sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Jyrsinkone jumittaa, jatkoa 2

Vianetsinnän alku.

Sain aikaiseksi että otin tehonsäädön piirilevyn irti. Mittailin komponentteja sen mitä virtapiirissä kiinni olevia voi mittailla. Erityisesti diodeja. Vaikuttivat ehyiltä eli antoivat kaikki samantyyppisen mittaustuloksen keskenään. Nyt huomioni kohdistuu kahteen komponenttiin. Ilmeisesti ovat vastuksia ja niiden ympäristö antaa viitteitä siitä että jotain on sattunut.

Moottorin pääty avattuna.

Oikosulkuja ei löytynyt ja mekaniikka on kunnossa. Ei vaadi toimenpiteitä. Kyseessä yksinkertainen kestomagneettimoottori.

Piirilevyn etupuoli.

Keskellä levyä on iso komponentti, vastus, ja sen alla pienempi vastus. Iso vastus oli nojallaan sen takana näkyvää sokeripalan näköistä komponenttia vasten. Sen kylkeen on jäänyt jälki ikään kuin vastus olisi ollut todella kuuma jossain vaihteessa.

Piirilevyn takapuoli.

Osasuurennos piirilevyn keskeltä.

Muihin liitoksiin verrattuna ison ja pienen vastuksen tinausten peitelakkaus om kellastunut. Kertoo korkeasta lämpötilasta.

Muut komponentit ovat asennettu hieman huolimattoman näköisesti mutta vaikuttivat ehyiltä mitattaessa. Täysin varma en voi olla mutta vertailin komponenttien mittausarvoja toisiinsa ja sain samanlaista komponenteista yhteneväisiä arvoja. Lisäksi diodit olivat toiseen suuntaan johtamattomia ja toiseen suuntaan sähkö kulki.

On varmaan etsittävä viallisten tilalle uudet komponentit. Ja kokeiltava toimiiko.

Gruppon keskustelupalstalle oli ystävällisesti laitettu ohjekirjalinkki vastaavanlaisesta koneesta jossa on liki samanlainen sähköinen kytkentä. Laitan siitä tähän luvatta kuvan. Siitä selvinnee ainakin yhden komponentin tekniset tiedot.

Piirilevy.

Vastus.

Tästä pitäisi päätellä mitkä on osan vastusarvo. Itsellä ei ole alan osaamista joten pitää kysyä. Lisäksi tämä piirilevy on 110 voltin sähköjärjestelmästä joten vastuksen värikoodi ei suoraan päde. Ohjeita otetaan vastaan.

Ohjeita on saatu kytkentäkaavion muodossa. Homma alkaa hahmottumaan.


Kytkentäkaavio.
 

Jatkuu.

maanantai 28. marraskuuta 2016

California 1400 Lisävalotelineen valmistus jämämateriaalista, sumuvalot.

Lisäpitkäjuttu.

Kävin lähimarketista hakemassa edulliset sumuvalot. Koko on sopiva. Muutoin ei aivan tarkoituksenmukaiset mutta helppohan ne on  vaihtaa kun sattuu sopivat kohdalle. Ostin myös on-off-on vaihtokytkimen, relejalan ja minireleen. Niillä, muutamalla liittimellä ja johdotuksella saan valot toimimaan. Mukavaa sadepäivänäpertelyä. Kerhon tiloissa on mukava puuhastella ja keitellä kahvia välillä.

Lisämaadoitusjohdin.

Koska valaisinten energiankulutus on merkittävä niin sähkön saannin takaamiseksi tein perinteisen lisämaadoituksen. Sen olemassaolo säästää myös ohjauslaakereita. Lisäksi säästytään potentiaalierolta keulan ja rungon välillä.

En löytänyt kytkentäkaaviosta johdinta joka olisi hoitanut homman. Yksittäisillä etupään kulutuskohteilla on erillisiä ja yhteisiä maadoituksia mutta niistä ei ole apua lisäosien maadoitukselle enkä edes saanut selville missä maadoituskohdat fyysisesti ovat. Mutta nyt on yksi paksulla kaksoisjohtimella.

