perjantai 17. syyskuuta 2021

2021 syksyviikko Mökillä


Vaihtelevat säät
Mökille saapuessa normi syyssää eli pilvistä, tuuli luoteesta, heikkoa tihkusadetta eli mökki äkkiä lämpimäksi. Ensin sauna kuumaksi ja kun muuri oli lämmennyt tarpeeksi niin pitkään kylmänä ollut takka myös pikkupuilla lämpimäksi.

Tuuli lounaasta
Säätiedon mukaan 15 - 17 metriä sekunnissa puuskaista tuulta +6 Celsiusta. Tuulta kesti noin 2 vuorokautta ja sähköt poikki pariinkin kertaan. Sekaan silti mahtui koska sadetta oli vain satunnaisesti ja se ei suunniteltua maalaushommaa haitannut liiaksi koska maalattava seinä oli suojaisella puolella. Pukeutua piti ihan talvikamppeisiin. Kuten yleensä, mökille viedään ne vielä käyttökelpoiset vanhat vaatteet joilla ei enää julkisesti kehdannut kulkea. Eli rytkyt ylle ja tikkaille.

Aitan uusi katto
Pärekatto, jota olin tekemässä edesmenneen appeni kanssa, lahosi parinkymmenen vuoden jälkeen silloisista ajatuksistamme riippumattomasti ja sen sijalle teetimme huopakaton alkukesällä 2021 jonka arvelimme olevan riittävän pitkäaikainen ja näyttää mukavalta sekä sopii rakennuksen ja ympäristön väreihin. Eikä pidä sateella kovaa melua. Aluslaudoitustakaan ei tarvinnut uusia. Päreet, nuo oksattomasta puusta höylätyt lastut, pinnan mädäntymisestä huolimatta olivat pitäneet kuivan alla ja veden yllä.

Maalaushomma alussa: tikkaat valmiudessa ja seinän oikea puoli harjattuna.

Harjaus vaativin homma

Hirsiin on ajan kanssa tarttunut kaikenlaisia kasvustoja jäkälistä homeisiin joten ne piti, kaiken muun töhkän ohella, teräsharjalla hinkata pois niin esiin sai aitoa puupintaa. Halkeamille tai kapeille raoille olisi tarvinnut hiekka- tai soodapuhalluksen jos oikein hyvää tekisi mutta harjaus riittäköön tässä projektissa.

 
Aitan etunurkka on ollut kaksivärinen.
 
Teräsharjaa tarvittiin
Kun ryhdyin teräsharjalla poistamaan irtolikaa, puutomua ja vanhaa maalia kohteista irtipois paljastui että nurkkasalvosten päät ovat olleet valkoiset etuseinän puolella. Kuten myös ovi ja sen karmit ovat olleet. Tosin ovi on karmeineen myöhemmin värjätty keltaisella ja salvokset punaisella. Niin ne nytkin tulivat maalatuiksi päädyn suunnalta mutta sivuseinien salvosten päät, kuten ovenkin, maalaan alkuperäisellä valkoisella. Ainakin pimessä osuu aitan oven kohdalle paremmin sillä saattaahan neitokainen siellä vuottaa sulhoaan heinänkorsi polvien välissä... 
 
Etu- ja takapäätyä ei ole koskaan maalattu aiemmin.

Aittarivi ollut maatalon pihamaalla
Aitat, kaikki kolme, ovat olleet rivissä tasamaalla ja niin lähekkäin että ei ollut tarvetta koristella saati maalata päätyjä jotka eivät muutenkaan näkyneet. Sen sijaan etupuoleen oli satsattu ainakin kahdella värillä: punamullalla ja valkoisella maalilla. Muiden aittojen kohtalosta ei minulla ole vielä selvyyttä. Epäilen että ne on myyty tai käytetty hirret muihin tarkoituksiin.

Pieniä puutteita vielä päädyssä mutta maalipinta muutoin ookoo.

Alustan tuleva tyhjennys
Aitan alle on kerääntynyt monenlaista: kevyet lapetikkaat mökin kattoa varten ja uudesta aitan huopakatosta jääneet jämäpalat, yhteensä useampi neliö. Koitan ideoida käyttötarkoituksen niille. Ehkäpä ulkokeittiön ja grillin yhdistelmäkatoksi.
Puurimasta ristikko kolmelle sivulle näkösuojaksi. Sitä ennen kaikki romu ja tarpeeton sieltä pois. Kertymää on kolmen sukupolven ajalta. Enimmäkseen jo sinistynyttä puutavaraa mutta myös vanhoja metalli- ja lasiesineitä.  Myös aitan etuportaat pitää tehdä lahonneen tilalle. Samalla leveämmät niin kapea kuisti voisi olla oleskelutilana kevyen kesäsateen aikana.
 
Kysymys tietäjille
Aitan päädyssä on neljä symmetristä tapinpaikkaa joissa tapin jäännökset vielä ovat ja niiden yläpuolella, myös symmetrisesti edellisiin nähden, kaksi lovea. Mitä näillä on tehty? Ikkuna ei ole kuulunut varustukseen vaan on tehty vasta muutama vuosi sitten ettei aitta aivan pimeä olisi kesäöinäkään.
 
Kuistin räystään alla
Siellä on "varaosataivas" eli puutavaraa kosteudelta suojassa jotka ovat varatut korjausosiksi tai sitten tulevien projektien tarpeiksi ja loput yli jäänyttä puutavaraa. Kyllä niillekin käytön keksin ajan kanssa. Takaportaan kaiteet kai kaipaavat toteutusta. Höylää ja sahaa sekä kohtuullisen määrän mietoa kaljaa.
 
Aitan kuistin lattia sai myös punamullan ylleen.

Herätemaalaus
Toistaiseksi on menossa perheenjäsenten välinen henkinen sumopaini siitä että maalataanko nyt vielä välttävässä punaisuudessa olevat etu- ja takaseinät samalla maalilla vai annetaankon patinan näkyä. Malliksi maalasin maalaamattoman kuistin lattiaan punaisen värin. Onhan tuossa melkoinen sävyero. Valkoisista pöllinpäistä on jo sopu.
 
 
Aitan toinen pääty saa myös punamullan ehkä keväällä -22 jos kuntoa piisaa.
 
Myrskyisten kahden päivän jälkeen tuuli lientyi vain pienen aallokon tuottajaksi.
(Kuva on käsittelemätön värikuva vaikka ei siltä näytäkään.)

Ei mikään työleiri
Vaikkakin teen näitä mielläni lähinnä ruokapalkalla niin saan myös mielihyvää siitä että jotkin asiat ovat siistissä kunnossa ja tulevaisuudessa joku ajattelee samalla tavoin ja jatkaa ylläpitoa. Pysyypä hoksottimet ja liikuntaelimet jonkilaisessa kunnossa kun ei vain riippumatossa makaile vaan miettii ja suorittaa ilman paineita ranteet rentoina.

Aiempia toimia

torstai 9. syyskuuta 2021

Guzzi 1400 GTS Vaihdevivuston tarkistus

 

Eri pyörän ongelma
Gruppo Moto Guzzi Finlandian tekniikkasivustolta luin että eräästä 1400-mallista oli vaihteensiirto ryhtynyt reistaamaan. Ensimmäiseksi pitää tutkia onko vika ulkoinen vai sisäinen. Ulkoinen tarkoittaa tässä vaihteiston ulkopuolista rakennetta polkimelta vaihteiston takakanteen. Rakenteessa on kolme vipua ja kaksi välitankoa. Yhteensä seitsemän nivelkohtaa. Koska asianomainen ei toistaiseksi ole kyennyt löytämään vikaa niin päätin auttaa omalta osaltani eli laitoin itseni makuuasentoon ahtaassa autotallissa pyörän viereen. 

Tarkistuksia omaan pyörään
Mitään häiriötä ei ole ollut eikä pyöräni vaihdevivustossa ole ilmennyt hankaluutta mutta se on samanlainen rakenteeltaan kuin em. kaverin pyörä niiltä osin. Siksi päätin auttaa asiassa ja tutkia että pääseekö ulkoiseen vaihdemekanismiin operoimaan pyörää erityisesti purkamatta. Tässä asiassa voi jo sanoa että pääsee vaikka muutama ruuvi pitää avata että saa rakenteen suojalevyn irti ja käynnistinmoottori pitää irrottaa. Lisäksi on ahdasta.

Ensin sähköturvallisuus
Akku esiin ja negatiivinen napajohdin irti. Se suojaa pyörän elektroniikkaa vaurioitumasta kun johtimia irrotellaan ja kiinnitellään toimenpiteen aikana. Tosin jotkin asetukset nollautuvat.

Alemman välitangon irrotus
Sen "päätykuulien" ja varren välissä on pieni syvennys joissa on jousilukitteiset varmistimet jotka käännetään auki ja vedetään välitangon suuntaisesti irti. Niitä lukitsimia ei kannata hukata tai tulee kauppaan asiaa. Ilman niitä nivel ei pysy paikoillaan.

Käynnistinmoottorin irrotus
Kaksi pulttia auki käynnistinmoottorin etupuolelta vauhtipyörän kotelon etureunasta. Sen jälkeen käynnistinmoottori kääntyy takapäästään niin että käynnistysvirtakaapeli ja herätevirtakaapeli voidaan irrottaa. Käynnistinmoottori on sen jälkeen irti ja näkymä sen taakse on vapaa.

 
Tarvittavat työkalut.
 
Käynnistinmoottorin kaapeleiden irrotus solenoidista.
 
Käynnistinmoottori irtaallaan. Melko pieni kooltaan.

Tutkimus alkaa
Nyt näkyy vaihdelaatikon vasen kylki ja hieman sen takaosaa. Välivivun avulla on seuraava välitanko pystyasennossa ja selkeästi näkyvissä. Sen alapää on kiinni välivivussa joka kääntää liikesuunnan vertikaaliseksi ja yläpää on kiinni vaihteiston sisäisen vaihdemekanismin käyttöakselin päässä.

Välivipu ja pystysuuntainen tanko joka on yläpäästään kiinni vaihteiston vivussa.

Tärkeä ruuvi on näkyvissä
Ylin vipu rakenteessa on se joka vie vaihdepolkimen liikkeen akselille joka liikkeen välittää vaihderummulle ja sieltä vaihteensiirtohaarukoihin. Vaihteisto on kuusivaihteinen täysin synkronoimaton. Kaksi ylintä ovat ylivaihteita. Kuutosvaihdetta tarvitaan vain moottoriteillä.

Runkorakenteessa on reikiä joiden kautta voi operoida.

Ei sen pidemmälle
Tarkistin kuitenkin että kaikkiin ruuvinkantoihin ja kohteisiin pääsee vähintäänkin työkalulla kiinni ja ne kohdat jotka ovat "mutkan takana" näkyvät tarkistuspeilin tai boroskoopin avulla. Vaihdevivustoa voi joutua heiluttelemaan että kaikki kohteet osuvat rungon aukkojen kohdalle. 

Tietoa odotellaan
Jatkuu kunhan tulee lisää tietoa mikä kaverin pyörän vaihteensiirrossa ei pelaa. Vanhemmassa mallistossa 1000 ja 1100-malleissa on ikääntyneissä yksilöissä havaittu runsastakin kulumaa ulkoisessa vivustossa. Johtuu huoltamattomuudesta ja liiasta pesusta. Tämä on ensimmäinen vaihdehäiriö jonka olen lukenut 1400-mallin kohdalta.

maanantai 23. elokuuta 2021

Guzzi 1400 GTS Liitinsulkeiset

 

Vikailmoitus P0155  C - D (Valkoinen)
Tuollaista ryhtyi pyörän vianhakujärjestelmä tarjoamaan eli väittää että kaasukahvan käyttämästä kahdesta kaksoispotentiometristä vasemmanpuoleinen (valkoinen) antavat asetetun arvon ylittävän tai alittavan lukeman tai ei lukemaa lainkaan. Aiheeseen havahduin jo toissakesänä koska vastaavanlaisia mutta hieman eri sisällöllä olevia ilmoituksia ilmeni kun luki 7SM-hallintajärjestelmän vikalogista sen tekemät havainnot GuzziDiagilla. Koska vaiva ei ollut säännöllinen, vaikkakin aika-ajoin toistuva, tein TPS-liittimille, jotka ovat tankin alla, puhdistustoimenpiteen keväällä 2021. 

(TPS = Throttle Position Sensor eli kaasukahvan asentokiertovastus joita on kaksi kaksoisyksikköä. Nämä ovat magneettiset potentiometrit joissa ei ole mekaanista kosketusta.)


Vikailmoitus mittaristossa.

Vikailmoituksia kahta tyyppiä
Kun punainen kolmiovalo palaa oikealla mittaristossa tasaiseen on kysymys "URGENT SERVICE"-ilmoituksesta joka edellyttää välittömiä toimenpiteitä. Jos Punavalo vilkkuu ja lukee vain "SERVICE" vika ei ole merkittävä mutta edellyttää toimenpiteitä lähiaikoina. Vaikka vikailmoitus poistuisikin näytöstä niin siitä jää aina ECU:n eli pyörän elektronisen ohjausyksikön vikamuistiin eli -logiin tieto. Sen saa huolto näkyviin tietokoneella ja asianmukaisella ohjelmistolla. Tieto kohdistaa huomion vikakohtaan. On myös harrastajille tarkoitettu suomenkielinen ohjelmisto jonka nimi on GuzziDiag. Vikavalon syttyminen saattaa siirtää moottorinohjauksen vikasietotilaan jolloin tehoa on rajoitettu melkoisesti eikä kaikki toiminnot ole käytössä. Esimerkiksi ajotietokone hiljenee ja vakionopeussäädin ei ole käyttövalmiina.

