Iltasanomien artikkeliin viitaten
Pitää paikkansa mutta kommentoin silti.
Toki tunnen henkilöitä jotka hermostuvat kun autonsa öljytikussa ei olekaan öljytaso yläviivassa. Kyseinen IS-uutinen lietsoo tätä ajatusmallia.
Toki, pidenpään reissuun lähtiessä, on hyvä että öljyä on mutta riittää kun on öljytikun viivojen välissä. Toki voi matkalla lisätä jos näyttää että alarajasta on menty ohi.
Virheolettamat:
Pyöräni/autoni ei kuluta lainkaan öljyä! Kyllä kuluttaa. Öljy kuluu ominaisuuksiltaan kaiken aikaa. Erityisesti silloin kun ajoneuvolla ajetaan. Öljyn molekyyliketjut pilkkoutuvat ja öljy menettää muitakin ominaisuuksiaan.
Toinen kulumistapa (Väheneminen) on että öljyä menee "hukkaan" eli sitä haihtuu, pääsee männänrenkaiden ohi palotilaan ja palaa sekä mahdollinen muu vuoto. Kolmas on se että öljyyn sekoittuu ainesosia kuten hiiltä joka öljyn mustuttaa ja muita palamistuoteita sekä palamatonta polttoainetta. Ennen öljynvaihtoa moottoriöljy on melkoista sotkua.
Tietämättömän tarina
Taannoin tapaamani henkilö kertoi minulle vanhasta diesel-Mercedeksestään ylpeänä että ei ole koskaan tarvinnut lisätä vaihtovälillä öljyä. Ei olekaan, näennäisesti, tarvetta kun mäntien ohi päässyt polttoaine on öljyn vähenemisen korvannut väljistyneessä moottorissa. Oli kovasti huolissaan kun asian hänelle selitin. Muutaman päivän päästä pihallaan seisoi tuoreempi Mese.
Moottoripyörässä
Se että Guzzin pakoputkesta pöllähtää sininen savu ei kerro, välttämättä, että sylintereissä, männissä tai männänrenkaissa olisi vikaa. Useimmiten vika ja selitys löytyykin, savulle ja öljynkulutukselle, että venttiilinohjurit ovat väljät. Tyypillinen vaiva kaksiventtiilikoneissa joilla on paljon taivalta takana. (Yli sataviisikymmentätuhatta kilometriä tai enemmän.) Venttiiliohjurin öljyvuoto johtaa venttiilivikaan jolloin alumiinisessä kannessa oleva teräksinen vastakappale, seetirengas, saattaa vahingoittua ja onkin kalliimpaa remonttia tiedossa. Vaivan voi havaita kuuntelemallakin sillä venttiilit väljissä ohjureissaan pitävät muutakin ääntä kuin kevyttä kilkatusta moottorin käydessä.
Savun syy
Pitää tutkia, jos sinistä sauhua ilmenee pakokaasun seassa, onko vika venttiileissä, venttiiliohjureissa, männänrenkaissa vaiko huohotusjärjestelmässä. Guzzien kokoalumiiniset sylinterit ovat pinnoitetut sisäpinnaltaan. Niissä harvemmin ilmenee vakavaa kulumista mutta männänrenkaiden yläpuolelle mäntään ja sylinterin yläosaan voi muodostua karstakerros. Tutkintamenetelmä on helppo, nopea eikä vaadi kummoisiakaan välineitä eikä tule kalliiksi. Ohivuotomittaus ja sylinteripaineen mittaus sekä tähystys. Ei tarvitse kuin tulpat ja öljykorkki irrottaa. Myös käyntiä kuuntelemalla voi kokenut vaivan havaita. Pakoputken ja imukanavan irrottaminen sylinterikannesta antaa mahdollisuuden tarkastaa venttiilinvarsien ja -lautasten karstaisuuden. Kanavien sisäpinnan puhtaus kertoo toimivasta laitteesta mutta jos on karstaa kertynyt kovasti niin syytä voi etsiä väärästä seossäädöstä mutta, todennäköisemmin, karsta on muodostunut moottoriöljyn kulkeutumisesta mäntien ja venttiiliohjureiden ohi.
Helppo korjaus venttiiliohjureihin
Jos venttiilinohjuri on kulunut ei sitä tarvitse välttämättä vaihtaa vaan siihen voidaan asentaa sisäholkki jossa on myös voitelu-ura. Venttiilit hiotaan ja homma on valmis. Jos venttiilinvarret tai muut kohdat ovat kuluneet niin venttiilit vaihdetaan uusiin. Esimerkiksi Tammerdiesel tekee moista tointa Guzzeihin. Olen ollut tyytyväinen. Ovat, jopa, asentaneet isommat venttiilit kanteen. Tosin itse tein avarrustyön.
