tämän kuulee usein. Hetken meneekin hyvin sitten ei enää menekään koska puhallusmateriaali pilkkoutuu, erityisesti lasipallot hajoavat herkästi, joten hetken päästä kaapissa on vain arvotonta pölyä. Materiaaleillakin on hintansa.

Varastossa vuosikausia "päivettynyt"
Hieman kulahtaneen näköinen se jo on ja lasikuulakaapin lasi oli irronnut liimauksestaan. Lisäksi kaikki suojateippaukset ja muut pikkuasiat teettävät vielä töitä. Hiekkapuhalluskaappiin pitää vaihtaa lasi lähiaikoina. Aiemmin asentamani kahden valaisimen neonputket ovat kunnossa. Kiinnitystä pitää parantaa. Aika vähällä tämän saa kuntoon. Kustannukset jäävät alta sadan euron. Arviolta. Varaosat löytynevät Kompressorikeskuksesta ja Biltemasta. Kaapit ovat Biltemasta.

Vasemmalla lasikuulakaappi, oikealla hiekkapuhallus, alatasolla materiaaleja ja imuri joka tuottaa tarvittavan alipaineen kaappeihin. Kansien päällä loisteputkivalaisimet.

 

Paineensäädin ja vedenerotin. Edessä paineilmaliitin.

 

Muut hallintalaiteet: imurin ja valojen käynnistyskytkin, imurin sähköliitäntä ja imurin letku.

Puhalluskaapin käyttölaitteet: paineilmapistooli puhalluspölyn pikapuhdistukseen, hiekkapuhallussuutin ja puhallusaineen, tässä tapauksessa alumiinisilikaatin imuputki.

 

Jos hifistelisi

Kaappeihin voisi liittää syklonipuhdistimet joten hienontunut puhallusaine ja irronnut ruoste, maali ja muu kovempi hienojakoinen lika, tulisi ilman isompia vaivoja poistetuksi kaapista. Hintapolitiikka ja vähäinen käyttötarve ei puolla sijoitusta. Syklonisuodatin perustuu keskihakuvoimaan. Ilma jää keskelle ja painavammat jutut reunoille.

Hiekkapuhalluskaapin kansi, himmennyt lasilevy ja sen yläpuolella tehokas valaisin. (Vanhojen suojateippauksen jäämiä on vielä kannessa sisäpuolella.)

Lasikuulapuhalluskaapin irrotettava ja puhdistettava suodatin.

Toimintajärjestys

Imuri tekee aina alipaineen oikean puoleiseen hiekkapuhallusosastoon (alumiinisilikaatti.) josta se vaikuttaa väliseinän kahden suodattimen kautta myös lasikuulakaappiin. Järjestys on käytännön sanelema sillä lasikuulaa tarvitaan harvemmin. Lähinnä alumiinin viimeistelyyn.

Romulavalta löytämäni imuri palvelee puhalluskaappien puhtaanapidossa. Eli kaapin sisäpuolen paineen alhaisena pitämiseksi puhalluksen aikana.

 

Hyvä laite mutta laakerivika

Tavan kansa hylkää helposti laatulaitteenkin vaikka sen voi muutaman euron kustannuksella ja hieman vaivaa nähden korjata kuntoon. Esimerkiksi hiiliharjat ja kommutaattori ovat oikein hyvässä kunnossa. Vanha laakeri melusi, uusi laakeri maksoi sen muutaman euron.

Alipaineen vaikutuksesta pleksikansi pyrkii taipumaan. Se voi johtaa lasilevyn murtumiseen. Vrt.kuva. Kulmarauta jäykistää. Nykyisin.

Jäykistimen tarkoitus

Pleksi on, Bilteman ohjeiden mukaan, riittävä kansi ominaisuuksineen, kuten sen läpinäkyvyys. On jonkin aikaa. Siksi liimaan lasilevyt molempien kaappien kansien alapintaan niin näkyvyys paranee, ts. läpinäkyvyys pitenee merkittävästi. Kuvassa jo edellisiltä käyttökerroilta murtunut lasilevy. Kaapin paine-ero ulkoilmaan nähden helposti rikkoo lasilevyn. Siksi jäykiste. Lisäksi se helposti, aluniinisilikaatin vaikutuksessa, himmenee. Kuten yllä kuvasta näkyy. Vaivaa voi helpottaa miettimällä miten ja missä asennossa puhaltaa. Kimmokkeet aiheuttavat himmentymistä. Pisin mitaltaan puhalluskohde on ollut 70-luvun Toyota Corollan perä-vaihteen ja taka-akselien kotelo. Noin puolitoista metriä. Siksi puhalluskammioiden väliseinän voi irrottaa.

Putkivalot ledeiksi

Haen marketista pari kappaletta ledilamppuja jotka liimaan pleksikanteen loisteputkien sijalle. Enemmän valoa ja vähemmällä kulutuksella. Lisähyötynä erityisesti että kannet ovat kevyemmät avattaviksi. Hifistelyä...

Kunnostus jatkuu...

