perjantai 30. maaliskuuta 2012

Ydintäytelanka/suojakaasukaarihitsauskone


Tarpeeseen
Hankin hitsauskoneen koska on aika-ajoin ilmennyt tarvetta. Tarve ei ole kovin suuri mutta silloin tällöin tulee välttämättömäksi liittää materiaaleja toisiinsa hitsaamalla. Erityisesti ruostumattomalle teräkselle ja "mustalle raudalle" on hitsaus tarvetta. Auton peltejä en hitsaile. Ainakaan vapaaehtoisesti mutta muita rakenteita kyllä.

Hinta ratkaisee
Ostin halvimman yhdistelmälaitteen minkä löysin.
Pelkkiä täytelankakoneita, joissa ei ole suojakaasuliitäntää, saa jo hieman yli satasella. Yhdistelmälaitteella hinta on kolminkertainen.

Harjoitustyö
Kokeeksi hitsailin ilman suojakaasua 0.9 mm ydintäytelangalla prässin/putkentaivuttimen teräskehikon.

Tuttua hommaa
Hitsaus on hiukan samanlaista ydintäytelangalla kuin ohuella hitsipuikolla. Koska kaasua ei tarvita niin suutinta ei tarvitse pitää niin vakaasti ja lähellä työkappaletta kuin mig/mag -hitsauksessa.
Olen tehnyt ammatikseni polttoainesäiliöitä ja rakennehitsauksia oikeilla hitsauslaitteilla aina 700 Ah-asti-koneilla.

Kuumaa saumaa
Havaintona oli myös että sauma on kuumempi kuin migin sauma. Perusaineen sulaminen vaikuttaa myös runsaammalta.

Kuona irtoaa
Sulan päälle muodostuva kuonakerros ei ole kovin vahva ja lähtee teräsharjalla irti.
Jonkin verran syntyy roiskeita mutta hitsausalueen ympäristön suojaus vähentää kyseistä ongelmaa. 

Suojakaasun mahdollisuus
Laitteella käy myös suojakaasun kanssa tehtävä hitsaus. Liittimet ja venttiilit ovat koneessa valmiina. Vain pullo ja mittarit puuttuvat. Tulee hankittavaksi kun ilmenee tarvetta.

Suhteellista
Hitsaaminen on helpompaa kuin saman hintaisella tavallisella suojakaasullisella lankakoneella. Hitsausjälki ei ole aivan saman laatuista kuin teollisuusmigillä mutta pärjää ihan hyvin n. 300 Euron halpismigille. Mutta puikkohitsaus olisi helpompaa jos ainevahvuus on 3mm tai paksumpaa.

Paljon käryä ydinlangalla
Savua syntyy enemmän kuin suojakaasuhitsillä: savuhälytin piti jälleen kerran viedä ulos tuulettumaan. Käry ei käynyt kuitenkaan henkeen eikä silmiin. Selvää on kuitenkin että hitsaus tuulettamattomassa paikassa ei ole terveellistä ilman hengityssuojainta tai painenilmamaskia.

Telwin Bimax 4.165 ja osa varusteista.

Alkeellisen varustuksen laajennus
Perusvarustukseen kuuluu 0,2 kilon lankakerä, melko lelu hitsausmaski (ei kuvassa eikä tule käyttöön, paitsi lasit) ja kuonavasara-teräsharja-yhdistelmä. Lisävarusteina hankin 5 kg kelan lankaa ja spray-pullollisen irrotusainetta. Hitsarin perusmaski oli jo ennestään. Ns. knöölirauta on tehtävä hitsausroiskeiden poistoon sekä pienikokoinen katkaisutaltta samaan tarkoitukseen. Apukalupakkiin tulee myös parit hitsauspihdit, puusepän puristimia, vasara, isohko ristipäämeisseli, kunnollinen teräsharja ja sivuleikkurit. Myöhemmin hankin automaattimaskin.

Säätöpaneeli.

Säätöjä vain vähän
Tehoasentoja on neljä. Portaaton lankanopeuden säätö. Saksan Bundesbahnin sponsoroiman sidontaliinan laitoin roikuttamaan hitsauskaapelia ettei se joutuisi äkkimutkalle heti langansyöttölaitteen jälkeen. Lankajohdin on kolme metriä pitkä. Itse uusimani paksumpi "maajohdin" n. 4 metriä.