Sylinterien ja muiden osien tarkastus
Kun kannet ovat jo irti niin voi sylinteritkin nostaa ylös ja syynätä. Isolohkoisesta Guzzista voi, yksi kerrallaan etteivät sekoa, nostaa venttiilinnostimet ylös ja katsoa missä kunnossa niiden vastinpinnat, ulkopinnat ja nostimien välykset porauksiinsa ovat. Samalla näkyy myös, nostimien aukoista, missä kunnossa kukin nokka-akselin nokka on. Tarvitaan "yläpään tiivistesarja". Siihen kuuluu sylinterien alapäiden tiivisteet, kannentiivisteet ja venttiilikoppien tiivisteet. Momenttiavainta tarvitaan. Sekä hyvää puhtautta: vanhojen tiivisteiden jäämät on poistettava perusteellisesti ennen uusien laittoa. Siihen on olemassa välineet kuten kaavari. Hiomalla ei pidä puhdistaa. Metallia ei saa irrota.
Männänrenkaiden kanssa varovasti
Männänrenkaiden vaihto ei ole senkään vertaa hankalampi. Toki tarkkana kannattaa olla olla ettei vahingossa katkaise männänrengasta asennettaessa. Itse käytän kolmea tai neljää välysmitan lehteä asennuksessa joita myöden liu'utan kunkin renkaan paikalleen aloittaen alimmasta. Merkintä männänrenkaissa tulee ylöspäin.
Kiertokanget
Koska sylinterit ovat irti niin voi tarkistaa onko männäntapeissa laakereihinsa välystä sekä kietokankien alapäiden välys. Jos niitä ei ilmene niin matka jatkuu. (Harvoin on sillä osastolla vikaa.)
Moottorin alakerta
Kestää tavattomasti enemmän kuin sylinteri mäntineen ja kansineen. Jos ei ole vuotoja eikä ylimääräistä kolketta tai muuta hankaluutta.
Milloin
Oman kokemukseni mukaan em. toimia pitää tehdä kun ajosuorite lähentelee 100000 kilometriä. Toki hyvin huollettu pyörä jaksaa pidempäänkin alkuperäisasennuksena. Ruiskupyörissä kestoa on vieläkin enemmän. Johtuu tarkasta polttoaine-ilmaseoksesta. Oireet ikääntymisestä ovat: sininen savu pakoputkista, koliseva käynti, öljyn mustuminen nopeasti, huono käynnistettävyys, voiman puute, huohotuksen lisääntyminen, mustat sytytystulpan keskielektrodit, hankala kaasuttimien säätö (Kaasuttimiin täytyy tehdä eri säädöt eri puolille.) ja kai niitä muitakin on...
Ehkäisy
Miten voi ehkäistä: ottamalla silloin tällöin oikein lämpimällä säällä kaikki tehot käyttöön ja ajamalla niin kovaa kuin kulkee ja isoilla kierroksilla joka vaihteella. Rataharjoitukset ovat hyvä paikka. Tai sitten jokin syrjäinen tieosuus mutta yhteen suuntaan vain sillä joka paikassa löytyy kyttääjä joka soittaa viranomaisen paikalle kaahauksen vuoksi. Itse teen tämän Tampereelta Helsinkiin päin moottoritietä ja ajan maksimikierroksilla, heti kun moottoriöljyn lämpötila on yli sata astetta kolmos- ja nelosvaihteilla niin paljon kuin kone kiertää, Hämeenlinnaa kohden. Ei mene kovasti yli 120 rajoituksen. Vanhaa tietä sitten takaisin jos homma onnistui. Sylinterin sisäistä vesipesua en suosittele vaikka silläkin karsta lähtee on se lämpöteknisesti hieman ongelmallinen. Toki etanolia (RE85) bensan joukkoon reilusti niin silläkin karstaa saa pois mutta ei onnistu kaasutinmoottoreissa. Ei ainakaan suurella etanolimäärällä.
Vikaantuminen
Jos moottori hajoaa kyseisissä toimenpiteissä olisi se kohta hajonnut muutenkin...
Öljyn on tarkoitus päästä kaikkiin kohteisiin liukuvissa ja pyörivissä kohteissa. Silloin on öljykalvo koe-elinten pinnassa kunnossa. Lisäaineita on öljyssä jo ostettaessa vaikka minkälaisia. Jotkin niistä mainitaan myyntiesitteissä ja toiset ovat valmistajan salaisuuksia. Öljyltä vaaditaan ristiriitaisiakin asioita. Kylmänä pitäisi olla sopivan notkeaa mutta kuumana ei liian luirua. Liian paksu öljy ei mene ahtaaseen rakoon ja liian juokseva ei siellä pysy. Öljyissä on lisäaineita jo tehtaalta lähtiessään. Luonnollisia ja synteettisiä komponentteja. Kehitys jatkuu koko ajan. Muuttuu myös sillä ajoneuvojen sähköistyminen asettaa uudenlaisia haasteita voitelulle. Pelkkä ilmakin voi olla voiteluaine.
Metallin lisäaineet
Niitä on valtavat määrät erilaisia. Monet ovat mineraaleja eri muodoissaan. Lisäksi on synteettisiä aineita. Ne tarttuvat metalliosiin jossain määrin. Jotkut tehokkaasti ja jotkin tarttuvat vain sinne missä on vikaa tai kuumuutta. Jopa molempia yhdessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti