keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Mittailua TPS testerillä

Tällä kertaa hieman erikoisemmilla menetelmillä.
Käytin etuvastusta maadoituksen puolella. Sillä on mahdollisuus muokata kaasunasetoanturin ulostulosignaalia. Homma jäi muutama vuosi sitten kesken mutta nyt tuli mieleen koittaa saako kyseisellä kytkennällä nostettua ulostulojännitettä kaasunasentoanturin suhteen. Ilmeisesti saa. Pitäisi vain löytää enemmän erilaisia kokeiltavia antureita.

Kokeilujen kohde.

Valitettavasti tämä anturi on pyörimissuunnalta vastakkainen kuin mitä olen etsimässä. Myös kytkentä on eri. Ainoa asia joka on yhteneväinen on akselin muoto eli X-tyyppinen. Tosin tälle on käyttöä ihan sinälläänkin sillä se ohjaa jatkossa California Adamantin sytytysennakkoa. Siihen se kelpaa ihan sinällään ja sitä varten se on hankittukin.

Tein laitteesta mittauksia. Ilman mitään manipulointia siitä saa lineaarisen jännitejanan mutta kun vastusta lisätään maadoituksen puolelle alkaa tulemaan jo varsin kohtuullisia jännitelukemia. Ehkä 1 kilo-ohmi olisi hyvä vastus. Nyt ei sellaista ollut vaan käytin aiemmin hankittua 600 ohmin säätövastusta.

Vertailutietoa.

Ylin epälineaarinen käyrä on PF3C anturista jota käytetään MagnetiMarellin joissakin moottorinohjauksissa. Alin jana on perusmittaus Motonet 7701-9837-anturista. Seuraavaksi kytkin 600 ohmin vastuksen "kiusaamaan" samaa Motonetin anturia. Tavoite oli saada jana leikkaamaan PF3C:n käyrän kanssa. Silloin tarvitsisi moottorinohjausta säätää vain hiukan.

Aiempaa nyhräämistä aiheen tienoilta.

perjantai 1. joulukuuta 2017

Pitkästä aikaa TPS testerille hommia

Erinäisissä kaasunasentoantureissa on erilaisia vastuskäyriä tai "suoria" mikäli säädin sattuu olemaan lineaarinen. Anturit ovat erilaisia eri pyörämalleissa tai -merkeissä. Kaikissa niitä nykyään on. Niin kaasutinmoottoreissa kuin, pääosin, digitaalisissa moottorinohjauksissa. Nelisylinterisessä moottorissa näitä voi olla useita. Kaksi per kaasutin tai jos läppärunko on ns. kaksoisläpällinen läppärunko. Näillä on suora vaikutus useisiin moottorinohjauksen kohteisiin kuten sytytys ja ruiskutus.

Joskus harmitti kun en tiennyt millainen käyrä oli missäkin mallissa ja siksi suunnittelin hyvin analogisen mittauslaitteen. Myös muita mittaus- ja asetuslaitteita on tullut kehiteltyä. Jutun lopussa linkki.

Tps-testeri.

Periaate on että oikealla olevalla veivillä pyöritetään keskellä olevaa anturia. Astekulma näkyy vasemmalla klo 10 kohdalla olevasta soikeasta aukosta. Astekulmaa vastaava jännite näkyy näytöstä. Muitakin tarpeellisia säätöjä löytyy. Säätövastuksella voi tutkia TPS:n herkkyyttä vastusmuutoksille. Oikealla ovat valot varoittavat kiertämästä liian pitkälle. Laite tarvitsee mittaukseen 5 voltin jännitteen ja näyttöön yhdeksän volttia. Lisäksi vastusmittaukseen yleismittarin jonka voi kytkeä rinnalle. Laitteen voi kalibroida toisella jännitemittarilla.

Laitteella siis löytyvät komponettien viat että ominaisuudet. Pelkästään käsin ruuviavaimella kiertäen ja vastusmittausta hyödyntäen voi havaita onko TPS oikosulussa joltain kohtaa kuten alla on esimerkinomaisesti selvitetty. Vastusmittaus on siis helppo mutta ei tarkka tapa tarkistaa toimivuus.

Tänään pyörittelin muutamia kaasuläpän asentoantureita testerillä sekä selasin vanhoja muistiinpanojani. Nyt kysymys oli alunperin Harley-Davidsonin käyttämästä MagnetiMarellin moottorinohjauksesta ja sen kaasuläpän asentoanturista. Kyseinen tyyppi on PF3C. Soveltuu pienin varauksin myös joihinkin Guzzi-malleihin.

PF3C testausvalmiina testerissä.

Mittasin kaksi käyrää tästä laitteesta. Vain toisella niistä on käyttöä moottoriteknisesti eli jännitekäyrällä. Vastuskäyrän mittaus sen vuoksi että saa varmuuden siitä että jännitekäyrässä näkyvät virheet tulevat näin vahvistetuksi.

