perjantai 22. helmikuuta 2019

Vaivoja


Reissaaminen avartaa
Matkamme Rouvan kera junalla Ouluun oli hauska. Tapasimme Kokkolan jälkeen junassa motoristikaverini Pekka P:n. Rattoisaa oli matkanteko. Perillä Oulussa Marja oli vastassa asemalla ja pienen piipahduksen jälkeen paikallisessa juottolassa saavuimme hänen asunnolleen.
Kaiken puolin asiat olivat hilpeitä ja kunnossa.

Nakuna
Saunassa käynnin jälkeen Marja kiinnitti huomiota kaulassani oleviin mustiin luomiin. Ne olivat, lähinä kesäaikaan, toisinaan ärsyyntyneet ajoasun kauluksen hiertämisestä ja kasvaneet suuriksi mutta en ole asiaan kiinnittänyt huomiota.

Komento korkeammalta taholta
Marja on terveysalan ammattilainen. Patisti näyttämään luomia paikallisessa sairaalassa kun palaamme Tampereelle.

Pikaiseen
Soittelin Tampereen terveydenhuollon ajanvaraukseen ja sain ajan seuraavalle päivälle. Tyypillistä Tampereella ettei tarvitse kauaa odotella. Usein on saanut ajan samalle päivälle. Jos menee ilman ajanvarausta, kokemukseni mukaan, saa ajan muutaman tunnin sisään. Edellyttää, tietysti, että on sairas.

Arvio ja toimenpiteet
Lääkäri katsoi Marjan mainitsemat mustat luomet kaulassa mutta ei pitänyt niitä kovin ikävinä. Mutta muualla olikin sanomista. Viikon päästä on aika sairaalaan ja joitakin muita luomia leikataan pois kiireellisesti. Ohessa myös mustat luomet jotka Oulun matkalla tulivat ilmi vaikka eivät olekaan aiheuttaneet komplikaatoia ajokauden ulkopuolella. Lähinnä hiertymiä kaulukseen menneenä kesänä.

Kerron myöhemmin miten kävi.
Marjalle kiitokset!




tiistai 19. helmikuuta 2019

Uusi harrastetila eli Verstas


Asia ratkesi
Sain verstastilan Ylöjärveltä upouudesta kiinteistöstä 19.02.2019. Nosto-ovi ja katutaso. Maalattu betonilattia. Lämpötila 16 - 18 astetta. Valaistus toistaiseksi puuttuu mutta viemäröinti ja vesipiste on. Samoin WC. Ulkopuolella riittävän iso asfaltoitu parkkialue.
Vuokran maksu alkaa maaliskuun alusta. Avaimen saan ehkä aikaisemmin.

Ei tarvitse olla yksin
Samoissa tiloissa harrastaa ja työskentelee samanhenkistä väkeä. Toki nuorempia kuin minä. Varmaan myös innokkaampia. Kerrosta ylempänä on erään moottoripyöräkerhon toimitila kahvioineen. Naapurinani on jonkin sortin yrittäjä. En ole vielä tavannut enkä toimialaansa tiedä.

Lupa työstää
Paikassa saa hitsata, sorvata, takoa, leikata, valaa ja tehdä muitakin tavanomaisia metallialan töitä. Koneita on itselläni moninaisiin hommiin mutta vain tärkeimmät mahtuvat tähän toimintatilaan.

Uuden "toimitilan" suunnittelua
Tilaa ei ole rajattu. Suoritan rajaamisen hieman yli 2 metriä korkeilla varastohyllyillä. Tilaa on noin 18 neliömetriä. WC ja kaksi viemäriputkea lohkaisee kulman toisesta päästä. Varastohyllyjen takapintaan pitänee laittaa jonkinlaiset levyt ainakin osalle alueesta.
Sorvin sijoitus hieman askarruttaa koska se tarvitsisi seinän tai ainakin levyn taakseen etteivät lastut leviä ympäriinsä. Laitteiden sijoittelu määrittelee valaistuksen sijainnit. Paljon tulee kohdevaloja. Käyttöön otan led-valaistuksen.
Myös nostopuomin sijoittelusta käytiin jo keskusteluja. Mutta sitä ei ole suunniteltu raskaisiin nostoihin. Ei edes kokonaisen moottoripyörän vaan vain osien nostaminen onnistuu.

Mitä pystyy tai ei pysty tekemään
Koska likikään kaikkia laitteitani en tähän tilaan saa niin se vaikuttaa siihen mitä voi tehdä.
Iso teollisuusompelukone saa lähteä ensimmäisenä eli satuloiden muokkaaminen tai valmistus kapenee runsaasti omin toimin.
Pyöränostin mahtuu mutta ei paljoa enempää isoja kaluja kun sorvi ja jyrsin vievät omat tilansa.
Iso pesupöytä voi olla myös hankala juttu. Se syö lattiapintaa noin yhden neliömetrin. Se on kuitenkin itsenäinen laite joka toimii sähköllä ja pumppaa pesuaineen altaaseen ja suodattaa sen uudelleen käyttöä varten.
Hiekka- ja lasikuulapuhalluskaappi on myös ongelmallinen kokonsa vuoksi. Se tarvitsee kaksi neliömetriä tilaa ja ison kompressorin sekä teollisuuspölynimurin toimiakseeen.
Joudun ehkä tyytymään renkaantäyttökompressorin kokoiseen laitteeseen kun tarvitsen paineilmaa.
Maalaustyöt joudun teettämään muualla. Kesäkaudella onnistuu spray-maalaus ulkona. Rakennuksen edustalle tulee katos myöhemmin.
Rengastyöt ja tasapainotus sujunevat kuten ennenkin.
Pyöränostimen ansiosta pystyy tekemään normaaleja huoltoja ja asennustöitä. Myös koneistus sujunee kuten hitsauskin.
Pintakäsittelyt ja monet kevyemmät työt uhkaavat jäävät tekemättömiksi.