Lisämaadoitusjohdin ja lisävalojen liittimet.

Maadoitusjohdin on liki ohjausakselia. Kuvassa ylinnä. Sen ei tarvitse silloin taipua paljoa ohjauksen aikana. Lisävaloliittimet: alempi lisäpitkille ja ylempi sumuvaloille.
Nyt puuttuu vain johdotus pyörästä liittimille. Virran tuon oman sulakkeensa kautta. Ohjaus releelle tulee pyörän alkuperäisen johtosarjan kautta. Alkuperäinen johtosarja ei ehkä ole riittävän kestävä kuljettamaan lisävalojen halogeenien tarvitsemaa virtaa.

Maadoitusliittimen runkoliitos.

Hioin korvakkeesta maalin pois, laitoin liitoksen kiinni ja "maalasin" liitoksen maalilla korroosion estämiseksi.

Vaihtokytkin emäputken sivupaneelissa.

Kiinnityskohta on sama kuin alkuperäislisävarusteen vastaavan kytkimen kiinnityskohta. Tämä kytkin on ulkonäöltään lisävarustetta vastaava mutta sisältää toimintoja yhden enemmän. Reikää paneeliin ei siis tarvinnut porata. Vain suojatulppa piti irrottaa ja ruuvata kytkin paikoilleen. Sopii jopa alkuperäistukiin.

Tila emäputken takana.

Vaihtokytkimen kytkentäpuoli.

Vaihtokytkin, tai paremminkin valintakytkin, on varsin isokokoinen. Onneksi sille on varattu melko reilusti tilaa heti emäputken takana. Sen lisäksi että se mahtuu kyllä, mutta niukasti, niin siitä voi leikata kolme liitintä irti. Kytkentä kun ei vaadi kuin toisen reunan kolme napaa.

Valintakytkin suojapaneelissa.

Ylempi lisäpitkä, alempi sumuvalo.

Valonäkymä edestä.

Näkymä kuljettajan paikalta.

Enää puuttuu releen kiinnitys ja valintakytkimen johdotukset. Niiden teossa ei pitäisi olla ongelmia: lisäpitkien releelle tulee ohjausvirta alkuperäisen kaukovalon kytkennästä. Pitää tutkia kytkentäkaaviota.

Jatkoa 02.12.2016
Sen verran lisäystä että tein hieman sähkötöitä. Havaitsin että pyörän oma lisävarustejohdotus samaan tarkoitukseen on varsin hentoista. Ilmeisesti lisävarustelisävalot ovat led-tyyppisiä jotka eivät paljoa energiaa syö. Ne eivät riitä halogeenien (Lisäpitkät 2 x 100W ja sumuvalot 2 x 55W.) energiatarpeen tyydyttämiseen. Tein siksi erillisen väylän suoraan akulta sulakkeen kautta. Vain ohjausjännitteet tulevat pyörän alkuperäisjohdotuksen kautta. Paitsi sumuvalot. Harkinnan jälkeen tein niin että sumuvalot saa palamaan ilman että edes virta-avain on virtalukossa. Vaikka tulisi vaikeampikin ongelma mutta jos akussa on hiukankin virtaa niin saa ainakin yhden valon päälle. Vaikka päiväajovaloiksi.

Mietin myös takasumuvaloa mutta sopivaa valolähdettä en ole löytänyt. Siihen riittäisi tehokas punainen kapea led-rivikin takakaatumaraudan takaosaan. Johdotusta joutuu tekemään melkein koko pyörän mitalta. Guzzin tehtaalla ei ilmeisesti ole ajateltu että takasumuvaloakin tarvittaisiin.

Takalaukkua käytetään kun on kyytiläinen matkassa. Lähinnä siksi että laukku muodostaa myös selkänojan. Siihen tarkoitukseen löysin setin punaisia teholedejä heijastimineen joista saan aikaiseksi takalaukun takaheijastimen alle lisäjarruvalon. Pientä asennusta vain vaatii. Pitää käydä hankkimassa superseal-liittimiä ja muitakin liittimiä relejalkoihin.

Jatkuu taas joskus.

torstai 24. marraskuuta 2016

California 1400 Lisävalotelineen valmistus jämämateriaalista, kiinnitys pyörään.

Rakenteen viimeistelyä.

Lisävaloteline on saatu maalarilta. Tällä kertaa halusin kokeilla miltä pulverimaalaamon "kromimaali" näyttää. Ei se kromia korvaa mutta onhan se vähän sinnepäin. Joka tapauksessa osa on suojattu ruosteelta ja huononäköiselle voi näyttää aidolta. Ainakin Kerhon Eläkeläisosasto antoi hyväksynnän. Toin kahvipullat edellä mainitulle osastolle.

Johtimien pujotus ja asennus paikoilleen oli pikkujuttu.

Kromimaalattu teline ja johdotus. Alapuoli.

Johtimien pujotus lyhtyjen takakansien läpivientikumeista läpi ja solmu vedonpoistajaksi johtoon. Sen jälkeen muutama liitin johtimiin ja kytkennät olivat valmiit. Vielä pitää tehdä johdotus pyörässä valmiutena olevien liittimien kautta sekä kytkentärele jonka kautta virta tulee sulakkeen kautta akulta.

Tältä näyttää valmis asennus.

Uusi look.

Lisävalotelineen kiinnitys tapahtui siten että vaihdoin tuulisuojan kaksi alempaa M6 uppokantaruuvia pidempiin rst-ruuveihin ja ja niiden vapaasti jääviin jatkeisiin tapahtui kiinnitys kupumuttereilla alakautta. Vaikuttaa tukevalta.  

Kuvassa näyttää että valot ovat leveämmällä kuin niiden takana olevat ilmanohjaimet mutta niin ei ole asia. Kuva vain on otettu liian läheltä.

Kahdelle sumuvalolle on vielä paikat vapaana. Samalla kun laitan pitkien lisävalojen johtimet ja releen niin samalla menee sumuvalojenkin asennus. Sille on oma katkaisinpaikka tankin etupuolella emäputken kupeessa vasemmalla. Katkaisin pitää vielä hankkia. Relettä ei tarvita koska sumuvalot toimivat itsenäisesti eikä niitä käytetä minkään muun ajovalon paitsi päiväajovalojen kanssa. Teen kytkennän niin että lisäkatkaisijassa on nolla-asento jossa mikään lisävaloista ei syty kahvakatkaisijoista. Ykkösasennossa syttyvät lisäpitkät kun varsinainen pitkä ajovalokin syttyy. Kakkosasennossa palaa sumuvalot mutta vain silloin kun kahvakytkin on päiväajovaloasennossa. Pitäisi olla selkeää. Kytkentä kertoo myös miksi sumuvaloille ei tarvita relettä. Tällä kytkennällä ei saa valoja palamaan kovin väärin. Todennäköisesti pyörän laturissa ei riitä tehoa polttaa kaikkia valoja yhtä aikaa. Odottelen vielä led-tyyppisten valojen kehitystä ja hinnan normalisoitumista. Muutenkin ajelen enimmäkseen päiväsaikaan mutta joskus, varsinkin loppukesästä, voi tulla tarve lisävalaistukselle. Muutoinhan nuo lamput ovat vain näön vuoksi.

Pyörässä on vakiona jännitemittari. Ajossa sen pitää näyttää vähintään 13 volttia ja moottori sammuksissa 12,5 volttia vaikka kaikki valot olisivat päällä. Muutoin voi seuraava käynnistys olla ongelmallinen.

Sumuvalot tulevat olemaan myös H3 halogeenit kuten lisäpitkätkin. Led-valoista en ole vielä kovin innostunut niiden monimutkaisen tekniikan jäähdytyksineen ja hankalan huollettavuutensa vuoksi. Sumuvaloja tarvinnee kuitenkin harvoin. Ei ole tarkoitus polttaa niitä "huomiovaloina" kuten jotkut autoilijat näyttävät tekevän.

Taakse pitänee kehitellä myös sumuvalo ja lisäjarruvalo takalaukun kanteen. Siitä aiheesta sitten erikseen.


tiistai 22. marraskuuta 2016

California 1400 Lisävalotelineen valmistus jämämateriaalista, rakenteen viimeistelyä

Edeltänyt välivaihe.