Viallisen TPS:n jännite ja vastuskäyrät.

Ei tarvitse omata kovasti insinöörintaitoja huomatakseen että laite on osittain oikosulussa. Vika on astekulmien 30 - 60 välillä. Samalla alueella missä on virhe jännitteen kasvussa on myös virhe vastuksessa. Voi siis päätellä että vastuskäyrän "vaakaviiva" aiheuttaa että nousevaan jännitekäyrään tulee raju poikkeama. Alla vertailun vuoksi ehyen samanlaisen TPS:n käyrä. Vika voi esiintyä monella tavalla: tyhjä kohta käyrässä, osittainen oikosulku, kuten tässä, ei lainkaan signaalia, signaali pätkii tai jotain muuta vilunkia.

Liittyen yllä olevaan käyrästöön niin mainittakoon että tälläkin on ajettu. Arvioisin  että kiihtyvyys on alakierroksilla normaalia noin 80 - 100 km/h nopeuteen. Sen jälkeen vauhdikkaammassa tasakaasuajossa seos on laihalla mutta moottori käy mutta veto on heikkoa. Kiihtyvyyttäkään ei näillä korkeammilla kierroksilla ole sillä kiihdytysrikastus on vain mietoa eikä käyrän vaakasuoralla osalla sitä ole lainkaan. Verrata voi alemman kuvan käyrään.

Kyseessä ehyt PF3C.

Koska jännitekäyrä on oletusarvoisesti sellainen kuin pitää en katsonut tarpeelliseksi tehdä vastusmittausta. Kyseessä ns. epälineaarinen TPS. Käytössä on myös lineaarisia asentoantureita. Itse asiassa aihepiiriin kuuluu juurikin epälineaarisen korvaaminen lineaarisella. Se edellyttää moottorinohjauksen uudelleenohjelmointia sytytyksen, ruiskutuksen ja kahden rikastuksen osalta.

Malliksi lähikuvaa asentoanturista.

Valitettavaa on että merkkikohtaisen epälineaarisen anturin hinta on noin 200 - 300€. Autotarvikeliikkeessä ulkonäöllisesti samanlainen lineaarinen maksaa noin 50€. Siinä motivaatio moottorinohjauksen tiedostojen muokkaukseen. Onneksi MagnetiMarellin useimpiin tyyppeihin on muokkausmahdollisuus harrastajallakin. Nyt on, muutaman vuoden viiveen jälkeen, aika ryhtyä ohjelmoimaan moottorinohjausta lineaarisen TPS:n suuntaan. Merkittävin ongelma on että toistaiseksi tunnettujen lineaaristen kaasunasentototunnistimien "suora käyrä" ei leikkaa epäalineaarisen kaasunasentotunnistimen käyrää. Pitää, joko elektronisesti tai muilla keinoin, saattaa lineaarisen TPS:n "käyrä" kohtaamaan edes osittain alkuperäisen käyrän että säätövara riittäisi. Tosin säätövaran riittävyyttä ei ole toistaiseksi kartoitettu. Sekin tulee nyt tehtyä.

Kyseinen osa saattaa kestää koko pyörän iän mutta se on herkkä vioittumaan jos kaasuläpän akselissa on välystä tai laite saa polttoainetta sisäänsä. Vesikin sen voi rikkoa. AQikakin tekee tehtävänsä. Laite ei ole vesitiivis vaan akselin reistä pääsee nestettä ja likaa sisään jos olosuhteet ovat huonot.

Ongelma koskee vain 80-luvun ja siitä eteepäin noin vuoteen 2014 tuotettuja moottorinohjauksia. Nykyisissä ei tätä ongelmaa ole sillä useimmissa malleissa vaihdetaan koko moottorinohjausjärjestelmä mikäli häiriöitä jossakin komponentissa ilmenee. Helppoa mutta ei välttämättä halpaa.

Aiheesta lisää tietoa.

maanantai 27. marraskuuta 2017

Ohjausvaimentimen pikahuolto

Vanha Bitubo ohjausvaimennin saa vielä kerran armon. Olen joskus muutaman kymmenentuhatta kilometriä aiemmin huoltanut laitteen perusteellisemmin kun oli oma paja käytettävissä. Nyt operoin vuokratun autotallin nurkassa. Autokin on samassa tilassa. Työkaluja ja muita tarpeita on vähemmän tilanpuutteen ohella ja vuoksi.

Huoltokohde.

Huolto sisältää tällä kertaa vain öljynvaihdon. Vuotoja ei ole ilmennyt. Edelliskerralla piti vaihtaa tiivisteitä enemmän. Muistelisin että silloin pyörällä oli ajettu jo 65.000 km. Nyt niitä on paljon enemmän mittarissa.

Ilmoitus matalapaineisesta typpikaasusta.

Tähän päähän ei tarvinnut kajota nyt lainkaan. Tiivisteet ovat kunnossa.

Kyseinen pääty näyttää tältä.

Avattava pääty.

Tähän tarvitaan omanlaisensa avain että murjomatta saa kierrekannen avattua. Joskus vuosia sitten sen askartelin koska kaupoissa sellaista ei ole vastaan tullut.

Kansi avattu ja vanha öljy valumassa pois.

 Vanha öljy.

Öljy oli melko sameaa ja osin varsin mustunutta. Tilalle tuli toisenmerkkistä vaimenninöljyä ja hieman tiukempaa tavaraa eli pykälää kankeampaa viskositeetiltään. Jos vaikuttaa siltä että vaimennusta onkin liikaa säädön löysimmässäkin asennossa on palattava takaisin löysempään öljyyn. Homma ei ole iso. Vain tyhjäksi valutus ottaa aikaa.

Uusi öljy vaimentimessa.

Pitää odottaa varsin pitkään että ilmakuplat nousevat pois. Ensin pitää pumpata rauhallisesti että vaimenninmännän toiseltakin puolelta ilmakuplat nousevat.  Männän liikuttelu auttaa. Sitten voikin lähteä kahville odottelemaan kuplien nousua. Sen jälkeen päätyyn uusi O-rengas ja pyörittely paikoilleen.
Jos koottu vaimennin männävartta nopeasti liikutellessa rutisee tai vinkuu tai liikkeessä on "tyhjiä" kohtia on öljyn seassa ilmaa. Ilma on saatava kokonaan pois.

Tähän vaimentimeen jäi pienenpieni "nykäys" keskikohtaan silloin kun vaimenninmäntä vaihtaa liikesuuntaa. Saatan sen hyväksyä vielä koska liike ohjaustangossa on silloin aivan minimaalinen välityssuhteesta johtuen. Vaimentimen sijainti on alakolmion takana kulkusuuntaan nähden poikittain.

Laite koottuna ja uudet öljyt sisällä.

Valmiina ensi kesän rientoihin. Asennan vaimentimen paikoilleen vasta keväällä. Pyörä on niin hankalassa paikassa talvisäilössä. Centauroa pitää kesällä hieman jaloitelluttaa ettei kone jumiinnu. Samalla saa uudet öljyt ja polttoaineet kiertoon. Keväällä pitää ostaa uusi litiumakku ja laittaa paikoilleen.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Uusi yleismittari ja puuhastelua vanhan kanssa

Kaupunkimatkoilla, joita nykyisin harvoin teen ja jos teenkin niin yleensä viihdetarkoituksessa, nyt poikkeuksena poikkesin Clas Ohlsonin vähittäismyymälään hankkiakseni yleismittarin samalla reisulla kun kävin hammaslääkärissä ja päivällistämässä laadukkaassa ravintolalassa erinomaisessa seurassa. Mittari löytyi kohtuukustannuksin.

Vanhakin on vielä ehyt ja käyttökelpoinen mutta sillä on puutteensa. Tämä uusi tulee sen rinnalle.

Vasemmalla vanha ja oikealla uusi yleismittari.

Ohjekirjallisuus uuteen mittariin.

Lämpötila-anturi ja sen massiivinen liitin.

Tässä oli yksi pääsyy hankkia nykyinen mittari. Sillä voi mitata lämpötilaa aina 300 Celsiukseen asti. Jatkossa selviää sitten mihin tätä tarvitsen.

 Lisätarvikkeita.

Kaksi alinta ovat Clas Ohlsonin halpasettiä. Ylin on vanhempaa kalustoa.
Näillä voi tarttua hankalassa paikassa oleviin kohteisiin. Ne puristuvat jousivoimaisesti mittauskohteisiin kiinni.

Vasemmalla vanha koetin.

Kuten kuvasta näkyy niin koettimet ovat erilaiset. Vanha malli puristuu kohteen ympärille kun uudemmat puolestaan ikään kuin koukkaavat.

 Molemmissa on käyttökelpoinen takatuki.

Vanha mittari on varustettu pehmeällä suojakotelolla.

Vanhan hankintapaikkaa en muista. Tainnut olla käytössäni yli kaksikymmentä vuotta. Varmaan jostain Lentokonetehtaan ajoilta peräisin. Siellä oli tapana tehdä kimppatilauksia eri tuotteista. Hyllystä löytyy myös ammattitasoa oleva Fluken yleismittari. Tosin kalibroimaton. Sen olen saanut joskus lahjaksi. Jotkut kaverit tietää mitä mies tarvitsee.

Muitakin pienempiä yleismittareita löytyy mutta yksi niistä on kulloinkin käytössä olevan pyörän työkalukotelossa. Yksi ihan vain varalla pakin pohjalla.