Pitää olla jossain varasto
Jonkilainen varasto pitää hankkia. Toki osasta tavaroista voin luopua myymällä tai romuttamalla. Silti jää tavaraa jota tarvitaan suunnittelemiini tuleviin projekteihin. Loput saa jakaa perikunta.

Saatan tarvita apua
Isojen laitteiden siirto kuten sorvi ja pyöränostin vaativat apuvoimia. Samoin joidenkin muidenkin kohteiden siirtelyyn. Ja tietysti seuraksi.

21.02.2019
Ensimmäinen pieni muuttokuorma siirtyi uuteen tilaan. Työpöytä, viilapenkki ja pölynimuri.
IKH:sta kävin ostamassa jämäkän hyllykön. Samaa sarjaa jota minulla oli aiemminkin jo useita kymmeniä hyllymetrejä. Samasta paikasta ostin pari led-yleisvalaisinta. Putkimallia. Lisääkin lamppuja tarvitaan mutta myöhemmin.

tiistai 12. helmikuuta 2019

Läppärungon akselin välyksen korjaus


Esipuhe
Kerhokaverini Henrin Guzzin vasemman läppärungon akseli oli väljistynyt. Tutkinnan jälkeen selvisi että laakeri oli kulunut. Siitä seuraa ilmavuotoa ja välys myös saattaa heikentää kaasunasentopotentiometrin, TPS:n, toimintaa samalla akselilla. Tässä jutussa kerrotaan kuinka välys poistui.

Tiedoksi muille
Halusin laittaa tämän jutun julkiseksi Henrin suostumuksella koska olen havainnut että samaa vaivaa on liikkeellä varsin monissa ikääntyneissä pyörissä joissa on sama  tekniikka eli 80-luvun lopulta 2000 luvun alkuun eli mallisto välillä California III - California Vintage. Ja kaikki Cali-mallit siinä välissä

Tässä Henkon omakätinen sähköposti minulle 
Moro. Tässä näitä kuvia. Skaalasin vähän pienemmäksi mutta eiköhän noista selvää saa. En tiedä näkyykö ne nyt oikeassa järjestyksessä mailissa mutta kuvan numeron mukaanhan ne on otettu. Alkuun kuvat on siten että yks osa kerrallaan poistettu itelle muistilapuksi. Yhdessä kuvassa näkyy että läpän alapäässä on samanlaiset holkki ja tiiviste kuin yläpäässä. Yhdessä kuvassa on läppäakseli kiinni pylväsporakoneessa, vaihdoin sen tilalle 8mm alumiinitangon ja kiinnitin sen avulla läppärungon leukojen väliin ja siitä kohtaa porasin holkin pois. Holkki on ulkohalkaisijaltaan noin 10mm, sisähalkaisija jotain 8mm. Mikä lie välys sitten ollut tehtaalla. Käytin samaa 8mm alutankoa myös tulppana kun yritin rapsia holkkia irti ettei menisi lastuja läppärungon sisälle. Loppupään kuvassa on uusi holkki paikoillaan ja läppäakselin pää tulossa läpi. Kuvista näkee myös että vivusto on nojannut ja kiillottanut toiselta puolelta materiaalia läppärungon yläpäästä. Samoin näkee että holkin ja tiivisteen kohdalta on akseli kiillottunut. Oman mittaukseni mukaan välystä oli jopa 0,15mm. Kuvia saa käyttää vapaasti. Kysy jos kysyttävää.
-Henri 

Välyksen havaitsemisesta
Joissakin malleissa on suojakannet läppärunkojen päällä. Niiden alta löytyy pystysssä olevat akselit ja vivusto jota myöden kaasukahvalta tulevat vaijerit kääntävät kaasuläppiä kuljettajan toiveiden mukaan. Niissäkin voi olla välystä. Mutta nyt ei ole kysymys siitä vaan hieman hankalammasta asiasta: kaasuläppiä kääntävistä akseleista. Niiden poikkisuunnassa ilmenevästä välyksestä. Se selviää kun akseleiden päistä heiluttaa poikkisuunnassa kun kaasuläppiä on hieman käännetty pois tyhjäkäyntiasennosta. Ihan pieni käyntivälys pitää olla mutta jos se on useampia kymmennesosamillejä on syytä miettiä läppärunkojen korjausta tai vaihtoa.

Joitakin kuvia aiheesta
Kuvat on Henrin itsensä ottamia. Laatu on kohtuullista. Käsittelin niitä lähinnä rajaamalla kuvia ettei tiedostokoko ole liian raskas Bloggerin käsiteltäväksi. Eli latautuu nopeammin.


Läppärunko irrotettu moottorista.

Purkaminen aloitettu.

Ulkopuoliset osat on irrotettu yläpäästä.

Ala- ja sisäpuolen osat
Siellä on lähinnä TPS jonka irrottaminen ei ole hankalaa. Sen sijaan läppärungon sisällä on toinen kaasuläpistä. Sen ruuvit on aukeamisen estämiseksi kierrepäästään niitattu lyttyyn. Ne pitää hioa yhtestyökykyisemmiksi että läpän saa asiallisesti irti. 

Kaasuläppä akselillaan. Niitatut ruuvien kierrepäät.

Akseli irtaallaan sekä tiivisteet.

Alapään laakeri. TPS:n kiinnitys.

Läppärungon keskitys pylväsporakoneessa.

Tarkka vaihe
Keskitystä tarvitaan sillä vanha laakeri otetaan pois poraamalla. Poran halkaisija on vain hieman pienempi kuin alkuperäisen laakerin ulkomitta.

Läppärunko asemoitu pylväsporakoneeseen.

Poraus suoritettu. Alumiinitanko suojana ettei lastut joudu väärään paikkaan.

Vanha laakeri lastuina
Lähinnä on folion kaltaista mitä on jäljellä. Sen voi ronkkia pois kärkipihdeillä.

Laakerin koneistusta.

Mitat selvillä
Ulko ja sisämitta varmistettu ja pienellä puristussovitteella tehty laakeriholkki.

Laakeri akselilla.

Laakeri asennettu.