Kylmän raudan taivutus

Rauta taipuu
Siihen tarvitaan jonkin verran voimaa. Se voi olla viilapenkki ja vasara, hydraulinen prässi tai joskus ihan vain polven päällä. Monet, varsinkin alkeellisemmat taivutusmenetelmät, tuottavat epämääräisyyttä: taivutus tulee joka kerta erilainen tai materiaali vaurioituu joko murtumalla, kappaleeseen tulee lovia tai se naarmuuntuu. Ikäviä seikkoja jos haluaa tehdä kestävää ja siistiä jälkeä toistettavuutta unohtamatta.

Pyörötangon ja pieniläpimittaisen putken taivutus
Loiville mutkille sopiva menetelmä kylmänä mutta jos haluaa mutkikkaampia taivutuksia on käytettävä ahjoa tai kaasupoltinta lämmitykseen. Kaikki putket tai tangot eivät ole taivutettavissa, ainakaan kylmänä. On myös putkia kuten hydraulliikkaputkista osa jotka taipuvat oikein nätisti karummillakin menetelmillä. Pinnoitetut materiaalit kuten kromatut tai maalatut voivat olla taivutettavissa mutta pinnoite todennäköisesti vaurioituu taivutusalueelta.

Eri metallilaatujen taivuttaminen
Riippuen metallin jalostusasteesta ja materiaalista on osattava valita oikeat materiaalit. Esimerkiksi valurauta ei juuri taivu vaan murtuu jos voimaa riittää, karkaistu jousiteräs ei ole ilman lämpöä juurikaan taivuteltavissa. Alumiinilaaduissa on suuria eroja: mitä vähemmän on alumiinia seostettu sitä "pehmeämpää" se on. Joissain laaduissa voi lämmittäminen auttaa. Jarruputkia taivuttaessa pitää muistaa että se karkenee taivutuksesta eli virheellinen taivutus ei ole korjattavissa. Siksi suunniteltu mitoitus ja työjärjestys on tärkeää.

Putken taivutus
Muuttuvalle taivutussäteelle menetelmä materiaalia naarmuttamatta. Esimerkkinä moottoripyörän takakaatumaraudan valmistus. Tässä takakaatumarauta valmiina. Rauta on yksimittainen valmistuttuaan ja kiertää koko takapään ympäri. Toimii siis myös puskurina. Tämä taivutustyö tapahtui yksinomaan hydraulisella omavalmisteprässillä jossa ylösalaisin käännetty tunkki toimii "voimanlähteenä" tai pikemminkin voiman välittäjänä. Prässin valmistusta.

Jarruputkille ja muille pieniläpimittaisille putkille

Sitä varten saa erilaisia eri säteille ja putkenvahvuuksille tehtyjä laitteita varsin edullisesti koneliikkeistä. Jarruhommiin käytän tätä taivutinta. Sillä voi taivutella vain pehmeistä materiaalista valmistettuja metallitankoja tai -putkia kuten alumiinia ja kuparia. Myös eräät muoviputket taipuvat tällä.

Mittatarkkojen ja määrämittaisten taivutus
Kullekin säteelle on oltava oma taivuttimensa. Niiden valmistus on yksinkertaista joko metallia muokkaamalla ja hitsaamalla kuten tässä tapauksessa. Myös koneistamalla voi valmistaa jos siihen on valmiuksia. Tällä kertaa olen tehnyt ns. "kylmän raudan sepän" taivutuksia. Taivutus "syö" materiaalia eli pitää laskea ennen taivutusta kuinka paljon muokkaaminen tarvitsee materiaalia. Tai ainakin on riittävästi työvaraa.

U-muotoisen kappaleen puristus on päättynyt.

Omavalmisteinen hyvin yksinkertainen hydrauliprässi.

Lattarautaan prässäämällä säännöllisiä muotoja.

Lisää toistettavia muotoja viilapenkissä välituen avulla.

Puristamalla valmistettu "omega"-muoto. Mittatarkka ja symmetrinen.

Kaksi eri taivutustulosta
Jos taivuttaa, kuten ylempänä kuvissa, jossa paininosa on ylöspäin, tulee taivutuksesta U-muoto kun taas alemman kuvan menetelmällä säännöllinen omegamuoto. Riippuen materiaalista voi tarvita voiteluainetta sekä tasolle että itse puristusosaan vähentämään voiman tarvetta. Muotopuristusosan tulee olla lujarakenteinen, tässä rhs-putkea, eikä muodon antava putkenpätkä eli paininosa sekään saa olla kovin hentoinen. Mieluimmin umpitankoa. Löytyi sopiva putkenpätkä romuloorasta joten ei tarvinnut ryhtyä sorvaamaan. Myös vastinosan "U" on alunperin ollut putkea jonka vain avasin nykymuotoiseksi.

Kaksi peilikuviksi valmistettua mp:n sivu- ja takakatteen kiinnitysosaa.

Hitsausta ja pulttiliitoksia

Osat vasemmalle ja oikealle. Tukeutuvat mp:n runkoon ja kannattelevat satulaa, takakatetta ja sivukoteloita. Siistiytyvät ja kevenevät vielä kunhan viimeistelen.