Seurasi toimenpiteitä
Liittimet ovat ECU:ssa eli aivolaatikon kyljessä. Siis erinomaisen helposti tavoitettavassa paikassa. Satula vain irti ja sen alta akkukotelon ja ohjausyksikön kannen alla. Arvelin että sieltä kaasunasentopotentiometreistä kun on tullut kevään -21 jälkeen hyväkuntoista signaalia ECU:lle voikin vaiva olla itse ECU:n liittimissä.

 
Akun ja ECU:n kansi. Sen alla on avattavat liittimet.

Tarvittavat työkalut kannen irrotukseen: 4 mm:n kuusiokoloavain ja ristipäinen ruuviavain.

Vasemmalla akku: ECU oikealla.
 
Liittimien lukitukset merkitty nuolilla.

Liukutyyppiset lukitsimet
Niiden päissä on pienet tartuntakolot joihin sormenpäät juuri mahtuvat. Niistä sivulle vetämällä liittimet aukeavat. Väkivaltaa ei kannata käyttää sillä muovi voi lohjeta. Hellävaraisesti kun nitkuttelee liittimiä irtoamissuuntaansa ja vetää lukitsimista sivulle liitos aukeaa.

Liittimien lukitukset aukiasennossa.

 Liittimet irti ECU:sta kiilattuina sivukoteloiden ja rungon väliin.

Paineilmaa ja puhdistusaineita
Marketeista (Biltema, Motonet, ym.) saa hapettumia irrottavaa puhdistusainetta ja suoja-ainetta. Siis kaksi eri purkkia. Myös paineilmasta on apua puhdistuksessa. Myös ECU:n urosliittimiin kannattaa laittaa em. aineita. Itse käytin puhdasta sivellintä hellävaraiseen urosliitinten pesuun. 
 
Kuivamisaikaa
Liittimet pitää olla kuivia puhdistusaineesta ja suoja-aine on kuivunut kun ne liitetään takaisin. Muutenkin puhtaus on sähköhommissa tärkeää. Huom! Kun liittimet ovat irti ei saa laittaa virtaa päälle vaan antaa avaimen olla siellä satulan lukossa.

Jos liittimen lukitsin jumittaa
Lukitsin on eräänlainen kisko jossa on muotourat jotka vastatappeihin painaessaan vetävät liittimen kiinni. Niihin voi varovasti ujuttaa ohutta ja ajanmittaan pois haihtuvaa silikoniöljyä. Se ei tahraa mutta tekee kiinnityksestä helpompaa. Sitä ei kuitenkaan pidä päästää liittimien pinneihin kummallekaan puolelle.
 
Paineilmalla varovasti puhtaaksi ja kuivaksi.

Tämä ilmoitus tuli GD:n näyttöön.

Kahdenlaista vikaantumista
Vika voi olla juurikin kyseisen komponentin toimintavika mutta se voi myös olla tiedonsiirrossa oleva häiriö, kuten aiemmin toisessa päässä johdinta ja nyt täällä ECUn liittimessä. 

 
GD:n näytölle valittu kaasunasentopontentiometrien tuottamaa tietoa.
 
 
Vikalogin näyttö nollattu. Ei syntynyt uusia ilmoituksia toimenpiteiden jälkeen.

Muuta havaittua
Koeajolla, tosin vain kolmisenkymmentä kilometriä, selkeästi parempi kaasuun vastaavuus vaikka pyörä ei vikasietotilassa ollutkaan. Alakierroksilla käynti pehmeää ja herkästi regoivaa. Piti oikein vilkaista että mikä asetus moottorinohjauksessa on päällä mutta sama Turismo-asetus eli matka-ajoasetus.

Uusintakäynti kaasunasentopotentiometrien liittimien osalta
Niistäkin vain vasen eli valkoinen liitin (Johdin on merkitty valkoisella teipillä.) koska GuzziDiag viittaa siihen.
Tankki pois joka ei ole iso juttu varsinkin jos se on tyhjä. Nyt ei ollut.
Tankin irrotus on helppo: etuosasta koristesuojista viisi ruuvia auki ja neljä pikakiinnitintä myös. Bensakorkki avataan ja sen ympärillä olevaa peltiosaa siirretään taapäin. Samalla irrotetaan ylempi huohotusletku ja bensamittarin anturin johtimet. Tankinkorkki takaisin paikalleen.

Tankin teräspaneeli irrotettu. Huohotusletku ja polttoaineen määrämittari.

Sitten tankkia hieman nostaen saa polttoaineletkun irti. Se vaatii esitoimia: polttoainejärjestelmä pitää saada paineettomaksi. Ensin bensapumpun sähköliitin auki, virrat päälle ja starttaus. Näin on saatu paine pois. Liitin aukeaa näin ilman voimankäyttöä. Liitintä työnnetään ensin kiinnipäin ja sitten sivulle olevista napeista puristaen vedetään liitin auki. Paineellisena aukaisu ei onnistu. Irrotetaan alempi huohotus/ylivuotoletku. Tankki nostetaan pois.
 
Tankin tuenta liittimen, huohotinletkun ja bensaletkun irrotusta varten.
 

 Bensaletkun liitin ja pumpun sähköliitin. Huohotinletku on keskemmällä tankin pohjaa.

Potentiometrin liittimien avausperaate
Lukituksessa on kolme varmistinta: Valkoinen osa vedetään taapäin painamalla sen sivussa oleva valkoinen haka sisään. Tämän valkoisen"varmistimen" voi siirtää sivuun. Seuraavaksi avataan itse liitin. Valkoisen varmistimen alta löytyy uusi haka joka painetaan pohjaan ja liitin voidaan vetää irti TPS:sästä.
 

Vasen liitin avattuna. Oikealla varmistin jo löysätty.
 
Puhdistus ja suojaus
Kun liitin on auki voi tehdä puhdistuksen sekä uros että naaraspuolelle. Käytin siihen tarkoitukseen valmistettua CRC:n puhdistussuihketta. Hetken odottelu ja paineilmalla puhallus. Sen jälkeen suoja-aine ja odotellaan sen kuivumista. Liitin suljetaan työntämällä liitin paikoilleen ja laittamalla valkoinen varmistin paikoilleen. Aikaa kuluu noin tunti kun tankkikin on jo liitetty järjestelmään ja suojarakenteet paikoillaan. Selkeä homma.
 
Puhdistus- ja suoja-aine.
 
Koeajolla viileänä torstaina
Alle sata kilometriä, tosin. Mutta lukuisia pysähdyksiä, sammutuksia ja käynnistelyitä kun kävin asioimassa kaupungeilla, Tampereella, Nokialla ja Ylöjärvellä. Lisäksi kerhoillassa. Liitin toimii toistaiseksi. Nyt kun kyseisen virtapiirin kaikki liitokset on käyty läpi pesemällä ja suojavahaamalla ei yhtäkään vikailmoitusta ole ilmennyt. Toistaiseksi olen tyytyväinen toimiini. Ja pyörään tietenkin. Kaasu on edelleen herkempi kuin aiemmin. Lisäksi on rutiini tankin irrotukseen.

Mahdolliset jatkotoimenpiteet
Seuraava vaihtoehto on että puran johtosarjasta erilleen molempien liittimien johtonivaskat ja kiinnitän ne suoraan TPS-pakettiin. Johtonippu, jossa on muitakin johtimia, on noin peukalon paksuinen ja ohuemmat liittimien niput kovin lyhyet ja jäykät. Erityisesti vasemman puolen jossa kontaktihäiriötä nyt ilmeni. Epäilen että ne hemputtavat liittimien naaraspuolen sisäosia ja se aiheuttaa häiriötä.
Lisäksi pitää tehdä kaasukahvan ja TPS:n liikeratojen kalibrointi. Onnistuu GuzziDiagilla. Toimenpide kestää alle viisi sekuntia. Kunhan on saanut johdinsulkeiset tehtyä eli liitettyä tietokoneen pyörän järjestelmään.

Lisää ajelua mutta etanolilla
Tänään, lauantaina, pikku maaseutukierros. Ajelin vaihteeksi etanolilla (RE85) kun oli lämmin päivä. Ei vikailmoituksia. Etanoli antaa paremman väännön ja kiihtyvyyden eikä vedätettäessä palotilassa ilmene detonaatiota kilinänä tai eräänlaisena rätinänä kuten 98-oktaanisella bensiinillä saati 96-laadulla. Tarkoitan sitä ilmiötä kun liian isolla vaihteella lähtee kiihdyttämään alhaisilta kierroksilta "tuppi nurin". Etanolin oktaaniluku on 111 mutta siihen sekoitettu bensiiniosuus laskee oktaania hiukan alle 110:n. Muutoinkin käyntiääni on voimakkaampi ja matalampi. Mukavaa murinaa. Vakioputkillakin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Oktaaniluku

Mitään erityistä säästöä ei etanolin käytöllä synny sillä hinta oli sadasosan alle 1,31€ koska kulutus on noin viiden bensiinilitran sijasta 6,6 litraa etanolia matka-ajossa. Kaupunkiajossa ei taatusti synny säästöä. Pitäisi olla erikseen ruiskutus- ja sytytyskartat etanolille mutta sitten ei pysty ajamaan bensiinillä. Ehkä voisin sadeasetuksen kartat uhrata etanolikäytölle. En ole sadeasetusta, kokeilujen jälkeen, käyttänyt lainkaan. Edes sateella. Mutta maailma pelastuu kierrätyspolttoainetta käyttämällä.

lauantai 21. elokuuta 2021

Jaguarin uudet ketjut


Rutinaa ja naksahtelua
Käyttöpolkupyörässäni ryhtyivät ketjut rutisemaan joten suunta Biltemaan ja noin seitsemällä eurolla uudet ketjut.

Muutakin sanomista
Ketjuja vaihtaessani havaitsin että takanapa, Torpedo-merkkinen saksalaisvalmiste jo näin viidenkymmenen vuoden jälkeen on vikaantunut. Ei estä ajamista ja jarrutkin toimivat mutta vapaakytkin rutisee. Siis silloin kun ei poljeta eli lasketaan vapaalla alamäkeä.
Kytkin ei myöskään siedä polkaisua suurella voimalla vaan pyörähtää tyhjää ennen kuin tarttuu uudelleen ja pito pysyy jonkin aikaa. Tarkoittaa että jyrkkien mäkien nouseminen ei voimalla oikein onnistu. Pitää ryhtyä etsimään tilalle toimivaa takanapaa. Saattaa olla että selviää perusteellisella pesulla ja laakerikuulien vaihdolla. Onneksi on myös toinen pyörä: Venus Special sadan vuoden takaa. Venuksen kunnostusta.

Jaguar takanapa merkkiä Torpedo. (Fictel&Sachs)
 
Uudet Biltema-ketjut asennettuna.

Polkupyöräilyä omaksi ilokseni
Kävelyyn verrattuna polkupyörä laajentaa, erityisesti ajallisesti, liikkumista kaupungissa vaikka keskustaan en menekään pyöräillen vaikka sinne on vain kuusi kilometriä. Samalla tai lyhyemmällä matkalla tavoitan useita kohteita lähipiirissäni. Monet pienhankinnat tulee tehtyä pyöräillen kuten myös erinäisiin virkistyskohteissa vierailuihin. Samalla tulee kevyttä liikuntaa varsinkin paluumatkoista koska asun melkoisen mäen päällä.

 

keskiviikko 11. elokuuta 2021

Teiden ja renkaiden kuntokorrelaatio

 
Ponutaipale takana
Kokoontumisesta siirryin sujuvasti Etela-Karjalasta Itä-Savoon puolison suvun mökille muutamaksi päiväksi puuhastelemaan ja nauttimaan yksinolosta ja oluesta. Pari sadepäivää ja yksi lähes hellepäivä. Pikku puuhastelua kuten siivousta ja tavaroiden järjestelyä sekä lepäilyä kansituolissa Tyynelässä virvoittavien juomien kera.

Pyörän pesu
Kokoontumisajoreissulla satoi ja pyörä sai maantiekurasta osansa. Eritoten märkien hiekkateiden. Siksi kulutin aikaa pesemällä pyörän tavanomaista perusteellisemmin myös hankalista paikoista.

Pesussa huomattua
Koska pyörää pitää pesun kestäessä siirrellä että saa vanteet pestyä havainnoin että eturenkaassa on pieni kohouma kulutuspinnassa. Niin pieni että olisi jäänyt huomaamatta mutta sattui valo sopivasta kulmasta ja siksi tein havainnon. Arvelin sillä kylille pääseväni että voin tiedustella onko kaupan kyseistä kokoa ja sopivaan hintaan. Tilauksen takana olisi ollut mutta sen voin itsekin hoitaa ja todennäköisesti halvemmalla. Mutta kun rengasta tarvitaan heti. Ei siis välitöntä apua löytynyt.

Miksi rengas on rikki
Ehkä matka huonopintaisia asfalttiteitä selittää tämän vian. Rengas ei ole erityisen kulunut mutta vääjäämättä olen osunut, vahingossa, joihinkin teräväreunaisiin kuoppiin. Tosin ensi kerta omalle osalle tämän tyyppiselle vialle.

Särkynyt rengas
Merkkiä Kenda ja tarkoitettu raskaisiin matkapyöriin. Yhdistelmärakenne ristikudos- ja vyörengasta. Keskialueella ei ole lainkaan kuviota ja kulutuspinta on paksuhko verrattuna sporttisempiin renkaisiin.

Kokomerkintä.

Mallimerkintä.

Ajelua risalla renkaalla
Aluksi ei ollut mitään havaintoa ajossa että rengas olisi millään lailla viallinen. Matkanteko kävi oikein hyvin reittiä Enonkoski - Savonlinna - Rantasalmi - Joroinen - Pieksämäki - Kangasniemi - Joutsa - Korpilahti - Jämsä - Orivesi - Tampere. 
Joissain kohden nopeus nousi kun piti ohitella raskaampaa kalustoa mutta vasta lähellä Tampereen rajaa alkoi kuulumaan kummallista paukuttavaa ääntä ja ohjaustankoon välittyi eräänlaista nypytystä. Koska alueella tehdään nyt paljon tietöitä niin ajattelin että tiessä on jotain vikaa. Mutta kohta oli uskottava että vika on oman pyörän etugummissa. Itäisen kehätien toisesta rampista ajoin Ristinarkun Shellille hyvin varovasti koska ohjaus jo vatkasi huomattavan voimakkaasti. Rengas piti myös voimakasta läpsyvää ääntä.

Shellillä elävänä
Parkkipaikalla tutkin rengasta lykkimällä pyörää niin että sain havainnot koko renkaan kulutuspinnan matkalta. Näkyvissä noin 30 cm pitkä ja reilut viisi senttiä leveä pullistuma jonka keskellä ura. Shellin "letkunjatke" eli tankkausavustaja tuli katsomaan mitä puuhaan. Hän ihmetteli asiaa ohellani. Kyseinen pullistuma oli hyvin kuuma. Ei kättä kärsinyt.
 
Kulutuspinta koholla. Kulutusmerkkiin olisi vielä matkaa.

Ura keskellä kohoutumaa. Renkaassa ei ole alunperin keskiuraa.
 
Keskiuran muodosti etulokasuojan keskellä oleva hitsaussauma.
 
Paineen pudotus
Päädyin vähentämään rengaspainetta 2,5 baarista 1,9 baariin ja siitä suunnistamaan reilun kymmenen kilometrin matkan kahtakymppiä maksiminopeutena pitäen kuuluvan lätkytyksen säestämänä kotitalliin. Olihan se hiukan noloa kun viitoin autojonon ajamaan vain ohitseni. Normaalisti tapahtuma olisi päinvastainen.

Rengas kesti
Pyörä on tallissa ja pitää vain hankkia paikalle pieni nostin nostamaan pyörän etupäätä tallin lattiasta että saan etupyörän irti. On toimeuduttava rengaskaupoille. Storm Motor on lähimpänä. Myös Motonetista voi saada apua.
Se miksi pullistumaan oli syntynyt ura on ilmeisesti lokasuojan tukiraudan keskisauman hitsaus lokasuojan alapinnassa joka jokaisella pyörähdyksellä muodosti ja syvensi pullistuman uraa ennen paineen laskemista. Jos pullistuma olisi urastaan puhjennut niin rengas olisi tyhjentynyt välittömästi.

Harmittaa
Se että rengas oli melko uusi ja mielestäni oikein hyvä ajolleen. Ajotuntuma oli jämäkkä mutta kevyt. Stormilla ei ole enää myytävänä tätä rengastyyppiä. Pitänee siis tyytyä tavanomaisempaan rengasratkaisuun.
 
Etupyörän irrotus
Se on hyvin helppo homma. Tarvitaan pieni nostin pyörän eturungon alle nostamaan etupyörää noin 5 - 10 cm irti lattiasta. Jarrusatuloiden irrotukseen yhteensä neljä suurlujuus-hienokierrepulttia irti 13 mm:n lenkkiavaimella, ABS/luistoneston johdin irrotetaan vasemman puolen jarruletkusta noin kolme klipsun matkalta, 6 mm:n kuusiokoloavain akselin lukitusruuvin löysäämiseksi oikean puolen teleskoopin alapäästä, 14 mm:n kuusikoloavain akselin päähän ja akselin pois pyöritys ja veto. Etupyörä on sen jälkeen irrallaan. Asennus päinvastoin. Samalla tulee katsottua jarrupalojen kunto.

Pieni suuntaisnostin käytössä rungon etuosan alla.

Pari päivää myöhemmin
Vein renkaan vanteineen Stormille. Sieltä kerrottiin että saan satasen hyvityksen uuden renkaan hintaan. Uusi rengas on tilauksessa ja saapunee sekä asennettaneen alkuviikosta Tampereen Stormilla. Uusi etukumi on Metzeler Marathon 888 130/70R18 jossa on riittävä kantavuusluokka.
 
Sunnuntaihommia
Koska etupyörä on irti niin katsoin parhaaksi puhdistaa tämän normaalisti melko piilossa olevien sisäsivujen likakertymät. Jarruista lähtevä jarrupöly kun on varsin herkkä likaamaan ympäristöään.

Kun lokasuoja on irti niin teleskooppien alapäiden puhdistus on helppoa.

Oikean puolen teleskoopin alapään sisäsivu pestynä.

Vasemman puolen teleskoopin alapää ulkosivultaan. ABS-anturi.

Samalla kertaa puhdistin myös jarrusatulat. Jarrupaloissa on vielä paksuutta.

Muuta löpinää aiheesta
Kunnossa olevalla renkaalla ei olisi ollut hätäpäivää eli ei olisi yltänyt lähellekään lokarin alapintaa mikäli ei rengas olisi pullistunut. Mittailin pullistumaa 1,9 baarin paineen kuormittamana. (Ajopaine olisi 2,4 - 2,5 baaria.) Mittaa kehän suunnassa noin 40 cm ja leveyttä runsaimmillaan noin 8 cm. Korkeutta renkaan muusta pinnasta noin 1,5 cm. Ajopaineella huomattavasti korkeampi eli ylettyi lokasuojaan asti. Lokasuoja ja sen kiinnitys ovat tehtaalta lähtöisin. Kyseessä oli neljäs tämän pyörän aikainen eturengas ja mitoitukseltaan rekisteröintitodistuksen kahden vaihtoehtoisen koon mukainen. Edellinen oli tätä samaa Kenda-merkkiä. 
 
Korvaava rengas
Kendaa ei enää myydä Stormilla joten korvaavaksi renkaaksi tulee Metzeler Marathon 888 mutta pelkkänä vyörenkaana eikä rekisteritietojen mukaisena Belted Bias-renkaana. (Kokomerkinnässä siis R-merkintä B:n sijaan.) Kuormitusluokka rekisteröintitietojen mukainen.
Sitä ihmettelen mikä voima teki tuon renkaan pullistuman kudosten ulkopuolelle pullistaen kulutuspinnan pitkulaiseksi kuplaksi. Olen ollut siinä uskossa että sisärenkaattoman renkaan sisäpuolen ohut kumikerros pitäisi pitää ilmanpaineen renkaan sisäpuolella.
Joku jo epäili että sinne kulutuspinnan ja kudoskerroksen väliin on syntynyt oma "ilmakehä" lämmön vuoksi mutta kiistäisin tämän sillä kupla madaltui kun päästin painetta pois renkaan sisältä venttiilin kautta. Mitään ulkoista vuotoa en havainnut.
Etupyörä on nyt Stormilla odottamassa uutta kumia jonka hankintaan sain heiltä 100€ alennuksen. Joka tapauksessa Metzeler on liki tuplasti kalliimpi kuin vaurioitunut Kenda. Muutoin olen ollut Kendaan hyvin tyytyväinen ja suunnittelin jo hankkivani samanlaisen tilalle mutta Storm ei enää edusta Kendaa ja olen nyt ikään kuin sidoksissa heidän tarjoamaan korvaavaan tuotteeseen saadakseni korvausta hinnanalennuksen muodossa.
 
Rengasjutun loppunäytös 
Kävin 18. elokuuta iltapäivällä Stormilla. Matkaa sinne ei ole kun kolmisen kilometriä moottoritien (Läntinen kehätie.) kautta joten siitä ei ihmeempiä kuluja tule. Taloudessa on dieseltoiminen pakettiauto. Rengas oli saapunut myymälään mutta ei laitettu vanteelle. Sanoin poikkeavani kahvilla ja tulen hakemaan renkaan kun se on vanteella ja tasapainoitettu. Näin tapahtui. Kokonaiskustannusta omalle osalle tuli 75 euroa kun mukaan laskettiin rikkinäisestä renkaasta saatu hyvitys. Rengastyöstä ei laskutettu. Olen tyytyväinen.
 
Kendaa ei Stormilla myydä enää
Se tietysti herättää ajatuksia. Olisiko ollut muitakin "kokemuksia" aiheesta? Henkilökunta ei sellaisesta asiasta ollut tietoinen.

Renkaan tietoja.

Tasapainotuspainot. 65 grammaa. Ei lyijyä vaan sinkkiä.

Pintakuvio hyvin "perinteinen X".

Allelaitto
Siinä ei ollut minkäänlaista vastusta. Akseli lievästi voideltuna sujahti reikäänsä ja kiertyi vasemman teleskoopin alaputken kierteeseen. Jarrusatulat vain paikoilleen. Nyt alkaa tämän renkaan tarina. Sattui niin kivasti että on matkamittarissa tasalukema joka on helppo muistaa. Voi myöhemmin päätellä tämän renkaan lopullista matkasuoritetta.

Metzelerin kuluminen on saanut alun. Reipas 100km takana.


Pyörän merkki, malli ja mittoja
Moto Guzzi 1400 California GTS liki kaikilla matkavarusteilla mitä voi tarvita. Paino yli 360 kg ynnä kuski, noin 85kg ajovarusteineen ja mahdollinen kyytiläinenkin sekä matkailuvarusteet noin 40kg. Kokonaismassana 600 kg voi ylittyä helposti. Pyörän leveys takapäästä sivulaukkujen kohdalta on yli metrin.
Moottori on varsin moderni: neliventtiilikannet, nokka-akselit kansissa, tuplatulppasytytys neljällä eri sytytyspiirillä, kaksi öljykiertoa: painevoitelu - sekä jäähdytysöljykierrot, can-väyläohjautuva sähköjärjestelmä, säädettävä luistonesto sekä ajomoodin mukaan säätyvä ABS. Järjestelmähallinta avoimen koodin MagnetiMarelli 7SM. Kotisäätö ja vianhaku onnistuu helposti asianmukaisella ohjelmistolla.
Moottori hyväksyy polttoaineekseen myös etanolin (RE85).

tiistai 6. heinäkuuta 2021

Etanoli polttoaineena


Tenua tankkiin
Olen alkusuven aikana testaillut (E85) RE85:n sopivuutta vakiokuntoisen moottoripyörän polttoaineena. Koekappaleena on hankintahinnaltaan edullinen Moto Guzzi 1400 California Custom. (Myöhemmin runsaasti matkavarusteltuna sai lisänimen GTS.) Aloitin varovasti. Ensin tankkasin perusbensiiniä, joka sisältää enimmiltään 10% etanolia. Sen päälle RE85 etanolipolttoainetta suhteessa edelliseen noin neljänneksen. Ajossa ei ilmennyt minkäänlaista eroa.
Pyörä on sen verran vanha että se on Euro3-päästöryhmässä. Kun ajoin tankillisen pois ja tankkasin niin että E95:sta on vain neljännes ja loput RE85:sta. Ei toistaiseksi mitään ongelmia. Kulutus ehkä hieman suurempaa. Lambdanäyttö kertoi että seossuhde pysyi entisenlaisena kiitos aktiivisen lambdaohjauksen. Vaikuttaa siltä että voisin siirtyä kokonaan 100% käyttämään RE85:sta ilman ongelmia. (Kesälaatuinen RE85 sisältää 15% moottoribensiiniä. Loppuosa on etanolia.) Lambda-takaisinkytkentä suojaa moottoria ja tenu palaa erittäin puhtaasti joten päästöt ovat minimaalisia ja pakokaasu on pääosin vettä. (Vesihöyryä.) Moottoribensiiniin nähden palotapahtuma on kylmempi joka saattaa viileillä säillä aiheuttaa lisärikastusta. Se ei liene ongelma: enemmän perinteistä moottoribensiiniä tankkiin niin palolämpötila nousee.

Lambda-takaisinkytkentä
Asian ydin on tässä. Koska moottorinohjaus vahtii koko ajan tuhansia kertoa minuutissa mikä on palamisasteen taso eli polttoaineen energiatiheyden suhde happeen. Sitä varten on järjestelmässä lambda-anturit. Takaisinkytkentä ei päästä seosta väärille teille vaan pitää seossuhteen optimaalisena.

Aiemmat kokemukset
Jo yli kymmenkunta vuotta sitten tein itselleni etanolikäyttöisen moottoripyörän. Vakiokunnossa se ei ollut tehokas siinä suhteessa että polttoainetta kului enemmän kuin perusbensakäytöllä. Ahtimen lisäyksen jälkeen asia parani koska alkuperäinen puristussuhde on alhainen mutta hihnavetoinen ahdin nostaa puristussuhdetta tehokkaasti lähes koko kierroslukualueella.

Uudempaa tekniikkaa
California 1400:sen puristussuhde on 10,5:1 eli korkeampi kuin edellisen kokokeilun vapaastihengittävän moottorin. Myös tuplatulppaisuus sekä neliventtiilikannet joissa myös nokka-akselit sijaitsevat. Rakenne on varsin moderni. Ei siis välttämättä tarvita ahdinta.

Lambda-takaisinkytkentä
Jäännöshappianturit sijaitsevat molemmissa pakokäyrissä. Niiden toimitaperiaate on mitatata moottorin päästöjen happimäärää ja järjestelmä vertaa sitä imuilman happimäärään. Käytännössä hengitysilman happimäärä on koko ajan vakio mutta imukanavistossa moottorin poltettavaksi menevä ilmaseos on ohuempaa eli sen happimääräkin on pienempi. Kyseistä ilmanpainetta mitataan paineanturilla joka kertoo sen tiedon perusteella keskusyksikölle eli ECU:lle minkä verran kyseinen happimäärä tarvitsee palaakseen polttoainetta. Käytännössä käy niin että lambda-tiedon perusteella myös etanoli palaa sopivalla seossuhteella eikä käy niin kuin lambdattomassa järjestelmässä että seos ei palakaan koska etanolia tarvitaan enemmän tehokkaaseen palamiseen eli ns. takaisinkytkentää ei ole. Esimerkiksi kaasutinpyörässä tarvittaisiin etanolin polttamiseksi isommat pääsuuttimet ja ryypyn suuttimet sekä erilainen sytytysennakko eikä muutoksen jälkeen voisi ajaa bensiinillä.

Testaus jatkuu
Tarkoitus on tutkia etanolin palamista ja tehontuottoa modernin ja ohjelmoitavan moottorinohjauksen (MagnetiMarelli 7SM) suhteen sekä vähentää polttoainekuluja. Tutkimusohjelmistona käytän GuzziDiagia siinä määrin kuin se asiaan soveltuu. Moottorin tapahtumia seuraan moottoriöljyn lämpötilan jatkuvalla mittauksella. (Mittari on kuljettajan näkökentässä.) Myös molempien sylinterien seossuhteen seurantaa varten on jäännöshappimittari kuljettajan näkökentässä. Se mittaa jatkuvasti palojäännöstä ajon aikana molempien sylinterien pakoputkista.

Kokemuksia
Perästäpäin tulee tietoa miten asia etenee. Onko vähemmän energiaa sisältävästä polttoaineesta etua taloudellisesti vai onko etu vain vähäisten päästömäärien voitto? Toki hintapolitiikka eri polttoaineiden välillä ratkaisee taloudellisia seikkoja mutta tapahtuuko myös merkittävää edistystä päästöjen suhteen? Sellainenkin aspekti on tietenkin olemassa että etanolia poltettaessa ei synny haitallisia päästöjä kuin 15% osuudesta moottoribensiiniä. Onko se tärkeä asia riippunee varmasti ajoneuvon omistajasta tai kuljettajasta. Mikään ei, toistaiseksi, vähäpäästöisyyteen pakota. Perusbensiineissä on myös etanolia. Riippuu laadusta, mutta ainakin tavoite öljy-yhtiöillä, lainsäädännön pakottamana, on laittaa sekaan 5 - 10% etanolia.

Parempi vääntö
Etanoli tuottaa, säätämättömässäkin koneessa, paremman vääntömomentin verrattuna perusbensiiniin. Kiihtyvyys on parempi. Onko siitä hyötyä pitkällä aikajänteellä? Mihin 96hv matkapyörässä tarvitaan vieläkin parempaa vääntömomenttia? Ehkä ohituksiin...

Ei detonaatiota etanolilla
Kun tankissa on korkea etanolipitoisuus saattoi havaita että alhaisilta kierroksilta kiihdyttäessä "kurkku auki eli tuppi nurin" ei ilmene detonaatiota eli vääränlaista palamista. Kaikilla bensiinilaaduilla sitä ilmenee oktaaniluvusta riippumatta. Toki niin ei pitäisi kuljettajan tehdä sillä ilmiö on hyvin haitallinen jos sitä ilmenee useasti. Pitää siis ajaa pienemmällä vaihteella isommilla kierroksilla kun tankissa on bensiiniä tai kiihdyttää hillitysti.

Entäpä moottoriöljy?
Kokemus kylmillä säillä ajon suhteen on että etanolipolttoaine palaa kylmempänä joten moottoriöljykin on silloin kylmempää ja siihen joutunut kosteus eli palotapahtuman tuote vesi heikentää voitelua ja saattaa tuottaa korroosiota yllättävissäkin kohteissa. Bensiiniäkin polttaessa syntyy pakokaasuihin vettä ja osa palotilassa palamisen yhteydessä syntyvästä vedestä menee mäntien ohi höyrynä moottoriöljyn sekaan.
Toistaiseksi kokeilut kesän 2021 lämpimien jaksojen osalta ei aiheuta em. aineiden sekoamista kun moottoriöljyn lämpötila on joka ajorupeaman suhteen ollut yli sata astetta Celsiusta joten vesi luonnollisesti kiehuu pois öljyn seasta.

Tasakaasuajossa
Matkamoottoripyöräily harvoin on sellaista että täyttä moottoritehoa tarvittaisiin. Siksi pyörän moottorinohjaus tasakaasulla ajettaessa, esim. 120 km/h vauhdilla, lepuuttaa toista sylinteriä eli kyseiseen sylinteriin tuotetaan vain sen verran palavaa seosta että se ei laita vastaan vaan moottori pyörii kevyesti samalla kun toinen sylinteri tekee kaiken tarvittavan voimantuoton. Moottorinohjaus vaihtaa "tehosylinteriä" muutaman sekunnin välein. Kun tarvitaan enemmän tehoa tuottavat molemmat sylinterit saman verran voimaa. Muulloin on "lepuutusvuorottelu" toiminnassa.

Ei tärinää
Lepuutustoiminto ei aiheuta tärinää, ei ainakaan sellaista joka kulkeutuisi moottorista runkoon ja sitä kautta kuljettajaan. Vain tyhjäkäynnillä moottori värisee kiinnikeissään mutta ei häiritsevästi. Moottorin sisäiset massavoimat tasoittavat moottorin käynnin hyvin tasaiseksi yli 1500 minuuttikierroksella.

Tuhannen km kokeilun jälkeen
Mitään harmia ei ilmennyt toistaiseksi enkä sellaista odottanutkaan. Käyntiääni on möreämpi ja hiukan voimakkaampi. Vääntömomentti on selkeästi parempi: kuutosvaihteella ei bensiinkäytöllä voinut ajaa alle 85 km/h vauhtia mutta nyt kuutosvaihde vetää kevyesti jo 70 km/h vauhdissa ja kiihtyminen on selkeästi parempaa.
Huono puoli on että polttoainetta kuluu enemmän sillä etanolin energiatiheys on alhaisempi kuin moottoribensiinin. Tankillisella ei siis pääse 400 km päähän vaan vain 300 kilometriä tankkauksella tällä pyörällä. Toki ko. haitta on pieni ja jos matkalle ei osukaan yhtään moottorietanolia myyvää bensistä voi tankata tavallista bensiiniä.
Toinen huono puoli etanolikäytössä on se että moottori ei kylmillä säillä välttämättä lämpene riittävästi etanolia polttaessaan. Silloin polttoainetta kuluu huomattavan paljon moottoribensiiniin verrattuna koska seosta pitää rikastaa että se palaisi tehokkaasti. Ikään kuin ryyppy päällä ajoa.
Kolmas huono puoli on kylmällä säällä että paljon rikastettu seos ei palakaan kokonaan ja sitä joutuu moottoriöljyn joukkoon. Myös pakokaasussa on silloin paljon vettä ja sekin saattaa kulkeutua moottorin öljytilaan. Kumpikaan ei paranna voitelua. Itse jättäisin ajamatta alle 10 asteen lämpötilassa. Myöskään lambda-anturit eivät pidä vedestä vaikkakin pakokaasun joukossa se on vesihöyrynä. Mutta käynnistyksen yhteydessä tai heti sen jälkeen vettä voi esiintyä. Vaikka lambdoissa onkin lämmitys niin se juuri on ongelmana: kuuma lambda-anturi ja vesi eivät sovi yhteen.

Vikamuisti ja sen asetukset
Katsoin tietokoneella pyörän ECU:n eli moottorinohjauksen ja ajonhallinnan toiminnot. Yhtäkään vikailmoitusta ei ollut ja kaikki oli toiminut kuten pitääkin.

Reunaehto
Ajo sujuu hienosti ja päästöjä ei juuri synny etanolin käytöstä mutta tankkaan kylmällä säällä moottoribensiiniä ja matkan jatkuessa pidempään voin kuuman moottorin polttoaineeksi laittaa vaikka vähän enemmän etanolia. Molemmat sekoavat toisiinsa oikein hyvin. Silloin pitää tietää kuinka pitkä matka on edessä jos tankkiin jääkin kylmän yön ajaksi pelkkä E85:sta ja aamulla pitäisi jatkaa. Riski on todennäköisesti vähäinen mutta riski kuitenkin.

Muovinen polttoainetankki
Jos sellainen on pyörässä niin suurella todennäköisyydellä se ei kestä jos pyörä ennen vuotta 2010 valmistettu. Sen jälkeisissäkin saattaa ilmetä että tankki muuttaa muotoaan. Siitä seuraa että maalipinta kärsii. Asiasta kannattaa kysyä pyörän maahantuojalta tai merkkihuollosta.


1400 California GTS. Sateella suttaantuu.

torstai 1. heinäkuuta 2021

Mossalasta Peltsulle



Kaverien kanssa juhannusviettoa

Osa porukasta harrastaa purjehdusta moottoripyöräilyn ohessa joten on tietenkin kätevää yhdistää saaristo, purjehdus ja moottoripyöräily. Alla joitakin satunnaisia kuvia.


Tamminen käristää Tammisen lihaa.

Telttailusektio.


Nälkäiset.

Syöneet ja leppoisat.

Lauttarannassa odottelua.

Mossalan juhannusjatkot Tampereella
Rannikolta ajellessamme kotiappäin yhytimme eräältä grilliltä Helenen ja Jamin. He suunnittelivat jonkinlaista pidempää ajoreittiä Yläneeltä Parikkalaan mutta ensin pitäisi löytää yöpaikka. Tarjosimme levitettävää vuodesohvaa leposijaksi fyysisesti raskaan Juhannuksen jälkitilan normalisoimiseksi. Heille se sopi. Siinä menikin sitten reilut pari vuorokautta lisääkin. Paljon oli asiaa nähtävyyksien ohella.

Pulterissa ekat tasoittavat.

Pispalanharjulla.

Pub Kujakollissa neuvoa antavilla.
 
Marja-Liisaa odotellessa
Kujakollin terassilla oli paikallista väriä joten juttu kulki varsin hyvin ja saimme paikallistietoa yli oman tallennuskyvyn. Vaimo Tahmelalaiselta työpaikaltaan lähti seuraksemme jalkapelissä Pyynikin männiköihin.
 
Liikuntaa Pyynikillä ja Särkänniemessä
Piipahdus munkkikahveilla ja Pyynikin näkötornissa. Sieltä matka jatkui keskustaan ja Finlaysonille taidenäyttelyyn taksilla. Lopuksi Näsinneulassa huippuruokia pyörivässä ravintolassa. Useampi kierros syntyi. Yksi täysi kierros on kolmen vartin mittainen. Hyvät näköalat eikä sapuskoissakaan ollut moittimista. Myös viinit maistuivat. Sitten nukkumaan.
 
Päivä vaihtui: Muumit ja baarit
Myöhäinen lounas Tammelantorilla muikkubaarissa ja kohta Tamperetalolla Muumiosastolla ja siitä, tietenkin, Salhojankadun pubiin lepuuttamaan koipia. 

Pubihymy.

Suunta keskustaan
Kyttälässä poiketen, tottakai, Kyttiksellä virvoittavat ja juttu rupesi taas kulkemaan.

Jami ja Helene keskustelevat Kyttiksessä.

 Karaokea kuuntelemassa ja laulamassa. Seuraakin oli.
 
Viimeiset virret ja tanssit
Koska Vanha Monttu sulki ovensa jo ennen puolta yötä suuntasimme useiden paikallisten kanssa Ihkuun jatkamaan karaokea. Kotona vasta joskus aamuneljän jälkeen. Kertoivat läsnäolleet.

Pakkaukset Parikkalaan päin. Kuormakamelit Jammu ja Trumppa.

 
Jami kastikehyllyllä Pirkkalan Koossa.
 
Pakkoliike
Jami pitää kastikkeista ja siksi piti käydä vielä lähtiessä Pirkkalassa parantamassa varastoja.

Viikon kestävä Juhannus
Torstaista torstaiseen kului aika miellyttävästi ja varsin ripeään. Saattoi kyllä tulla hintoihinsa mutta sellaista ajatellaan vasta jälkeenpäin. Sitäpaitsi tänään on eläkeläisen tilipäivä. Viikonloppuna Ruovedelle helteiseen mp-kokoontumiseen, jeejee.