Alapään laakeri
Jäi ennalleen sillä siinä ei ole isommin välystä ja koska yläpää ei heilu enää niin kaasunasentopotentiometrikin saa siltä osin rauhan.

Kokoonpano
Osat entisille paikoilleen. Säätöihin ei ole kajottu mutta koska TPS oli irti niin se on säädettävä alkuarvoonsa kunhan se tulee kytkettyä pyörän virtapiiriin. Toimii viiden voltin jännitteellä.

Läppärunko koottu.

Asennus moottoriin ja säädöt
Tästä työ jatkuu kiinnityksellä moottoriin ja kaasumekanismin kokoonpanoon. Sen jälkeen säädöt kohdalleen ja pyörä lienee taas ajokunnossa.

maanantai 11. helmikuuta 2019

Mahdollinen uusi verstastila


Taustaa
Yli puolitoista vuotta olen ollut ilman harrastetilaa. Tosin omalla Kerholla on voinut tehdä pikkuasioita. Mutta raskaampi huolto-, korjaus- ja asennustyö ei oikein ole mahdollista siellä. Saati metallin koneistus ja hitsaus. Eikä ole mahdollista käyttää omia työkaluja ja -välineitä. Pyörät ovat vain lämpöisessä talvisäilössä. Ja jatkavat olemistaan sillä nyt katsotussa paikassa ei ole pitkäaikaisia säilytystiloja juurikaan.

Haku päällä
Olen kysellyt useammalta taholta harrastetilaa. Tiloja on tarjolla. Yleensä tarjotaan talliosaketta vuokralle. Jos sellaisen haluaisin niin ostaisin sen. Sellainen tila on liiankin iso ja melkoisen arvokaskin. Nyt olisi tarve vain noin 20 neliömetrin tilasta. Korkeus kolme metriä.

Rajoitteita
Monessakaan paikassa ei saa tehdä kaikkea. Esimerkiksi tulitöitä johon hitsaaminen ja teräksen leikkaaminen lasketaan. Joissain paikassa ei olisi saanut tehdä kuin 09 - 15 välisenä aikana. Jossain paikassa ei saanut ottaa moottoriajoneuvoja sisätiloihin.

Työvälineet katon alle
Olen etsinyt noin puolen vuoden ajan sopivaa tilaa jossa voi huoltaa ja korjata moottoripyöriä. Työkaluja on runsaasti. Paineilmalaitteita ja metallin työstökoneita enimmäkseen. Lisäksi käsityökaluja ja mittavälineitä. Hydrauliprässi ottaa oman tilansa. Lisäksi pesuallas ja hiekkapuhalluskaapit.

Nosturipaikka
Tärkeää on saada paikka pyöränosturille. Se on ensimmäinen edellytys miellyttävälle työskentelylle. Myös aikaa kuluu vähemmän. Tila on noin puolet siitä mihin olen tottunut.

Ylimäärästä eroon
Osasta kalustoa pitää päästä eroon eli moottoripyörä tai kaksi tulee myyntiin.
Ompelukoneen voin myydä myös pois.

Vanha varasto
Sille on tarjotussa tilassa vain vähän tilaa. Lähinnä hyllymetrien muodossa. Jostain pitää vielä löytää varastotilaa. Nykyisen varaston vuokrasuhde umpeutuu lähiaikoina. Tilan tarvitsee sen omistaja.

Myyntiin
Joitakin "aarteitani" voin laittaa myyntiin kevään tullen. Lähinnä italaisvalmisteisten moottoripyörien osia ja katteita.

Yksi hyvä tila
Kävin katsomassa tänään erästä tilaa. Vaikuttaa lupaavalta eikä verollinen vuokrakaan ole mitenkään ylittämättömän suuruinen. On myös ns. synergiaetuja. Tiloissa työskentelee harrastuksekseen muutama muukin motoristi. Vessa, kahvio ja muuta yhteistä tilaa. Myös pesupaikka sisällä.

Tuliterä halli
Tarjottu tila on juuri valmistuneessa hallissa. Siistiä on ja lattian epoksi kiiltelee. Olisikin ensimmäinen kerta kun pääsisin uuteen ja suht vakiolämpöiseen tilaan tekemään harrastusta.

Matkaa
Kyseinen tila on noin kahdenkymmenenviiden kilometrin päässä naapurikaupungissa. Matka ei ole ylittämätön ja valtaosaltaan moottoritietä. Kesällä se ei juurikaan haittaa mutta talvella ei ole mukava kulkea moista matkaa. Ainakaan säännöllisesti. On sen verran syrjässä bussireitiltä että matkaan menee sillä menetelmällä liikaa aikaa ja joutuu kävelemään pitkähkösti.

Julkisilla kulkuneuvoilla
Bussilla matkaan menee noin puolitoista tuntia. Alkupäässä puoli kilometriä kävelyä pysäkille, perillä kaksi kilometriä kohteeseen. Sama takaisinpäin. Ei mahdotonta mutta aika lailla kuluu aikaa. Ehkä poikkeustapauksessa kun on ajoneuvon nouto tai vienti kyseessä. Bussikyyti on melko edullista.

Jatkuu

sunnuntai 10. helmikuuta 2019

MMAF kutsui näyttelyyn ja kokoukseen


Kokoontuminen talvella
MMAF ei muunneltujen moottoripyörien harrastajien yhdistys kutsui yhdistyksen entisiä työntekijöitä ja toimenhaltijoita tapaamaan nykyisiä työntekijöitä ja kenties esittämään näkemyksiään nykymenosta asian tiimoilta.

Oheistoiminto
Kustom Kulture Show oli samalla kertaa joten tuli sekin katsottua. Pikku hankintojakin tein. Varsin tasokas näyttely.

Julkisilla pikaisesti
Matka sujui mennen tullen busseilla, junilla ja raitiovaunuilla. Matkaa ei MMAF maksanut mutta ruokaa ja juomaa oli aivan riittävästi sekä ilmainen pääsy em tapahtumaan.

Kaksin yhdessä
Myös vaimoni oli kutsuvieraslistalla. Ainoa kutsuttu nainen. Hän teki aikanaan MMAF:n kirjanpitoa joitakin vuosia.

Omasta puolestani
Toimin yhden kauden MMAF:n hallituksessa. Samaan aikaan olin myös Smoton hallituksessa ja myöhemmin sen puheehenjohtana pari vuotta. Karsin päällekkäisyyksiä pois. MMAF on Smoton jäsenyhdistys.

Räntää, loskaa ja likaista vettä. Kohti Kaapelitehdasta.

Huono sää
Ratikkapysäkiltä piti hieman kävellä kaapelitehtaalle liukastellen. Sama pimeällä takaisin. Kaapelitehdas on helppo havaita erilaisena kuin sen ympäristön toimitalot.

Opastusta.




Kutsu- ja muita vieraita.

Erinomaista ruokaa tarjolla
Näyttelyyn tutustumisen jälkeen oli ruokailu. Oli kyllä nälkäkin. Päivää oli jo kestänyt aika pitkään joten oli ihan terveydenkin kannalta hyvä hieman haukata jotain.

Kustom Kulture
On kutsunäyttely ja siksi varsin korkeatasoinen.








Lisää Kuston Kulture Showsta: Iltalehti

 Selkeä reitti Tampereelle.

Matkaseura Tampereelle.

Maan toivoja
Opiskelijoita Tampereelta matkalla Tampereelle. Oli pitkät keskustelut tekemisistään Suomessa ja toki itsekin valotin toimiani tekniikan parissa. Seurueen naispuolinen jäsen oli innokkain keskustelija. Se on kyllä hyvä että tuli käytyä sen verran koulua että pärjää parilla vieraallakin kielellä suht sujuvasti.

Baariin
Tiemme haarautuivat erilleen asemalla. Vaimon kanssa käväisimme puhumisesta syntyneeseen janoon Oluthuoneella imaisemalla tuopilliset paikallista Bock:ia. Koskipanimo ei petä. Samalla jutustelin kaasuautoista ja muusta nykytekniikasta toisen janoisen kanssa pöydän ääressä. 

Liikennöinti julkisilla
Tampereen Liikennelaitos toi lähipysäkille. Siinä suhteessa matka oli varsin symmetrinen. Bussi - juna - ratikka - ratikka - juna - bussi. Alle 30€ matkoista edestakaisin henkeä kohti. Raitiovaunua piti vaihtaa kerran matkan aikana kumpaakin suuntaan.

maanantai 4. helmikuuta 2019

Uusi nahkatakki


Monta nahkatakkia aiemmin
Joskus nuoruudessani hankin nahkatakin. Ikää oli silloin alle 25v ja kova into moottoripyörän sarviin. Tuulitakilla oli joka kelillä kylmä. Siksi piti investoida. Kallis oli eka nahkatakki. Friitala-merkkinen.

Oikea ajopuku
Hieman vaurastuttuani tilasin talvivuorilla varustetun nahkaisen mittatilaushaalarin, kaksiosaisen, MP-Asusta. Sain suunnitella mallin itse. Siinä sivuraita kulkee rinnan yli kaarena. Se malli jäi tuotantoon. Myöhemmin vielä mittatilaustekstiilipukukin tuli samasta ompelimosta hankittua.

Eka ja toka nahkatakki
Se ensimmäinen takki kului kovassa käytössä ja muuttui ensimmäiseksi Kerholiivikseni vuonna -88. Hihat vain irti ja kerhomerkki bostikilla selkämykseen. Sillä oli käyttönsä aikansa. Vanhan liivin korvaaja tuli käyttöön vasta 2018. Se siis oli ekan nahkatakin tarina.
Toisen nahkatakin hankin Daytona Bike Weekiltä joskus 90-luvun alussa. Housutkin ostin samalla kertaa. Hinnat olivat edulliset. Ne päällä matkustin Suomeen. Ei siis tarvinnut pakata eikä kantaa painavaa laukkua. Hieman hiotti.

Muistona menneistä ajoista
Kyseiset amerikankamppeet ovat vielä olemassa mutta ajovaatteiksi niistä ei ole. Takilla voisi mennä baariin mutta taskut ovat puhki pohjista ja vuori repsottaa eikä taskujen vetoketjutkaan pelaa. On siis katu-uskottava. Vanhat nyörinahkahousut ei oikein sovi. Näyttää liikaa Tom of - lookilta jos on molemmat yhtä aikaa.

 Daytonasta ostettu rotsi.

Ehkä vanha tulee vielä takaisin
Näyttää paremmalta kuin onkaan. Taskut ja vetoketjut niihin pitäisi vaihtaa sekä muuta pienempää korjausta. Takki sopii edelleen ylle että sen puolesta ei kiikasta. Muutenkin pidän tästä tyylistä. Pitää kysyä tutulta suutarilta korjaisiko hän vai tietäisikö hän sopivan korjaajan. Sopivalla tarkoitan edullista.

Kun kysyy saa vastauksen
Tiedustelin Koikkarin Suutarilta korjaisiko hän näissä kuvissa olevan vanhan takin. Taskut ja vetoketjut ja repeytymät kuntoon. Lupasi katsoa kunhan vien näytille.

 Takaa paremman näköinen kuin edestä.

Takki suutarilla
Uudet vetoketjut hihoihin ja taskuihin. Taskuihin myös uudet vuorit että tavarat pysyvät matkassa. Lisäksi muuta kunnostusta. Satasesta sovittiin. Sillä rahalla saan vanhaan rotsiin lisää ikävuosia. Hintakin liki tuplaantuu.

Messuilla heräteostoksilla
MP-Näyttelyssä 2019 oli Eurobikerilla myyntipaikka josta ostin uuden takin vaikka en ollut sellaista edes ajatellut. Hinta houkutti. 150€. Se ei ole paljon. Johan sen verran kuluu kun käy baarissa. Takista lienee iloa vielä pitkään. Merkki on Sweep ja malli Rambler.

Suojia ja kalvoja
Päältäpäin se näyttää antiikkinahkaiselle mutta sisällä on irrotettavat selkä-, olka-, ja kyynärpääsuojat. Ei mitenkään järeät mutta enemmän kuin ei mitään. Niiden päällä, käsivarsissa ja olkapäissä on tikattu toinen nahkakerros kulumisen varaa.
Sisäpuolella on liivimäinen vuori. Hihoissa vuorit ovat kiinteät mutta ohuet. Vuorin takana on verkkomainen kangas jonka takana jonkinlainen kalvo. Tiedä sitten onko kuinkakin vesitiivis ja läpäiseekö se ilmaa. Muovipussissa ei ole mukava olla.

Kotimaista suunnittelua
Siten lukee takin tiedoissa. Valmistuspaikka lienee kauempana. Toki täällä, ilmastostamme johtuen, on tietoa erityisesti viileässä säässä moottoripyöräilystä. Itse en ole ensimmäinen joka palelee mutta saa ajaminen olla mukavaa kylmemmälläkin kelillä.

Kylmänkestävä
Tarkoittaa henkilöäni sillä mieluimmin hieman palelen kuin hiukankin hikoilisin. Tulee raskas olo jos on lämmin. Pikku hytinä pitää virkeänä.

Hitaan nopeuden talvitesti
Nyt kun on talvi ja kylmäkin välillä niin testaan takin hengittävyyttä ja lämpimyyttä kävelylenkillä täällä laitakaupungin hyvillä poluilla. Kauluksessa ei ole säätöä ja kaula-aukko on hieman iso minulle. Kypärähupun tyyppi ratkaisee tässä jos takin aktiiviseen ajokäyttöön asti tulen kelpuuttamaan.

Edestä.

Kunnon hihat
Kerrankin on hihoissa pituutta. Hanskojen varret saa hihojen päälle ja vetoketjut hihansuissa että saa toisinkinpäin. Säästä, pyörämallista ja ajoasennosta riippuen. Kun on erilaisia pyöriä. Rinnassa olevat vetoketjut eivät ole taskuja vaan ilmaventtiileitä.

Takaa.

Suojia kolhuilta
Selässä on ilmanvaihtoaukot lämpimiä säitä ajatellen. Kyynärpäätoppaukset ovat muhkeat joiden alla on vielä muoviset suojukset. Vyötärön mittaa voi säätää.

Vuorikangas kuin liivi.

Nopea irrottaa
Vuori on kiinni neljällä napilla ja vetoketjulla. Sitä voi pitää vaikka sinällään yllään. Siitä löytyy kaksi taskua eli puhelimelle ja rahapussille.

Vuori takissa paikoillaan.

Taskuja
Puhelimelle löytyy tasku ja toisella puolella vaikka rahapussille. Taskut löytyy takista vaikka vuori olisi irtikin. Takissa on myös taskut ulkopuolella edessä.

Takki ilman vuoria.

Kalvoasu
Olkasuojien ja selkäsuojan taskut näkyvissä. Iso vaaleampi alue on kalvoa. Takahelma on paljon pidempi kuin takin etupuoli. Siitä lienee kovastikin etua ettei viima käy takavyötäröön. Suojat voi irrottaa jos vaikka ryhtyvät painamaan tai takin sisään pitää saa lisää tilavuutta vaikka paksummalle alusasulle.

Numeroa isompi kuin sopiva
Varoiksi valitsin sopivasta hieman isomman takin koon. Voihan sitä laihtuakin mutta toisinpäin on todennäköisempää. Toki alle pitää mahtua lämmintäkin tarvitessa. Tiukka takki ei edistä eristystä vaan ilmaa sitovaa tilaa pitää olla.

Parin kilometrin kävely
Nuoskalunta taivaalta, ei tuulta ja lämpö 0. Takki oli riittävän lämmin suoritukseen eikä tullut vedontunnetta. Alla pitkähihainen puuvillapaita. Palatessa pikku hiki kun oli pääosin ylämäkeä. Ei muuta kommentoitavaa.

Keväällä testaamaan miten käy ajaessa
Kevät näyttää kuinka tämä hoitaa ajotakin tehtäviä. Mutta pitkät reissut taidan taittaa edelleenkin Bilteman harmaalla ajopuvulla. Siitä on jo yli kymmenen vuotta kokemusta reissaamisessa. Siis yli satatuhatta kilometriä. Ei ole pettänyt ja hinta - laatu - suhde ylivoimainen. Valitettavasti sellaista ei enää saa. Onneksi ostin yhden varoiksi jos edellinen pettää. Mutta nahkatakkikin pitää olla kyläpyörityksiin. Helteellä parempi kuin tekstiili.

Vanhan nahkatakin uusi tuleminen
Vein vanhan takin Koikkarin Suutarille ja sovin satasen remontista. Taskuihin pussit ja vetoketjut. Muitakin vetskareita piti uusia. Nyt takki näyttää paremmalta kun taskut ja hihat eivät repsota. Lisäksi kuljetuskyky parani merkittävästi. Kerholiivi mahtuu takin päälle kivuttomasti.
Tätä tulee käytettyä useammassakin riennossa. Jeejee. Ja rock än roll!

torstai 24. tammikuuta 2019

California 1400 GTS kaksirivinen lambdanäyttö


Oikean seoksen metsästys
California 1400 GTS oli tehtaan jäljiltä melkoinen bensajuoppo. Tein monta toimenpidettä ja sain kulutuksen pienenemään kahdella litralla sadalle kilometrille alkuperäisestä. Olen tyytyväinen suoritukseeni sillä tehosta ei tarvinnut tinkiä. Mutta parantaakin voi.

Karkeita toimenpiteitä
Niistä voi lukea aiemmista teksteistäni. Joka tapauksessa niissä ei ole juurikaan puututtu ohjelmointiin. Nyt kuitenkin on tarkoitus ryhtyä ohjelmallisesti suoriutumaan moottorinohjauksen säätämisestä tarkemmaksi. Olisikohan kohta aika lisätä kulutusta ottamalla tehoa ulos enemmän?

Moottorinohjauksesta yleisesti
Sinällään järjestelmän toiminassa ei ole mitään moitittavaa. Kone vetää nykimättä alakierroksilta alkaen. Nopeutta ja kiihtyvyyttä riittää. Jostain syystä kulutus oli suuri. Vaikka olen sitä vähentänyt niin ominaisuudet ovat silti ihan hyvät. Pitää löytää se raja jossa toiminta ei ole enää hyvää ja palata siitä takaisin hienosäädöllä. Tämän tarkoitus on se.

Lambdanäyttö näkökenttään
Sillä on tarkoitus saada käsitys seoksesta kaikissa kuormitustilanteissa ja erityisesti tasakaasuajossa sillä sitä ajamisesta on suurin osa. Ei haittaa vaikka kiihdyttäessä kuluisi bensiiniä sillä halutessaan asiaa voi säädellä omalla toiminnallaan. Pyörän tyypillinen ajometodi on ajaa isolla vaihteella vakionopeussäätimellä pitkiä taipaleita.

Pieni ja siro
Kaksirivinen minikokoinen mutta näytöltään kirkas ledeillä pelaava näyttö.
Se näyttää molempien pakoputkien jäännöshapen reaaliaikaisesti ajon aikana kaikilla niillä kuormituksilla riippumatta siitä ehtiikö ajaja näyttöjä seuraamaan.

Asennus
Molemmilta lambdoilta haaroitin signaalijohtimen joista alkuperäinen vie tiedon moottorinohjaukselle ja toinen mininäyttöön.
Näyttö tulee ohjaustankoon oikealle.

Kytkentä
Johtoja lambdoille menee neljä kappaletta kumpaankin.
Niistä yksi on maajohdin joka selviää avamaalla lähistöllä olevan nelinapaisen liittimen. Se johdin josta virta kulkee suoraan pyörän runkoon on maa mitattuna lambdan suuntaan. Yleismittarin vastusmittauksena helppo selvittää. Toinen valkoisista.
Lämmitysvirran toimittava johdin on se johon tulee noin 12 voltin jännite yleismittarin jännitemittauksena kun virta on päällä pyörän virtapiirin suunnasta mitattuna. Myös valkoinen johdin. Huom! Jos mittauksen tekee liitin irrotettuna niin vikalogiin jää siitä tieto.
Signaalijohtimia on myös kaksi per lambda. Harmaa on toinen signaalijohdin joka menee myös pyörän ECU:lle.
Jäljelle jää musta signaalijohdin jonka haaroitin lambdanäytölle. Alkuperäinen menee myös ECU:lle. Oikean puolen johdin on valkoinen ja vasemmalla vihreä oman valintani mukaan. Lyhyen koekäytön perusteella ei ole vielä selvää haaroitinko oikean vai väärän signaalijohtimen.

Lämmitettävät kapeakaistalambdat
Ovat vakiona tässä pyörässä. Pyörän käynnistyksen jälkeen ne haukkaavat varsin runsaasti energiaa lämmetessään mutta kun pakokaasun lämpötila nousee niin virran kulutus putoaa.

Lämmityksestä etua
Lambdan ollessa lämmitettävä sen ulostulosignaali on silloin huomattavasti herkempi ja vakaampi kun lämpötila on suhteellisen vakaa verrattuna lambda-anturiin joka lämpenee vain pakokaasusta.

Pyörän vasen puoli startin alapuolelta kun suojakotelo on pois edestä.

Haaroituksia ja liittimiä
Oikealta puolen haaroitin signaalijohtimen vasemmalle puolelle ja siitä kaksinapaiseen urosliittimeen. Liittimestä jatkuu naarasliittimellä signaalijohdot ohjaustangon suuntaan. Tankki pitää asian vuoksi irrottaa. Johdin kun pitää pujottaa jotain selkeää reittiä haittaamatta muita asioita. Siksi tulee liittimiäkin melko taajaan.

Lambdanäyttö liittimineen.

Johtimia pitää pidentää
Näytön johdotukset menevät uusiksi. Näyttö on ollut monessa pyörässäni sekä myös kaverien pyörissä lainassa. Liitin täytyy saada tankin etuosan tietämille.  Maadoitus tulee liittimen kautta.

Näyttö läheltä.

Pienikokoinen
Koko on noin puolet tikkuaskista eli laite mahtuu melkein minne vain.

Mahdollinen hankaluus on
Lambda-signaalin haaroitus saattaa haitata moottorinohjauksen toimintaa silloin kun moottorinohjaus on lambda-on-asetuksella. No, sepä nähdään.

Edellytys säädölle
Tarkoitus on kuitenkin kytkeä lambda-off-asentoon ohjelmallisesti niin sen jälkeen takaisinkytkentää ei ole ja moottorinohjaus syöttää polttoainetta taulukkojen ja asetusten mukaan. Tulos näkyy sitten ainoastaan näytössä.

Flunssa iski. Voi olla että jatkuu myöhemmin.

Työteho palasi
Vai pitäisikö sanoa että harrastehalua on taas. Kerholla torstaina klo 14 pintaan niin saa pari tuntia työstää rauhassa lambdanäytön johdinten kanssa. Klo 16 aikoihin saapuvat ensimmäiset työstä raskautetut ruokailemaan ja keittämään kahvia. Kelpaa toki itsellenikin.

Oikean puolen lambdan signaalijohdin on valkoinen.

Vesitiiviisti
Alkuperäinen liitin on tuo nelinapainen Superseal. Siitä haaroitin lyhyen valkoisen johtimen yksinapaiseen liittimeen josta signaalijohdin jatkuu vaihteiston alta pyörän vasemmalle puolelle. Kohteessa on monelaista säätä: vesi roiskuu, pakoputki hehkuu ja pöly pölisee.

Kuumaliimaa
Tiivistin liitoskohtia käyttämällä kuumaliimapistoolia. Samalla se tukee johtimia. On kuitenkin purettavissa tarvittaessa. Myös liimakutistesukkaa käytin säälimättä.

Sama kohta suojakotelon alla.

Osia
Vasemmalla pilkistää pakoputkien yhdysputki joka tasaa virtauksia äänenvaimentimien välillä. Hyvin oleellinen osa tehon ja taloudellisuuden osalta. Oikealla suojan kaaren alla on jäännöshappianturi jonka tietoa seoksesnmuodostuksesta haluan seurata. Toinen on samassa kohtaa vasemmassa pakoputkessa.

Vasemmalla vastaavat jutut.

Vihreä kuin vasen
Vasemman puolen johdin on vihreä. Värit eivät ole minkään ohjeistuksen mukaiset vaan oma valintani. Kun niitä oli sopivasti olemassa. Valkoinen ja vihreä johdin jatkavat kaksinapaisen liittimen läpi ylös ja tankin alitse emäputken tuntumaan. Liitokset varmistettu kuumaliimalla. Alhaalla näkyvä tanko on vaihteenvalitsimen osa.

Paljon muitakin johtimia
Ylärunkoputkien tietämin kulkee myös korkeajännitekaapelit sytytystulpillle. Pujotin niitä vältellen signaalijohtimet kauempaa polttoainetankin ali ettei tule emc-haittoja. Ne saattaisivat sekoittaa heikkojännitteisen signaalin.

Johtimet jo tässä asti.

Lisää johtimia
Tästä signaalijohtimet liittyvät nelinapaiseen Superseal-liittimeen johon tulee lisäksi virta- ja maajohdot. Pujotin johtimet 4 mm:n liimakutistesukkaan joten johtimilla on paksu suoja mekaanista kulumista vastaan.

Muutakin fiksausta
Joitakin johtimia olen laittanut hieman huolimattomasti. Niitä pitää hieman fiksailla. Ohjausakselin seutu on hankala paikka johtimille koska niitä taivutellaan koko ajan kun ohjausta käännellään.

Näyttö löysi suunnitellun paikkansa
Laitoin näytön takapintaan palan velcrotarraa jolla se tarttui mukavasti jarrunestesäiliön kylkeen. Näyttö on hieman näkökentän sivussa ja hieman alhaallakin. Toisaalta varsin hyvä paikka noin teknisesti ajateltuna. Eihän sitä koko ajan tarvitse katsoa.

Näytön ominaisuuksia
Värit ledeissä ovat suuntaa antavia. Punaiset (vasemmalla) kertovat laihasta seoksesta. Keskialueella on vihreää eli seos on suurinpiirtein sinnepäin ja keltaiset (oikealla) antavat tiedon liian rikkaasta seoksesta. Äärimmäisey keltaiset oikealla ovat merkkivaloja siitä että laitteessa on virta päällä.
Näyttö on vaimennettu eli se ei reagoi pieniin eikä nopeisiin muutoksiin. Jos reagoisi niin näyttö olisi yhtä vilinää eikä se silloin kertoisi mitään muuta kuin että pakokaasua virtaa pakoputkessa.

Kaksirivinen näyttö.

Erillään pyörän sähköistä
Virta on kytketty siten että se on suoraan akusta omalla sulakkeellaan eikä ollenkaan saa maadoitusta pyörän rungon kautta.

Virta kytketty näyttöön.

Virtakytkentä lambdoihin
Signaalijohtimet on vedettynä ohjausakselin tietämille. Nyt pitää vetää johtimet näyttöön saakka. Johtimet ovat valmiina mutta kytkentä tekemättä. Piti lähteä muille asioille joten asia jäi seuraavaan kertaan.

Haaroituskohde.

Latausliittimet
Virta kulkee tämän rasian kautta lambdanäytölle. Siinä on kaksi USB-virtalähdettä ja yksi 12 voltin virtaliitin erillään pyörän muista sähköistä. Ohjaustangon alla on virtakytkin josta latausliittimet ja nyt myös lambdanäyttö voidaan kytkeä pois päältä. Punainen led näyttää että virta on kytketty.

Häiriömahdollisuus
Koska lambda-johdot on haaroitettu joista alkuperäiset menevät ECUn (Magneti Marelli 7SM) seurattaviksi ja toiset näytölle. Jos näytön kytkentä aiheuttaa harmia niin siitä selviää katkaisemalla virran pois. Yleismittarilla tarkistin että näytön signaalijohtimet eivät läpäise virtaa toisiinsa tai muihin johtimiin. Lisäksi minimoin EMC-vaikutuksen parhaani mukaan vaikka en metallisukkaan niitä sijoittanutkaan.

Kytkemistä odottava johdin.

Liimasukkaa ja liittimiä lisää
4 mm:n liimasukka loppui. Pitää käydä kaupoilla. Sitä löytyy ainakin Biltemasta. Hyvälaatuisia SuperSeal-liittimiä on nykyään vaikea löytää. On vain halpoja risoja tai ylihinnnoiteltua alilaatua. Vanhaa varastoa on vielä jäljellä...

Asennus valmis
Tänään Kerhoillan alkua odotellessa tein viimeisen johdinliitoksen emäputken vasemmalle puolelle tankin etupanelin suojaan. Liittimet kiinni ja panelit paikoilleen. Akun latauksen täyteen tein siinä ohessa Kerhon tehokkaalla ylläpitolaturilla. Akku tuntuu olevan edelleen kunnollinen.

Koekäyttö
Moottori pyörähti käyntiin aika rämähdyksellä mutta hiljeni kuin öljynpaine kiristi jakoketjut. Ensin lambdanäyttö näytti vain punaista eli laihaa seosta mutta lambdojen lämmettyä näytöt alkoivat esittää sen kaltaisia arvoja että voi sanoa sen toimivan kokolailla oikein. Myöskään pyörän käynnissä, sen vähän aikana kun kehtasin sisätiloissa käyttää, ei ilmennyt mitään hankaluutta.


Videon sisällöstä
Videossa on ääni ja kuvan voi suurentaa. Valitettavasti kamera hieman heilui.

Kylmä kone
Näytössä alkuun on kylmäkäynnistys +17 asteessa sisätilassa. Silloin lambdat ovat vielä kylmiä ja seos on käynnistysrikastuksen vuoksi hyvin rikkaalla ja lambdat ovat kyllästyneet rikkaasta seoksesta joten näyttö näyttää laihaa seosta eli punaista. Tämä on tyypillistä kapeakaistaisille lambdoille.

Lämmitys tulee mukaan
Lambdojen lämmettyä näyttö ryhtyy näyttämään kokolailla oikein eli arvoja rikkaan ja laihan välillä. Se miksi eri sylinterien lambdat antavat vastakkaisia arvoja vuorotellen johtuu siitä että bensiiniä ajetaan molemmista sylintereistä pakoputkiin vuorotellen lämmittämään katalysaattoreita. Nämä moottorinohjauksen toimesta korotetulla tyhjäkäynnillä kuten kierroslukumittari osoittaa. Tämä katalysaattoreiden lämmitys kuluttaa polttoainetta noin 1,2 - 2 litraa sadalle kilometrille kun ajetaan normaaleja matkavauhteja alle 20 asteen lämpötilassa. Bensiinillä tehdään siis puhtaampia pakokaasuja.

Ajokierrosluvulla
Nostin kierrokset hitaasti noin 3000 kohdille joka on tyypillinen ajokierrosluku niin näyttö antaa tasaisempia lukemia mutta kuitenkin järjestelmä rikastaa seosta samoin kuin korotetulla tyhjäkäynnillä.
Moottori ei ehtinyt kokeen aikana kuumeta riittävästi eikä myöskään ollut kuormitusta. Sammutin moottorin kun sisätiloissa alkoi olemaan savukaasuja yhden hengen tarpeisiin. Kylmäkäynnin aikana ECU on lambda-off-tilassa siksi koska lambdan antamat arvot ovat epämääräisiä tai vääriä.
Asiaan palaan kun säätilat ulkona alkavat suosimaan.

Kun moottori on kuuma
Silloin järjestelmä siirtyy lambda-on-tilaan eli ECU huomioi sen antaman signaalin ja säätää ruiskutusta ja sytytystä moottorinohjaukseen ladattujen parametrien mukaan. Se taas tapahtuu kun on kunnon ajokelit.

Haaroituksen aiheuttamat hankaluudet
Mahdolliset ongelmat eivät vielä tämän koekäytön aikana voineet tulla esiin mikäli niitä ylipäätään ilmenee. On olemassa epäilys että lambdan happiherkän kiteen tuottama jännite haaroitettuna vääristyisi. Se selviää kun pyörällä pääsee ajamaan. Sitten joskus Vapun tietämin. Riippuu keväästä ja teiden puhtaudesta.

Signaalin oikeellisuus
Siitä pitää huolen lambdojen sähkölämmitys. Kylmä lambda-anturi, varsinkin kaksi, on oikea sähkön himosyöjä mutta kun moottori alkaa tuottamaan lämmintä pakokaasua joka hoitaa osan anturien lämmityksestä ja sähköä ei tarvita enää kovin paljoa.

Ajokauden alussa
Yritän muistaa valistaa miten kävi ja mitä hyötyä saan näytön olemassa olosta. Uskoisin saavani runsaasti tarpeellista dataa jonka mukaan voin säätää moottorin toimintaa tarkemmaksi. Aiheesta on runsaasti aiempaa kokemusta. Kahdella tapaa: tehon saamiseksi tai taloudellisuuden saavuttamiseksi. Tai molempien. Ne eivät ole, joistakin vastaisista mielipiteistä huolimatta, toisiaan pois sulkevia ominaisuuksia.

Yhteys on olemassa
Itseni, tietokoneen ja pyörän moottorinohjauksen välillä. Hieman kömpelö mutta toimiva: GuzziDiag.

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Äijäkirppis


Likellä
Tampereella, kävelymatkan päässä asunnoltani, Nekalassa Vihiojankadulla, on hieman raskaamman sarjan kirppis mihin on totuttu.

Konemiehille kohteita
Mukavasti myös teollisuusalueella jossa muutakin palvelua konemiehille. Kuten Soinin romupiha ja Tammer Diesel.

Satunnaisia kuvia
Napsin muutaman kuvan kiinnostavista tarjokkaista. Enduropyörien nastarenkaista jäi kuva ottamatta. Niitä oli enemmän kuin viisi.

Hintataso
Hinnoittelusta vastaa pöydän/paikan lunastaneet. Paikan ylläpitäjillä ei asiaan ole sanomista. Hehän ovat jo rahansa saaneet.

Mielenkiintoisia hankintakohteita, ehkä.

Motoristin näkökulmasta
Olisihan siellä muutakin kiinnostavaa ja niistä oli jo juttua lehdistössä sekä netissä. Paikkaa on heti ensi hätään moitittu sukupuolittuneeksi ja naisvihamieliseksi mediassa mutta silti uskalsin poiketa vilkaisemaan leimautumisen uhalla. Eikä yhtään naista ollut paikalla.

Sumppila
Ovisuussa on kassa ja kahvio. Höyrymakkaraa on tarjolla ja jonkinlaisia hillomunkkeja myös. Kahvin kera.

Rompetori
Paikka muistuttaa tällä hetkellä tavanomaista swäppiä tai rompepäivää mutta myyntiaika on pidempi ja tavaraa voi rahdata vuokra-ajan aikana lisää paikalle.
Jos myyntitavaraa riittää ja sitä ostetaan niin myyntipaikan hinta tuskin esteitä aiheuttaa.

Selkeästi merkitty
Myyntipaikat on merkitty lattiaan viivoilla. Käytävät, ainakin toistaiseksi, ovat varsin leveät. Kuuden päivän paikka maksaa 60€. Jos oikein ymmärsin. Paikka on suljettu maanantaisin.

Saatan viihtyä
Jos homma vielä paranee niin minua siellä näkyy useamminkin. Ehkäpä luovun joistain aarteistani myymällä niitä keväämmällä tätä kautta. Guzziosia voipi olla tarjolla kohtuuhintaan. Ilmoittelen asiasta kun on ajankohtaista.