Päivän ohjelmassa lisävalojen telineen korvakkeiden hitsaus ja rakenteen viimeistelyä. Nyt on reiät sähköjohdoille ja päätykorvakkeiden keskellä lisäkiinnitysmahdollisuus jos tulee lisää valoja tai tarvitsee erikoisempaa kiinnitystä. Vähän niin kuin kaiken varalta. Lähipäivinä teline menee maalarille.

Teline edestä katsoen.

Teline takaa.

Hitsaukset on tehty perusteellisesti. Lisäksi reitit sähköjohtimille. Keskellä soikea reikä ja päissä pyöreät. 

Johdin pujotettuna.

Korvakkeen keskellä on reikä ja sen takana M10 kierre. Siihen on mahdollista kiinnittää pultilla jotain jos tulee tarve.

Sähköliitin valmiina.

Johdinasennus kokeeksi paikoillaan.

Liittimet tulevat olemaan kuvassakin näkyvää vesitiivistä SuperSeal -tyyppiä. Se on helppo koota ja riittää virranvälityskyvyltään tarkoitukseen.

Viimeistään torstaina käyn Kerholla tekemässä viimeiset sovitukset. Sen jälkeen osa maalaukseen. Jälleen pulverimaalaukseen. Jospa tällä kertaa kokeilisi kromimaalia.

Päivää myöhemmin.
Maalaamossa käyty. Lupasivat lisävalotelineen huomiseksi kromimaalattuna. Mielenkiintoista nähdä millaista tulee. Jos ei tyydytä niin voin aina vetää mustan maalin päälle poistamatta lujaa pulverimaalia. Vähän santapaperia näyttää maalipinnalle ensin.
Puhuttiin että tuon myös pari moottoripyörän runkoa maalattavaksi. Vanhoja varastossa virttyneitä Tonti-runkoja. Paperillisia. Siis verotettavaa omaisuutta jos Suomen Hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Kaipa se paperillinen runko maalattuna on arvokkaampi kuin ruosteisena. En aio koittaa "huijausta" maalauttamalla punaiseksi vaan mustalla värjätään.

Jatkuu.

Välityssuhteen laskentataulu

Ensimmäinen Windows käyttäjille ja loput Linuxia varten.

Laskuri Windows-käyttäjälle V1.35.zip
Laskurit Linux-käyttäjille V1.35_x86.tgz
V1.35_x64.tgz

Saaminen käyttöön menee jokseenkin näin: lataa tiedosto linkistä koneellesi, pura tiedosto kohteessa ja suorita tiedosto. Voit siirtää tiedoston pikakuvakkeen työpöydälle josta on helppo avata laskuri tarvittaessa.

Laskin vaatinee pientä selvitystä:
Ensimmäiset ruudut (Rear wheel) ovat takarenkaan kokotiedot. Esim. 130 70 17 = leveys (mm), profiilisuhde, vannekoko (tuumaa)

Sen jälkeen ensiövedon välityssuhde. Laskettuna desimaalilukuna. Tieto löytyy pyörän teknisistä tiedoista jos ei tiedä hammaslukuja. Samoin kaikkien vaihteiden välityssuhteet desimaalilukuina.

Laittelin noita lukuja siihen ja sain aivan käypäisen näköistä grafiikkaa aikaiseksi. Välityssuhteethan usein ilmoitetaan suhdelukuna: joko hampaiden lukumäärän suhteena tai vain suhdelukuna. Jos suhdeluvun laskee loppuun (Esimerkiksi perävälityksen rattaiden hammaslukujen eräs yleinen suhde perus-Guzzeissa on 33/8 = 4,125) (-90 -luvulta alkaen stanssattu peräkotelon päälle.)

Uskoisin että kolme desimaalia pilkun jälkeen on riittävä tarkkuus.

Jos tulee hurjia tai uskomattomia lukuja niin jossain asetetussa arvossa on virhe.