Viisarinäyttöisiä ei ole kuin yksi. Silläkin on oma tehtävänsä. Esimerkiksi nopeaan vahtelevaan pulssimaiseen signaaliin pääsee viisarinäyttöisellä kiinni mutta numeronäyttöinen vain vispaa numeroita. Viisarimittarilla tulee tulokseksi kokolailla "painotettu keskiarvo".

 Vanhempi mittari sisältä.

Vanhan mittarin sulake. Ehyt.

Syy purkamiseen oli siinä että on ilmennyt joitakin kosketushäirioitä. Ilmeisesti kosteus on päässyt tekemään temppujaan. Siksi piti purkaa vielä lisää.

Vanha yleismittari avattuna etulevyn puolelta.

Ensiavuksi puhdistin piirilevyssä olevat kytkentäpinnat ja vasemmalla näkyvät laahaimet.

Valitsinpyörä pyörii näiden kuulien mukaan kuhunkin asentoonsa.

Muuta havaittua: Uusi yleismittari omaa erinomaisen tarkat ohjeet suomeksikin. Taustavalo on tehokas. Laite sammuu automaattisesti 15 minuutin kuluttua käytön loputtua jos ei itse muista kytkeä vrtaa pois. Vanha pitää muistaa sammuttaa joka kerta erikseen eikä sitä aina muista. 9 voltin paristoja kuluu...

Jatkoa seuraa joskus.

maanantai 20. marraskuuta 2017

Stein Dinse toimitti tarvikeluettelon

Vanhatkin formaatit ovat vielä käytössä.
Saksalainen Stein Dinsen moottoripyörien tarvikkeiden luettelo tupsahti postin mukana tilaamatta. Toki olen joskus sieltä tilannutkin osia pyöriini.

Paksu luettelo, 650 sivua, käsittelee pääasiassa Aprilian, Ducatin ja Moto Guzzin varaosia ja tarvikkeita. Lisäksi ajovarusteita.
Myös muut italialaismerkit ovat edustettuina kuten Benelli ja Laverda muiden muassa.

Katalogi kahdelle seuraavalle vuodelle.

Vielä on siis mahdollista tilata osia kirjeitse. Tosin internetin välityksellä homma käy ikään kuin ketterämmin mutta ehtinee etanapostikin homman hoitamaan.

Osatarpeita onkin edellisen tilauksen jälkeen kertynyt. Lähinnä tarvitsen lisävarusteita omiin pyöriini ja joskus joitakin huolto- ja varaosia. Viimeksi Centauro V10:iin jakopään hihnat ja tiivisteitä.

Toistaiseksi 1400-malleihin ei kovinkaan paljon saa tarvikkeita tai varaosia. Toisaalta se kertoo siitä että niistä ei ole kysyntääkään. Osa kulutusosista ovat yhteisiä 1200-sarjan kanssa.
Olen tehnyt osan lisävarusteista itse sillä olen halunnut erilaista muotoilua ja laadullisesti parempaa.
Myöskään V10-mallistoon ei ole paljoa osia tarjolla mutta se johtunee siitä että niitä ei ole tehtykään paljoa.

Hankkisin äänenvaimetajat C.14 GTS:ään mutta kaupan olevat tarvikkeet eivät tyydytä. Tässäkin asiassa pitänee turvautua omaan apuun. Saman tien ruostumattomasta teräksestä, tietenkin.

Turvallisuushakuisuus moottoripyöräilyssä

Aivan hyväksyttävän kuuloinen termi. Turvallisuus on tärkeää.
Itselleni vain ei mene päähän että se tuotaisiin teknisinä seikkoina moottoripyörään siten että pyörä voisi ottaa hallinnan itselleen. Tai pyörää hallinnoisi jokin ulkopuolinen järjestelmä.
Järjetön ajatus moottoripyöräillessä. Moottoripyörällä ajamisen turvallisuus on kuljettajan ajotaidoissa, ennakoinnissa ja pyörän  ominaisuuksien ja olosuhteiden tuntemuksessa. Toki pyörä pitää olla koko ajan teknisesti täydellisessä kunnossa. Nykypyörät jopa osaavat ilmaista osan vioistaan tai rajoitteistaan kuljettajalle joiden perusteella voi päätellä onko ajaminen enää turvallista tai muuttaa ajotapaansa häiriön vuoksi.
Oma pyöräni ilmoittaa heti jos jotain poikkeavaa on havaittu ja jylmimmillaan siirtyy vikatilaan (Limb Home-toiminto) joka sallii hitaan ajamisen jos pyörä on teknisesti muutoin ajettavissa.

Esimerkiksi itsestään pystyssä pysyvä pyörä on turha keksintö. Itseltäni sen oppimiseksi meni toki kauan aikaa ja monta vaihetta kehityksessä että pystyy sanomaan että ajaessa pyörä pysyy pystyssä juuri niin hyvin tai huonosti kuin kuljettajansa siihen kykenee eri olosuhteissa. Perusasia moottoripyörän hallinnassa on kuljettajan osaaminen, se joka tekee ajamisesta ajamisen arvoista. Osaaminen on hankittava jokaisen itse ja siihen on myös koulutusta. Pitää myös tunnistaa osaamisensa taso ja ajaa sen mukaan.

Kun tulee näitä automaattisesti jarruttavia, itsekseen pystyssä pysyviä ja automaattisesti väistäviä moottoripyöriä niin eikö silloin kuljettajasta tule matkustaja turhan helposti. Juuri näitä ominaisuuksia on harjoiteltu ja tulee keväisin harjoitella ennen liikenteeseen lähtöä. Epäilenpä jopa että osa tämänkaltaisesta "avustamisesta" ulosmittaavat eräiden käyttäjien taidot kun luotetaan että "järjestelmät ohjaavat" ja mitään pahaa ei pääse tapahtumaan.

Älkää kajotko moottoripyörällä ajamisen osaamiseen ja iloon!

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Moottoripyörän hinaus ja vaihteiston kesto

Kuvallista tietoa ja selitystä suunnittelemastani hinauslaitteesta.

Siirsin näin syyskylmillä muutamaa omaa ja vähän toistenkin pyöriä hinaamalla auton perässä niin että takapyörä pyörii hinauksen aikana. Tätä toimintaa olen tehnyt jo monena vuonna.

Pisimmät hinausmatkat ovat olleet reilusti yli 200 km. Hinausnopeus noin 80 km/h että matka joutuu.

Nyt sain pariltakin taholta kuulla että niin ei voi tehdä jos ei irrota hihnaa/ketjua/kardaania. Varsinkin se toinen taho oli sitä mieltä voimakkaasti että vaihteisto hajoaa kun se pyörii ikään kuin väärinpäin. Voima siis tuleekin takarenkaan suunnasta ja se on isompi kuin moottoripyörän voima silloin kun auto on vetolaitteena.
Peruste on mielestäni outo eikä kovin perusteltu.

Käsittelen lähinnä Guzzin 5-vaihteisen ison vaihteiston toimintaa.
Toinen kerrottu peruste on että kun vaihteisto on vapaalla ja hinauksessa se pyörii takapyörän eikä moottorin vaikutuksesta niin voitelu vaihteistosta puuttuu kun kaikki akselit eivät pyöri.
Osittain totta. Kytkinakseli ei pyöri. Ryhmäpyörässäkin pyörii vain yksi hammaspyörä. Piti oikein katsoa vaihteiston purkukuvasta ja miettiä miten akselit ja niiden hammaspyörät käyttäytyvät.

Itselläni lienee tässä asiassa jonkinlainen tiedostamisen musta aukko kun en ole tullut moista koskaan edes ajatelleeksi. Jotkut muut sen sijaan nähtävästi ovat.

Mikä on se ongelma mikä syntyy hinattaessa moottoripyörää niin että takapyörä on tietä vasten ja voimansiirto pyörii? Eihän se silloin välitä yhtään voimaa mihinkään. Pyörii vain pakolla mukana eikä kuormitu.

Varoiksi on laitettu kytkinkahvaan nippuside pitämään kytkintä auki mikäli jostain odottamattomasta syystä vaihde menisi päälle. Normaalisti se ei ole edes mahdollista että "itsekseen" mutta voihan olla että kahvitauon aikana joku salaa käy vaihteen naksauttamassa päälle.

Eri asia on sitten onko itse hinauslaite laillinen siirtoväline. Elämää se kuitenkin on helpottanut kovasti. Voi ilman apua siirrellä raskaitakin pyöriä. Yksin kun en jaksaisi perävaunuun isompaa pyörää työntää ja sama juttu pakettiauton kanssa.

Lisätietoa aiheeseen:
Olen saanut informaatiota juurikin Guzzin 5-vaihteisen osalta. Siellä ei voitelu toimi hinattaessa tai toimii huonosti. Se ei kuitenkaan haittaa sillä jos helpolla aikoo päästä niin laittaa hinauksen ajaksi puoli litraa vaihteistoöljyä lisää jos matka on pitkä. Muutaman kilometrin voi hinailla ilman toimenpiteitä.

Toinen tapa on hieman työläämpi: irrottaa perävaihteen ja nyppää kardaaniakselin väliholkin irti. Toimii suurimpaan osaan nykyisin liikenteessä oleviin Guzzimalleihin. Samalla tulee kardaanikin tarkastettua ja voideltua.

Omia pyöriäni en ole joutunut hakemaan koskaan mistään mutta kavereiden kyllä. Omia olen siirtänyt katsastukseen tai muuhun viranomaispaikkaan (jarrutestaukseen) kun ei ole ollut paperit vielä kunnossa. Kuten trikeä nimeltä California Adamant.

torstai 2. marraskuuta 2017

iPhone X eikun Nokia 3310 uusi käyttöpuhelin

Puhelinkauppaan poikkesin ja sanoin että tarvitsisin hyvän puhelimen. Tyrkyttivät noin 1000€ arvoista elektroniikkakokoelmaa käyttööni. Myyjä hieman lannistui kun esitin että alle satasen laite mutta sillä pitää pystyä soittamaan puheluita. Muuta en tarvitse. Yli kahteenkymmeneen vuoteen en ole puhelinta ostanut. Asiat ovat silti hoituneet.

Edeltänyt Nokia N9 saa nyt huilia jollei jopa vaivu ikuiseen uneen. Siihen kun ei ole aikoihin saanut päivityksiä ja saattaa siten olla hieman hankala käyttäjälleen ja jotkin toiminnot eivät toimi enää. Toki sillä on voinut soittaa ja vastaanottaa puheluita ja samoin tekstiviestejä. Varasin sen akun täyteen ennen sammuttamista.

Hankin sen tilalle tuliterän puhelimen vastoin tapojani. Yleensä olen ollut vanhojen ilmaisten laitteiden loppukäyttäjä vaikka toisaalta itselläni oli matkapuhelin jo varhain 80-luvulla. Silloin sellainen maksoi pitkästi yli 10.000 markkaa. Hinnat ovat sittemmin halventuneet. Tämä nyt hankittu maksoi 60€. Se 80-luvun aikainen Mobira muisti kolme puhelinnumeroa ja tiesi että joku oli soittanut mutta ei kertonut kuka tai mistä numerosta. Lämmöllä muistan sitä tiedon tulvaa.

Tämä uutuus on Nokia-nimen omaava vietnamilainen tuote joka matkii samaa ulkonäköä jollainen edellinen puhelimeni oli ennen N9:ä. Se on vieläkin kunnossa mutta todella kulunut. Toivoakseni tämä uusi 3310 kestää ja toimii yhtä hyvin. Seuraavat kymmenen vuotta. Ainakin. Pysynen rauhallisesti ajan virrassa....

3310

Puhelin on kaimaansa huomattavasti kevyempi vaikka sisältää huomattavasti edeltäjäänsä enemmän toimintoja. Tosin niistä suurin osa on minulle tarpeettomia. Mutta puhuminen matkan päähän onnistuu. Lisäksi se toisen ääni kuuluu myös eikä puheenvuoroa vaihtaessa tarvitse painaa tangenttia.
Näytön koko on huikean suuri vaikka ei tarvittaisi.

Kotoisesti palveluntarjoajakin on nimeltään Sonera. Aiemmin oli Tele.
Uskoisin että tämänkaltaisella puhelimella olevan käyttäjiä. Olen havainnut että monilla on hienoja älyluureja mutta niistä otetaan käyttöön vain pienenpieni osa toiminnoista. Erityisesti ikääntyneempi väestönosa ei välitä sellaista hankkia kun käyttö on heille hankalaa kun on liikaa liikkuvia. Yksinkertaisia on-off-toimintoja on silloin mielekkäämpi käyttää.

Kerron käyttökokemuksia tähän kunhan pääsen kunnolla tutustumaan laitteeseen. Käyttökokemukset tulevat käytön myötä. Mitään erityistä harjoittelua en taida aloittaa.
Itselle tärkeitä toimintoja ovat tekstiviestit ja puhelin. Tässä laitteessa siinä suhteessa on paljon aivan turhaa.Koskaan en ole pelejä tarvinnut. En edes tiedä missä tilanteessa voisi niitä tarvita.

Laitteen kamera ei ole kovinkaan kummoinen. Kuvia silläkin saa. Salama ei ole automaattinen vaan se pitää ennalta kytkeä ennen kuvan ottoa päälle tai pois. Mitään maisemakuvaa on turha yrittää mutta läheltä otetut kuvat kelvannevat lähinnä kuvalliseen tiedon taltiointiin jos mitään muuta valokuvauslaitetta ei ole käytettävissä. Kuvanottoajastin löytyy kuten myös lyhyt zoom. Liikkuvaakin kuvaa voi kuvata. Pikselit muodostavat hämmästyttäviä muotoja haluttaessa. Kuvan tärähtäminen on, salamalla tai ilman, on todennäköisempää kuin onnistuminen.

Jatkoa edelliseen muutaman päivän jälkeen:
Kävin noin 150 km päässä kotoa ja soitin Rouvalle kotiin. Hyvin kuului kun komennettiin heti kotiin. Ruoka oli vielä lämmintä.

Nyt luuri on ollut yhtä mittaa päällä viikon. Yksi lataus on tehty. Se ensimmäinen. Käynyt sen jälkeen Tukholmassa isolla veneellä ja vietti aikansa ypöyksin Deluxe-hytin peilipöydällä. Virtaa näyttää vielä oleva puoli patterillista joten tällä kulutuksella kävisi vielä toisenkin kerran ulkomaassa.
On annettu ymmärtää että vasta muutaman täyteen latauksen jälkeen koko akun kapasiteetti tulisi kokonaan käyttöön. Jää nähtäväksi. Kerron sitten.

Tekstiviestit sujuivat pienen harjoittelun jälkeen syntyvän helposti. Siellä ne vanhat hermoradat olivat valmiudessa näpyttelemään sormilla näppäimien välityksellä kirjaimia, välimerkkejä ja numeroita.

Akun lataus täyteen käy hämmästyttävän nopeasti. Lasketaan enemmän minuuteissa kuin kymmenissä minuuteissa. Otan aikaa seuraavan kerran kun akku tyhjenee.

Kolmen viikon jälkeen käyttöönotosta:
Puhelimen akun lataus kolmannen kerran kun akku oli käytetty niin tyhjäksi että puhelin sammui kesti 12 minuuttia täyteen asti. Lataus ei ollut puhelimen omasta akusta vaan varavirtalähteestä. Omaa laturiaan en ole vielä kokeillut.
Puheluita tällä välillä on ollut muutama ja pari, kolme lyhyttä tekstiviestiä. Käyttö ei siis ole kovin runsasta.
 

tiistai 31. lokakuuta 2017

Jälleen jopon korjailua

Aiempaa jopon kunnostusta.

Laakerivikaa takaketjupyörän laakerissa. Itse pyöränlaakerit tuntuivat toimivan oikein hyvin mutta ketjupyörän laakeri paukkui polkiessa. Olen kyseisen vaivan jo aiemmin korjannut mutta tauti iski siihen uudelleen. Laakerinkuulat olivat käyneet kulmikkaiksi. Ei kaikki mutta kolme seitsemästä kuulasta olivat rikki.

Osoittautui että kyseistä kuuden millimetrin laakerinkuulakokoa ei ole riittävästi varastossani. Joko pitää käydä laakerinkuulakaupassa tai sitten etsiä sopivia kuulia. Peuhasin hetken varastolaatikkojani ja sieltä löytyi kuulalaakeri jossa on samankokoiset kuulat.

Kuulavarastona toimiva käytetty laakeri.

Laakeri on kaksirivinen urakuulalaakeri joten kuulia siinä on melkoinen määrä. Vain seitsemän tarvitaan. Toki olisin voinut käyttää neljää vanhaa ja vain uusia kolme vioittunutta kuulaa. Parempi kuitenkin näin päin. Saattavat kestää pidempään kuin ei sekoittele keskenään.

Vaurioituneet kuulat.

Laakerikehien ja kuulakehän puhdistus, kokoonpano ja uudet vaseliinit.

Vasemmalla ylhäällä laakerin jämä josta kuulat ovat peräisin.

Laakeri pitää ensin purkaa. Kuulahäkit katkotaan ja otetaan pois. Laakeri purkautuu lähes itsestään sen jälkeen. Kuvassa katkottuja kuulahäkin kappaleita.

Vasemmalla alhaalla laakerinkuulat joista seitsemän menee jatkoon. Loput varastoidaan vastaisen varalle.
Oikealla ylhäällä takaketjupyörä ja jarrun kierre. Alhaalla vanhat kuulat, kuulahäkki ja ulompi laakerikehä.

Kuulahäkki ja jo kohta entinen kuulakehä.

Pitänee etsiä uudet laakerinosat tai hankkia kokonaan uusi takanapa. Kuulakehä ei enää ole siistikuntoinen vaan syöpynyt. Mutta eiköhän sillä tämän talven pärjää.

Ketjupyörä ja laakeri paikoillaan.

Kokoonpano oli helppo. Polkupyörän rakenteessa kun ei ole mitään ongelmallista. Ketjut rasvasin ja suoritin koeajon. Kevyesti rullaa.

Jopo on asiointia varten hankittu. Asuinosoitteeni on yhden Tampereen seudun korkeimman mäen päällä joten kohteisiin pääsee näkemättä isommin vaivaa mutta paluu on toisinaan raskasta. Mutta mieluimmin pyörällä kuin kävellen.

Pari päivää myöhemmin:
Korjaus osoittautui menestykseksi: tein baarikierroksen lähiöpubeissa sujuvasti. Ei ongelmia.
Pubikierros on edelleen laajentunut. Uusia kohteita tullut vastaan kun ajomatkat pidentyivät.

keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Dacia Logan Van katsastus 2017

Katsastusaikaa olisi pitkälle vuoden 2018 puolelle mutta kun vuoden 2010 nastarenkaat ovat vähän entiset vaikka pintaa on rutkasti. Pitäisi nykiä kaikki nastat pois että kelpaisi. Kesäkumeilla katsastustodistuksen hankinta oli helpompaa.

Katsastukseen piti korjata vetokoukku tai olla ilman vetokoukkua. Hankalaa olla ilman sillä tarvitsen aika-ajoin vetokykyä.

Katsastustiedot laitan tähän kunhan kuvaan katsastustodistuksen. Erityisesti päästöarvot olivat helposti hyväksyttävät. Vähäpäästöinen diesel. Ajettu 84068 km.

Mainittakoon että katsastaja kierrätti usean kerran moottoria saadakseen kunnon päästöarvon niin se ei noussut edes lähelle ylärajaa. Sanoi että luuli mittarin näyttävän väärin..... Ennakoivat toimenpiteeni siis toimivat erinomaisesti.

Dacia Logan Van on Euro4 -päästöluokan dieselajoneuvo jonka ajoneuvoluokka on N1 eli kevyt pakettiauto.
Jos direktiivejä tulkittaisiin jyrkästi kuten ne on kirjoitettu ei olisi tämäkään auto katsastusta läpäissyt. Normin mukainen K-arvo olisi 0,50 mutta todistuksessa seisoo nyt mitattu arvo 0,80. Tämä "lepsuilu" johtuu siitä että kävisi liikaa dieselauton omistajain kukkaroille jos pitäisi remontoida kone tai vaihtaa uusi että K-arvo olisi alle 0.50. Tarkoittaisi vähintään tuhansia dieselautoja. Tässä uutinen aiheen tiimoilta miksi "saastuttava" ajoneuvo läpäisee katsastuksen. (Edellisessä katsastuksessa K-arvo oli 1,40. Sekin kelpasi. Silloin en tehnyt ennakkotoimenpiteitä.)

Helpoin ja tehokkain ennakkotoimenpide on vaihtaa uusi ilmansuodatin. Sen jälkeen ajoa muutama kymmenen kilometriä kierrokset rajoitinta vasten kiihdytellen ja ajaen moottoritiellä korkeilla kierroksilla 3 ja 4 vaihteilla niin että moottorin lämpötila on hyvin korkea. Siitä heti katsastukseen niin että moottori ei jää käymään tyhjäkäyntiä eikä ehdi jäähtyä.

Jarruihin tein taannoin remontin kun ne ryhtyivät epäkuntoisiksi. Sen jälkeen ne ovat toimineet moitteitta kuten alla olevasta todistuksesta näkyy. Alustalle ei sen kummemmin ole tehty mitään. Kaikki osat ovat alkuperäisiä oikeaa raidetangon niveltä lukuun ottamatta.

Katsastusta varten tankkasin tankin täyteen sillä paino taka-akselilla antaa iskunvaimennintestissä paremman tuloksen. Tai sitten tavaratilan takapäässä pitäisi olla kuormaa noin 70 - 100 kg.

Katsastustodistus vuodelta 2017.

Daciasta olen tehnyt vikalistauksen koko sen käyttöajalta.

Samalla reissulla pyysin rekisteröintitodistuksen moottoripyörääni (Moto Guzzi 1400 Gran Turismo Special) sillä on suunnitteilla ulkomaan matkailua alkuvuodesta. Muitakin todistuksia tarvitaan. Rekisteröintitodistuksen saa ilmaiseksi.

Nyt auto on leimattu vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi. Mikäpä on ajellessa. Paitsi että heti seuraavana aamuna oli 5 cm lunta maassa. Kai ne talvikumit on laitettava alle.

Lisäys 12.11.2107
Talvipyörät eivät tällä kertaa olleet säilössä rengashotellissa vaan autotallin seinustalla. Auto pihamaalle joka on asfalttia. Pölykapselit irti ja pultit ristikkoavaimella löysälle. Pienellä hallitunkilla, puukapula välissä, nostin alatukivarsien päistä pyörä kerrallaan rengasta irti noin 15 mm ja pyörittelin pultit irti. Talvipyörä akselille ja pultit esikireyteen. Kun koko kierros oli vaihdettu niin pulttien kiristys ja pölykapselit paikoilleen. 15 minuuttia meni ja tuli pieni hiki pintaan.

Häiriöttä en saanut toimia. Taloyhtiön kyttäosastolta tuli rouva sanomaan että piha ei ole mikään remonttipaikka. En reagoinut vaan jatkoin hommaa. Siinä se seisoi ja pajatti. Meni kuitenkin menojaan eli hänellä oli ehkä vielä jotain tärkeämpääkin asiaa muuanne.

Kun oioin selkää homman jälkeen niin naapurustosta tultiin kysymään että voisinko heidänkin autoonsa vaihtaa talvipyörät. Ei ollut innostusta.