Pohjalla on sana "Graphic", Sitä klikkaamalla saa taulukon josta näkee kunkin vaihteen teoreettisen huippunopeuden ja todellisen nopeuden kullakin kierrosluvulla värillisinä kuvaajina. Kun kaikkien vaihteiden tiedot on naputeltu ruutuihin syntyy kuvaajista tihenevä viuhka. Tämän kun tulostaa itselleen niin siitä näkee vilkaisulla millainen kierrosluku on ollut kyseessä milläkin nopeudella. Tämä tieto on se joka tarvitaan kun moottorinohjausta säädetään.
Tietokoneen näytössä ei tarvitse muuta kuin siirtää kursori valitun vaihteen viivalle haluttuun kohtaan niin alareunassa juoksevat kierrosluku ja nopeus suhteessa toisiinsa.

On laskimesta muutakin apua.
Jos ei usko kierroslukumittariinsa niin tämä lienee varma tapa tutkia asia ja mahdollisesti määrittää myös korjauskerroin.

Näitä laskureita voi tehdä niin monta kuin on pyöriäkin niin ei joka kerta tarvitse naputella uudestaan eri välityssuhteita ruutuihin. Pikakuvakkeet voi nimetä kunkin pyörän mukaan. Jos on kettinkivetoisia pyöriä niin ratastuksen koon vaihtuessa tai sitä suunnitellessa voi laskea mitä se vaikuttaa kierroslukuun ja kunkin vaihteen loppunopeuteen.

Vielä yksi vinkki: yleensä suurimmalla vaihteella ajetaan eniten. Olen nähnyt että pyörässä jossa ei ole kierroslukumittaria on puute korvattu nopeusmittarin kehälle tehdyillä merkinnöillä. Esimerkiksi 3000, 4000 ja 5000 kierrosta minuutissa vastaavalle ajonopeudelle. Tämä laskuri helpottaa asiaa. Innokkaampi voi tehdä muillekin vaihteille saman eri väreillä. Mittarin kehykseen pieniä värillisiä täpliä. Ykkönen ja kakkonen ei ehkä tarvitse mutta kolmonen ja siitä ylöspäin on toimivaa. Ei tule ajettua liian matalilla kierroksilla. Yleensä pidetään sopivana ajaa Guzzilla yli 3000 minuuttikierroksen luvuilla. Voimansiirto toimii paremmin ja hyvä kiihtyvyys syntyy rannetta kääntämällä kun pohjalla on kierroksia riittävästi.

Malliksi 1100 Stone -mallin välitykset. Tiedot löytyvät joka mallin omistajan käsikirjasta.

Välityssuhteet Stone.

Primary drive = ensiövälitys, Gear ratios = vaihteiden välityssuhteet, Final drive ratio = perävaihteen välityssuhde.  Muista luvuista ei tarvitse välittää.

Testailua.
Tein kokeilulaskelman California 1400 välityksien ja rengaskoon perusteella.

California 1400:n tiedot.

Tiedot oli helppo syöttää ja lisäksi valitsin yläpään kierrosluvun niin selvisi samalla minkä verran malmikasa kulkee sillä kierrosluvulla kullakin vaihteella. Rajoitin tulee jossain 6000 kierroksen jälkeen peliin. Ei tapahdu normiajossa.

Graafinen esitys samasta asiasta.

Taulukosta näkyy sekä nopeus, vaihteet ja kierrosluku. Tämän kun tulostaa itselleen talliin ja tekee nopeusmittarista "köyhän miehen" kierroslukumittarin taulukon antamien arvojen perusteella.

Taulukosta voi myös päätellä ilman laskemista että ensimmäisten neljän vaihteen välityssuhteet ovat tasaiset toisiinsa nähden. Mutta neljännen ja viidennen vaihteen välityssuhteet ovat likempänä toisiaan kuin alempien vaihteiden. Kuudenteen pykälään onkin sitten jo pidempi väli. Pitää yhtä koeajoselostusten arvioiden kanssa. Kuutonen ei ole mikään ohitusvaihde normaalinopeuksilla. Viitonen tarjoaa maksiminopeudeksi noin 155 km/h.

torstai 17. marraskuuta 2016

California 1400 Lisävalotelineen valmistus jämämateriaalista, osien sovitusta

Alkuvaiheet

Homma etenee ja pääsin sovittamaan palikoita paikoilleen. Lisävalotelineen asento on hyvä. Kiinnityslatta voidaan hitsata kiinni. Se tulee samoihin kiinnikkeisiin kuin tuulisuojakin. Molempia varten on melko jämerä ruostumattomasta teräksestä tehty levy joka kiinnittyy useammalla pultilla alakolmion alapintaan.

Lisävaloteline sovituksessa.

Nyt malliksi oleva H3-lamppu ei välttämättä ole lopullinen mutta antaa suuntaa miltä asetelma valmiina näyttää. Kiinnitysruuvit pitää vaihtaa pidempiin mutta se ei ole ongelma. Ruuvikaupassa on ruuveja myydä asti.

Vasen lisävalojen kiinnike. 

Pultti on vain asennusaikainen. Korvakkeen hitsaan kiinni putken päähän. Pultin reiästä tulee kulkemaan sähköjohtimet lampulle tai lampuille. Alakorviin olen ajatellut sumuvaloja. Ylempiin tulee lisäpitkät.

Tältä näyttää sivulta.

Valojen suuntauksesta ei voi vielä sanoa mitään. Tästä näkee valojen sivusuhteet. Lisävalot ovat etummaisina mutta myös alimmaisina niin eivät tule näyttämään hyökkääviltä. Taustalta näkyy muiden talvisäilöpyörien hahmoja.

Seuraavaksi hitsaus ja maalaus. Nyt tulee kromin väristä pintaa. Tosin maalaamalla pulverimaalaamossa. On mielenkiintoista nähdä kuinka kaukana maalaus on aidosta kromista. Pääasia on että osiin syntyy siisti pinta.


keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Jyrsinkone jumittaa

Tänään piti jyrsiä jyrsinkoneella mutta ei onnistunut kuin pienen hetken.
Kone ilmoitti että menee ylikuorman puolelle vaikka terä ei vielä kosketakaan työkappaletta. Looginen arvio oli että jossain on kuormitusta. Purin jopa konetta että sain selville mikä kohde, kuten laakeroinnit, laittaisivat hanttiin. Sellaista ongelmaa ei ollut. Kaikki akselit ja myös moottori toimi moitteitta.

Vaihdoin myös hiiliharjat ja katsastin kollektorin kunnon mutta ei mitään häiriötä silläkään osastolla.

Kone käyttää 230 voltin vaihtovirtaa mutta koneessa itsessään on tasasuuntain joten moottori käy 230 voltin tasajännitteellä. Tämä koplaus on tehty siksi että nopeutta voi säätää.

Ryhdyin purkamaan sähköjärjestelmää. Epäilyksenä että ylikuormituksesta huolehtiva järjestelmä olisi vikaantunut. Sen päättelin siitä että moottori pyöri irtonaisena mutta jos sen hihnapyörää hiukankin jarrutti niin ylikuormavalo syttyi ja pyöriminen loppui.

Kierrosluvunsäätöpotentiometri.

Pitihän tämäkin tarkastaa mutta se toimii moitteitta eikä siis vaikuta syylliseltä.

"Virta päällä"-merkkivalo.

Käytännössä sillä on vihreä kupu joka ilmaisee loistaessaan että järjestelmä on ok ja virta on kytketty. Silloin pitäisi kaikkien toimintojen toimia. Nyt tilanne on se että valo ei pala missään vaiheessa. Melko oireellista.

Virransyöttö ja tehonsäätö.

Tässä toinen epäilyksenalainen kohde. Mitään päällepäin näkyvää poikkeamaa ei näy. Silloin kun virta on päällä LED2 palaa ja LED3 myös mutta nyt kun koittaa käynnistää niin LED3 sammuu. Kun moottori sammuu "ylikuormitukseen" niin myös LED2 sammuu ja keltainen ylikuormavalo syttyy kytkinkotelon kyljessä. Virran merkkivalo kytkinkotelossa ei pala missään tilassa. Omituista.

Virransyötön ja tehonsäädön takasivu.

Oma taito ja tietämys ei riitä tähän. Yritän löytää tietäjän tai sitten tilaan varaosana kyseisen ohjausyksikön. Mitähän sekin kustantaa?

Jatkoa 17.11.2016
Olen saanut ohjeita ja laatinut toimintajärjestyksen.
Osa toimenpiteistä on toistensa poissulkevia.

1. Moottorin irrotus virtapiiristä. Moottorin käämien kunnon mittaus.
2. Selvästi epäilyttävien elektroniikkakomponenttien ja liitosten kunnon tarkastus.
3. Viallisten kohtien kunnostus ja viallisten komponenttien vaihto.

Mekaanisten osien kuntotarkastus, kuten laakerit, on tehty. Ei vikoja.

Tällä karkealla suunnitelmalla pääsen jo etenemään varsin pitkälle.
Korvaava komponentti maksaa noin 35 - 40€ toimituskuluineen.
Jos moottori osoittautuu vialliseksi eikä sitä voi korvata pitää löytää sille korvaava laite. Mieluimmin hieman tehokkaampi.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Uusi pyykinpesukone jumittaa

Vaimon kera poikettiin kodinkonekaupassa ja sieltä lähti mukaan pyykinpesukone. Vanha oli pelannut noin 13 vuotta mutta lähti pikkuvikaisena taloudesta kierrätykseen. Kai se sitten oli tarpeellista hankkia uusi.

Laite on nykyaikaan sopiva siinä mielessä että se "esineiden internetissä". Toisin sanoen sen toimintaa voi seurata ja ohjata WiFi -yhteyden kautta. Tiedä sitten paljonko se helpottaa itse pesutointa. Pyykkikorista kun se ei hae ja lajittele pestäviä vaatteita itse. Eikä pinoa kuivia kaappiin. Mutta ehkä se tuottaa iloa käyttäjälleen. Kertoopa ainakin että nyt on ohjelma lopussa ja kone pitää tyhjentää.
Pyykin laite kyllä punnitsee että tietää minkä verran vettä tarvitaan ja kuinka kauan pitää pyykkiä pestä. 7 kg lienee maksimi.

Eteiseen kone tuli helposti kahden riskin miehen kantamana. Siitä sitten itse pakkauksen purkuun. Paketti oli helppo purkaa. Kuljetustuet pois.
Vanhan koneen veivät samat riskit ja tarmokkaat miehet.

Seuraava toteamus oli että laite ei mahdu 57 cm leveästä pesuhuoneen ovesta. Pesuhuoneen oven olin jo irrottanut saranoiltaan. Pesukone on 60 cm leveä ja saman verran pitkä. Korkeutta vielä enemmän.
Piti pitää tuumaustauko. Oven karmit näyttivät hankalilta irrottaa joten katseet koneeseen. Ensin irtosi luukku. Se kavensi kolme senttiä konetta. Sitten takakansi.

Ensimmäinen yritys.

Ei mahtunut. Takakansi piti irrottaa. Muutama ristipääruuvi piti kiinni.

Takakansi.
Tiukkaa tekee.

Uusi yritys. Ei mahtunut mutta ovenpielistä maali rapisi. Käyttöpaneeli oli esteenä.

 Tekniikkaa irti.

Ohjelmointilaitteet kun irtosivat niin arvelin että loppu menee voimalla.
Siihen mennessä oli irrotettu pesukoneen kansi, takakansi, täyttöluukku, letkujen pitimet ja käyttöpaneeli.
Voimaa riitti ja kone meni pientä rutinaa pitäen ja maali lohkeillen, onneksi vain ovenpielistä, ei koneesta. Sitten vartti kokoonpanoa ja vesikytkentöjen tekoa. 

Ei ollut taaskaan oikeanlainen väliletku veden sisäänmenoa varten. Vanhan koneen letkun laitoin onneksi talteen ja se sopi oikein hyvin. Ongelma on vesijohdon takaiskuventtiilin lähdön kierre. Ei liene nykystandardien mukainen.
Muutenkin nuo nykyliittimet ovat hentoista muovia niin epäilyttää kesto. 

Kone perillä ja koottuna.

Vielä vesivaa'an kanssa laitteen asennus suoraan ja rouva sai tehdä koepesun. Tosin ilman pyykkiä. 80:n asteen pesuohjelma näkyi kestävän 3 tuntia ja 34 minuuttia. Koneet ovat nykyään vähän virtaa kuluttavia: kun kulutusta mitataan periaatteella wattia per tunti niin laitetaan niitä pesutunteja vähän enemmän niin ei tuntikohtainen kulutus nouse. Kokonaiskulutus ei laske mutta aikaa kuluu.

Mutta nyt taas saa ajokamppeet siistiksi tai ainakin puhtaaksi. Työkamppeet ja kalsarit myös. Omalla kohdallani on noin kaksi viikkoa kun kaikki kamppeet, paitsi ihan parhaat juhlatamineet, olisivat likaantuneet niin olisi pitänyt lähteä kauppaan ostamaan puhtaita rytkyjä. Keskihintaisella pesukoneella voi siis säästää vaatteiden hankinnassa.

Lisäys päivää myöhemmin.
Pyykkiä on pesty ja lingottu.
Värit ovat säilyneet tai jopa tulleet paremmin esiin ja ovat riittävän kuivia. kertoo Alan Asiantuntija eli vaimo.

Moottoripyörien verotus

Päivittäisiä uutisia ja kannanottoja moottoripyöräilyn verottamisen suhteen.

Iltasanomat
MMAF
Smoto 
MP69
Mika Kouki, Bike & Boat World
Kansalaisadressi

Moottoripyöristä maksetaan jo autoveroa. Nyt on tulossa uusi vero.

maanantai 14. marraskuuta 2016

California 1400 Lisävalotelineen valmistus jämämateriaalista

Takakaatumarautojen tekemisestä jäi reilu puolen metrin pätkä 22 x 18 x 2 mm hydrauliikkaputkea yli. Tapanani on ottaa materiaalia hankkiessa jonkun verran työvaraa epäonnistumisen pelossa tai että hommaan tulee muutos. Opittu pitkän ajan kuluessa että liian tarkka materiaalilaskelma voi aiheuttaa viivästystä.

Nyt sitä jäi yli joten sille oli keksittävä käyttöä. Edessä oli jo kaatumaraudat mutta lisävaloille ei ollut kannatinta. Sellaisen saisi kaupasta ja joissain malleissa se on vakiona. Kun omalle työlle ei laske hintaa ja materiaalit ovat halpoja voi sen tehdä itsekin.

Pyörä on Kerholla joten rautalankamallin teko vaati käyntiä siellä. Taivuttelin 6 mm pyörötangosta mallin. Kun mukana oli H3-lisävalolamppu niin osan muodon hahmottaminen oli helppoa. Lisäksi teen valmiuden sumuvalojen käyttöön.

Pyörässä on valmius lisävaloille. Pitää vain tehdä ulkopuolinen johdotus.

Lisävalojen kannatin taivutuksessa.

Putkentaivutin asettaa tiettyjä rajoitteita lähekkäisille mutkille. Siksi työjärjestys on suunniteltava etukäteen. Muuten voi jokin mutka jäädä kokonaan tekemättä. Tämä on juuri sellainen kappale.

Rautalankamalli ja sen mukaan taivutettu putki.

Putken taivuttaminen on sikäli vaativaa että mutkat on saatava samaan linjaan ja lisäksi aivan samanlaisia tämän tyyppiseen kappaleeseen. Jos taivuttaa liikaa niin taivutusta ei voi peruuttaa. Lisävaloteline on erittäin näkyvässä paikassa pyörän keulalla joten siinä huomaa virheet helposti.

Taivutukset eivät ole aivan yksi yhteen rautalankamallin kanssa mutta uskon tämän taivuttelun riittävän. Osa on kuitenkin riittävän symmetrinen.

Putki ja kiinnitysosa-aihioita hiekkapuhallettuina.

Pitää jälleen lähteä Kerholle ja tehdä sovitus osien oikean asennon varmistamiseksi ennen hitsausta. Lisäksi pitää tehdä aukot sähköjohtoja varten että johtimet saa piiloon.