 Langansyöttölaite ja hitsausvirtaliittimet.

Iso kela riittää
5 kiloa täytelankaa kestää hieman pidempään kuin puolikiloinen "aloitusvarustus". Syöttölaite on hieman muovisen oloinen. Namikoista tapahtuvan hitsausvirran tehonsäädön lisäksi voi vaihtaa napaisuuden päikseen. Täytelangalla paras tulos ja vähiten roiskeita tulee kun - on lankasuuttimessa ja + maajohdossa.

 Takakansi ja kaasuliitin.

Muita varusteita
Takakannessa tuuletin, suojakaasun liitäntä ja alhaalla näkyy tasasuuntaajan kiinnityspultti. Lisäksi pulloteline ja sen kiinnikkeiden korvakkeet. Pulloteline on kertakäyttöpullolle. Jos haluaa isomman suojakaasupullon niin hitsauskoneen perään on sille laitettava oma "perävaunu" sillä hitsauskoneen hieman lelumaiset pyörät eivät kestä isomman pullon painoa.

Teknistä tietoa:
  • Valovirtakone 230 V
  • Hitsausvirta 30 - 145 amppeeria
  • Ylikuumenemissuoja
  • Puhallinjäähdytetty
  • Napaisuuden vaihto mahdollisuus
  • Paino 23 kg
  • Rst -lisävarusteet voi hankkia erikseen
  • Alumiinin hitsaukseen lisävarustesarja
  • Paineensäädin lisävarusteena
  • Lisäkaasut 1 kg pullossa Argon ja Argon/hiilidioksidi
  • Valmistettu Italiassa
  • Käyttöohjeessa lukee: Tarkoitettu ammattikäyttöön
  • Vuoden takuu
  • Säteilysuojattu
 Infotarrat koneen päädyssä.

Ylläolevista logoista tärkeimmät ovat tuo keltainen EMC-suojauksesta kertova hyväksyntä etteivät naapurit valita säteilyhäiriöistä. Itselle tärkeät ovat nuo harmaat alu- ja stainless-logot. Toistaiseksi testaamatta.

Ohuet johtimet haitaksi
Maajohdon leukapuristin ja johdin ovat melkoisen hennot ja kuumenivat, varsinkin leuat, jo lyhyellä hitsauksella n. 80 A virralla. Menevät vaihtoon kunhan löydän sopivaa ja paksumpaa kaapelia sekä peltileukojen tilalle vastaavan valetun kapineen. Vaihto luultavasti parantaa tehoa kun sitä ei enää muutu niin paljon matkalla lämmöksi.

Kaveri ei huomioi
Sama ongelma on vaivannut tallikaverin miggiä mutta hän ei ole asiaan kiinnittänyt huomiota. Tiedä siten vaikka vaikuttaisi sähkölaskuun.
Tallikaverin 80-luvun Mersu paku on ollut tähän asti varsinainen hiilinielu. Toisaalta se on kuluttanut merkittäviä määriä happea ihan paikallaan seisoessaankin korroosion määrästä päätellen.

Hiilidioksidinielu.

Ex-tallikaveri pääharrastuksensa parissa rentoutuneesti. Hiomassa raspi-roopella ruostetta helmasta.

Alkeet itsenäiseen toimintaan
Nytpä ei tarvitse lähteä kylille tai lainata tallikaverin pikkumigiä jos satunnaista hitsaustarvetta ilmenee. Vaativat hitsaukset, kuten mp-rungot, yms. rakenteet voi "hepata" oikeaan asentoon tallilla ja käyttää oikealla hitsarilla hitsattavana kunnolla. Esimerkiksi Tig-menetelmällä.

Mielipiteitä löytyy
Eri keskustelupalstoilla netissä on runsaasti keskustelua näistä "edullisista" täytelankakoneista. Lähes kategorisesti ne ovat tuomittu surkeiden tai mitääntekemättömien laitteiden osastoon. Alle tonnin hinnalla ei kuulemma hitsauskoneen nimikettä ansaitse. Sitä mieltä oli myös hitsauskonemyyjä joka tämän minulle myi. Että kun kyllästyn tällä roiskimaan niin tulen hakemaan sitten sen "oikean" koneen. Näin voi ollakin, mutta niin kauan kun tyhjällä lompakolla hautoo ohimoitaan niin voinen siltä rahanmenolta säästyä.

Suojakaasu maksaa
Monelle on myös kynnys hankkia suojakaasupullo omaksi tai vuokralle. Samoin sen kuljettaminen vaihtoon/täytettäväksi/katsastettavaksi voi olla kustannustekijä.
Pienitilavuuksiset kertakäyttöpullot voivat olla ratkaisu vaativampaan hitsaukseen tämän tyyppisellä laitteistolla silloin kun sitä on vain satunnaisesti tehtävänä.

Täytelankahitsaus on kalliimpaa
Toki tällä järjestelyllä on haittansa: käyttämällä täytelankakeloja satunnaiseen toimintaankin tulee ajan mittaan kalliimmaksi jos käyttö on kovin runsasta. Silloin tämän flux -hitsauskoneen voi muuttaa suojakaasupullon hankkimalla mig/mag -koneeksi.Yhden litran kertakäyttöpullo argonia tai argon/Co2-seoskaasua maksaa noin 30€. Lisäksi tarvitaan yksinkertainen paineensäädin. Tämäkin on tietystikin kalliimpaa kuin hankkia isompi pullo suojakaasua. Mutta jos käyttö on harvempaa kuin kerran kuussa niin katson tämän järjestelyn olevan edullisinta juuri minulle. Välineistö on käytettävissä haluttaessa mutta ei vie paljon tilaa.

Vertailun vuoksi: 6 kg CO2:ta maksaa paikasta riippuen 150 - 200 €, täyttö noin 30 € ja riittää 5 kg lankakelan saumaksi muuttamiseen. Mittari/regulaattori maksaa muutaman kympin.
 
Tässä suhteessa n. neljänsadan euron kertasijoituksella pääsee täytelangalla hitsaamaan mustaa rautaa, alumiinia ja ruostumatonta terästä ilman muita kuluja.

Vaihtoehtoista hitsausta
Tutkittuani manuaaleja tarkemmin selvisi että ydintäytelangalla voi hitsata myös siten että suojakaasu johdetaan erikseen hitsattavan sauman taakse jolloin se ehkäisee "juuren" palamisen ja pintapuolella on kuona joka suojaa.
Tai sitten mahdollisuus on johtaa kaasu myös suuttimeen ja hitsata silti ydintäytetelangalla mutta käänteisellä virran suunnalla. Vähentää roiskeita ja lämpörasitusta perusaineen ja sauman välillä.

Paljon on kokeiltavaa.

Pari viikkoa myöhemmin...
Hankittuna ja asennettuna on uusi pronssivaluinen hauenleukapuristin pikkusormen vahvuisen ja neljä metriä pitkän kaapelin jatkeeksi. Ei kuumene enää eikä myöskään kipinöi puristuskohdastaan kuten alkuperäinen maajohdon puristin.

Seuraavassa osassa on kokemusta mig-hitsauksesta argon-suojakaasulla.

Lisäys 10.11.2012
Myös rosteria ja alumiinia on hitsattu menestyksellä. Vaikuttaa siltä että jos kone pysyy kunnossa niin sillä pystyy tekemään kaikkea sitä mitä sillä luvataankin pystyttävän tekemään.
Ydintäytelangalla hitsatessa suurella virralla ilmenee että lankasuuttimen ympäristö kuumenee, suorastaan ylikuumenee ja koska kaasusuuttimesta ei tule tällöin jäähdyttävää suojakaasua niin kaasusuuttimen eriste palaa vähitellen pois ja se heikentää kaasusuuttimen pysymistä paikoillaan. Molemmat suuttimet ovat edullisia hankkia ja niitä kannattaa ostaa muutama varastoon.
Joka kerta kun ostaa eri materiaalille ns aloitussarjan, tulee sen matkassa sille materiaalille tarkoitetut syöttörullat ja setti suuttimia. Syöttörullien vaihtoon tarvitaan isohko ristipääruuvari mutta muuten riittää tavallinen sormikömpelyys.

Tyypillistä ydintäytelankahitsausta: lauteiden runko.

Lisäys 8.10.2013
Tuli se seoskaasupullo sitten hankittua. Pikkupullo seoskaasua mittareineen maksoi noin 400€. Kertakayttöpulloja voi käyttää silloin kun on jotain vähäistä Mig-hitsattavaa kuten rikkoutuneita alumiinivaluja. Tuo seoskaasu käy monipuolisesti Mag-hitsaukseen teräkselle ja ruostumattomalle teräkselle. Koska rakennan ajoneuvoja kuten moottoripyöriä L5e-ajoneuvoluokkaan pitää hitsausmenetelmä olla luokiteltavissa.

Suojakaasu raudalle ja teräkselle.

Mag-hitsauskaasu.

Lisäys 13.12.2014
Hitsauskoneen liikuttelu kaasupullon kera ulos ja sisään sekä satunnaiselle "keikkapaikalle" osoittautui melkoisen hankalaksi. Varsinkin portaissa oli ongelmia. Aina paiti tehdä kahdesta kolmeen reissua sisältä ulos että hitsauskone ja tarvikkeet ovat halutussa paikassa. Pullon kaasuletku piti irrottaa siirron ajaksi. Lisäksi homma oli tehtävä kantaen. Huonoselkäiselle hankalaa. Siksi hitsailin romuraudasta kärryn hitsauskoneelle, kaasupulloille ja hitsaustarvikkeille. Juttua aiheesta.

Lisäys 08.11.2016
Vaihdoin AGA:n palvelupisteessä edellisen tyhjentyneen Misonpullon täyteen.
Eli omissa mustan raudan hitsauksessa pullo riitti pariksi vuodeksi. Tosin ohessa olen hitsaillut myös muuta materiaalia johon olen käyttänyt kertakäyttöpulloissa olevaa kaasua.

Lisäys 06.02.2018
Maghitsausta on harjoitettu satunnaisesti. Viime aikoina ei lainkaan sillä kone on varastoituna sillä tällä hetkellä ei ole itsellä korjaamotiloja. Siitä johtuen ei blogiinikaan ole ilmestynyt ihmeemmin juttuja teknisistä töistä. 
 
Lisäys 26.02.2023
Verstastilat ovat olleet pari vuotta käytössä vaikka reilun parinkymmenen kilometrin päässä asunnolta mutta, onneksi, 3-moottoritie vie kokolailla suoraan perille Ylöjärven Siltatien teollisuusalueelle. Noin 2 - 4 kertaa viikossa käyn jotain ropaamassa. Joskus tunnin, toisinaan viisikin. On myös synergiaetuja: Oman Kerhoni, LCR mc, tilat ovat vain reilun parin kilometrin päässä Verstaalta. Siellä ovat ns. käyttöpyörät parkissa talven yli. Pääasiassa työn alla on ollut viime- ja tämän vuoden osalta T3 California 1000 Blower-projekti. Sähkötyöt ovat vielä vaiheessa. Mag-hitsausta on ollut vain satunnaisesti. Pikkuhommia lähinnä. Mitään isompaa hitsaustyötä ei ole esillä. Oma motivaatio ja jaksaminen on lievästi koetuksella, toisinaan.

torstai 29. maaliskuuta 2012

Putkentaivutin/prässi/muottipuristin 2


Ensimmäinen taivutus
Laitteesta on otettu "savut" eli testattu ensimmäistä kertaa taivuttamalla 22 x 1,5 mm saumattua teräsputkea 55 mm säteelle. Tulos välttävä. Pitää koittaa vielä saumattomalla putkella ja hydrauliikkaputkella saako niistä tyydyttävää mutkaa aikaiseksi näillä välineillä.

Kahden mutkan testi
Tein kaksi mutkaa: 165 astetta (joka on laitteen käytännön maksimi) ja 90 astetta.

 Ensimmäinen koetaivutus.

Näyttää tekniseltä
Keskellä hydraulisylinteri ja lesti. Vastinrullat oikealla ja vasemmalla. Putki niiden välissä taivutettuna. Vastetason yläpinnat jyrsin suoriksi.

 Taivutus alapuolelta.

 Kahden taivutuksen tulos.

Ohutseinämäinen lommahti
90 ja 165 astetta. Lieviä mutta harmillisia muodonmuutoksia taivutuksen keskellä. Tässä siis halvimman tyyppinen huonekaluputki ohuella seinämällä. Hydrauliikkaputki taipuu aivan odotetusti ilman muodonmuutoksia.

 Muodonmuutos keskellä mutkaa.

Lähikuva muodonmuutoksesta.

Mikä vikana
Koska samanlainen muodonmuutos löytyi myös loivemman 90 asteisen mutkan keskeltä voinen päätellä että säde on ollut liian jyrkkä, lestin muoto huono tai putken laatu on kelpaamaton tähän suoritukseen.

Vaihtoehtoja
Lestiä voi leventää mutta silloin putki entisestään taivutuksessa litistyy. Uusi lesti loivemmalla säteellä lienee varmin ratkaisu ongelmaan. Saumattu putki ei kuitenkaan liene laadultaan paras taivutettava ja 1,5 mm seinämävahvuus liian ohut näin jyrkälle säteelle.

Vaivaa voi sietää
Mutkassa oleva vika ei toisaalta heikennä kovastikaan putkea. Kysymys on lähinnä esteettisestä haitasta.

Varsin tyydyttävää
Muutoin rakennelmani toimi odotetulla tavalla. Vielä tarvitaan säädettävälle tasolle paksuhkot, min 15 mm vahvat teräslevyt jonka jokainen reuna on eri tavalla lovettu eri kokoisia ja muotoisia akseleita ja laakereita varten. Sekä levyjen keskellä eri kokoiset reiät samaan tarkoitukseen. Lisäksi yksi umpinainen jämäkämpi levy asennusta varten.

 Lievästi keskeneräinen.
Loppuvarustelua
Jalat lattiaan asti pitää asentaa ja maalia levittää. Reikiä pystytolppiin pitää porata vielä neljä puolelleen.

Kierrätystä
Entinen tietokonepöytä koki renessanssin päätymällä hyllylevyksi tarvikkeita varten. Ennen maalausta pitänee tehdä vielä muutamia osia kuten lisää tappeja ja koukkuja vasteille ja muille tarvikkeille. Sekä lisää erikokoisia lestejä tarpeen mukaan.

Ohjeistusta
Sain ystävältäni Repeltä vinkin miten välttää litistyminen ja muut muodonmuutokset taivutuksen aikana. Kyseinen idea on helpoiten toteutettavissa sellaisessa taivuttimessa jossa lesti pyörii keskiönsä ympäri ja vetää kiertyessään putken mutkalle ympärilleen vastetasoa tai rullaa vasten.

Menetelmän vaihto
Tuossa kuvan esittämässä rakenteessa menetelmä on vaikeampi toteuttaa mutta ei mahdoton.
Toisaalta tuohon prässi-systeemiin voi lisätä edellä selostetun taivutusmenetelmän.

Konekäyttöinen taivutin.

Ehkä lisävarusteeksi
Tämän rakenteen kun nostaa pystyasentoon ja kiinnittää prässin tason kylkeen ja käyttää vipuvarren avulla hydraulisylinterin voimaa lestiä pyörittävänä liikkeenä saa yhden toiminnon lisää kokonaisuuteen.

Menetelmäero
Näillä kahdella taivutusmenetelmällä ei juuri ole eroa jos pyritään tekemään vain yksi mutka. Jos pitää tehdä kaksi mutkaa niin että niiden välillä ei ole lainkaan suoraa kohtaa niin tämä jälkimmäinen taivutustapa on siihen sopimaton kun taas tuo tekemäni puristin pystyy tekemään kolme erisäteistä mutkaa peräkkäin ilman suoraa osuutta mutkien välillä jos niin halutaan.

Tunkkiin rakennemuutos
Pumpun toimintamekanismin jouduin muuttamaan alkuperäisestä päinvastaiseksi koska koko entinen tunkki on käännetty ylösalaisin.

Ent. tunkki. Nyk. hydraulisylinteri ja pumppu.

Vipusuunnan kääntö
Vipuholkin kääntö toisin päin ja tukipisteen rakentaminen toiselle puolelle sylinteriä käänsi vipumekanismin suunnan niin että pumppausliike tapahtuu luontevasti ylhäältä alas. Ruuvikiinnitys vipuvarrelle tuli myös tehtyä hitsaamalla M6 mutteri holkin kylkeen.

 Sama asia edestä päin.

Viimeistely tehty
Puristimen runko sai viimeiset säätöreikänsä ja ja kirkkaan vihreän maalin pintaansa. Vastintaso on mattamusta ja maalattu vain ohuelti koska siihen tulee vielä kiinnitettäväksi lisä- ja apuvälineita sekä pulteilla, akseleilla että hitsaamalla.
Vanhan tietokonepöydän korkeussäädettävät jalat kiinnitin työtasoon ruuveilla ja parilla pultilla. Kuvia tulee kunhan saan maalin kuivaksi ja koottua osat paikoilleen. Käyttö onnistuu istualtaan jalkoja rasittamatta.

Sen jälkeen alkaa lisälaitteiden teko.

 
 Maali peittää pikkuvirheet.

Lestissä on jousikuormitteinen lukitsin.

Palautinjousi tarpeellinen
Jälkeenpäin rakenteeseen on lisätty palautinjousi ja tarkoitus on asentaa jo hankittu painemittari johonkin sopivaan kohtaan.

Lisäys 01.12.2013
Prässi on toiminut moitteitta kohta kaksi vuotta niin taivutuksessa kuin satunnaisessa laakeriasennuksessa myös. Lisävarusteeksi on nyt myös rullat 30mm putken taivutukseen. Aivan vastaavanlaiset kuin on nuo kuvassa olevat mutta vastinrullat pienemmät läpimitaltaan kun taas painin on säteeltään isompi.

Järeämpää putkea
30 mm putkea 3 mm:n seinämävahvuudella taivutin Sääksjärvi Triken tukivarsien tarpeeseen. Paria taivutusta varten on tietysti hieman isotöistä valmistaa lestit mutta jatkoa ajatellen seuraava taivutus kyseisillä lesteillä käy nopeasti. Haluan uskoa että nyt valmistuva trike ei ole viimeinen homma sitä lajia.

Lisäys 07.11.2016
Prässi on toiminut moitteitta. Tuossa edellä oli ohutseinäisen huonekaluputken taivutusta. Nyt taivutin hieman järeämpää ainetta. Kahden millimetrin seinämällä olevaa 22 mm hydrauliikkaputkea. Mutkat tulivat erinomaisia eikä haitallisia muodonmuutoksia ilmene. Tein kaatumaraudat taakse uudempaan moottoripyörääni. Malli on 1400 GTS.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

"Uusi" työkalu/Morsekartion teko.


Hankinta
Kävin ostamassa putkentaivutinprojektia varten romuliikkeestä kartiovartisen poran. Piti olla tietyn kokoinen: 25,5 mm halkaisijaltaan. Kyseisen kokoinen pora on varustettu MT3 (MK3) kiinnityskartiolla. Vain jyrsimessäni on MK3 kartiokiinnitys. Sorvissa ja pylväsporakoneessa on MK2 -kartiot.

Kaksi vaihtoehtoa
Arvelin että voisin sorvata poran vartta ohuemmaksi. Kaksi vaihtoehtoa: sorvata lieriövarsi kokoon 13 mm että se sopii pylväsporakoneen vakioistukkaan tai sorvata ja hioa MK2 -kartiokokoon. Päädyin jälkimmäiseen. Tein mitoituksen ottamalla mallia MK2 -mallisesta porakartiosta.

Mallin mukaan tehden
Homma on hieman summittainen joten tarvitsi kiinnittää ensin MK2 -pora kohdistusholkin avulla sorviin ja matkia sorvin pikkukelkalla sen muoto. Toisin sanoen kääntää kelkka niin että sorvin terän liike myötäilee tarkasti porakartion muotoa. Näin pientä kulmaa ei voi tarkasti kääntää sorvin asteikkoon luottaen. Toinenkin mitoitustapa on olemassa mutta matkiminen tuntui helpommalta hommalta, käytännössä.

Kartiotaulukko: asteet, minuutit ja sekunnit.

Koon mukaan
Kuten taulukosta näkyy niin Morsekartio on melkoisen tarkka kapine: kymmenesosasekunnin tarkkuudella. Kaikissa kartioissa eri muoto.

Kartiotaulukko: mitoitusperusteinen.

Mitoitus on tarkkaa
Toisella mitoitustavalla pitäisi kyetä tekemään tuhannesosamillin tarkasti.Ei onnistu meikäläisen koneilla ja mittavälineillä.

Mallin mukaan
Matkimalla silti onnistuin. Pinnanlaadussa sen sijaan voi olla sanomista. Hiomakiveni ei ollut aivan sileintä laatua.

Muita puutteita
Aihio ei tosin ollut muutenkaan ensiluokkainen. Terä oli kulunut sivuiltaan lievästi kartioksi ja jouduin kulmahiomakoneella katkaisemaan huonon kohdan alkupäästä pois. Silti kierrevartta jäi vielä pitkä pätkä ja ei tarvinnut kuin terottaa siihen uusi terä. Kiinnityskartio oli kolhuinen joten ei sekään ollut kovin hyvä. Hintaa kapineesta silti jouduin maksamaan 8 Euroa. Toki uusi terä olisi ollut yli 100 Euron arvoinen.

Morsekartion sorvaus.

Sorvaus ja hionta
Hiontavaiheesta ei ole kuvaa. Pakan leukojen välissä vasemmalla näkyy pronssinen holkki joka keskittää poran. Keskiökärki pitää suunnan ja pikkukelkka käännettynä oikeaan kulmaan tapahtui lastuaminen. Poran lehti piti vielä lyhentää.

Pora tarkoituksen mukaan
Pora kartioineen tuli välittömästi käyttöön: porasin pylväsporakoneella reikiä hydrauliprässin rungon U-palkkeihin.

Sovittimiakin on tarjolla
On toki olemassa kartioita ison kartion sovittamiseksi pienempäänn mutta ne kasvattavat poran kokonaispituutta ja tekevät poraamisen epätarkemmaksi. Supistuskartiot sen sijaan ovat käytännöllisiä. Pienemmän terän saa sen avulla kiinni isompaan kartioon.

Supistuskartio MK3 - MK2.

Pitänee hankkia näitäkin jonkinlainen kokoelma. Yksi on jo: MK2 - MK1.

Suuri kitka kartiossa
Morsekartio toimii muotonsa vuoksi hyvin voiman välittämiseen ja silti irtoaa melko helposti asianmukaisella kiilaraudalla. Litteä osa holkin päässä, lehti, ei välitä voimaa vaan kaikki pitää kulkea kartion kitkapinnan kautta.

Yhteen tarpeeseen
Pora on ollut vähällä käytöllä sillä 25,5 mm:n reikiä tarvitsee aika harvoin. Toki paljon muuta on porattu senkin edestä.

Carillofornia Trike käsijarru


Minä teen, Timo asentaa
Timo on ahkeroinut ja kiinnitellyt tekemiäni palikoita ahkerasti projektiinsa.
Nyt on ollut vuorossa seisontajarrun vaijerien tasausmekanismin asennus.

Kuva: T.Mattila
Vaijeriden reititys
Vaijerit tulevat taka-akselin yli juohevasti. Oikean puolen palikasta lähtee keskimmäisten ruuvien alta vaijeri jarruvivulle. Kunhan Timo saa aikaiseksi.

Jaotin tasaa jarruvoiman
Kolmiomainen osa on laakeroitu akseliinsa joten se pääsee kääntymään ja siten takaa saman jarruvoiman molemmissa takajarruissa.

Kuva: T.Mattila
Tässä mekanismin sijainti selkeämmin.

Kuva: T. Mattila
Käsijarruvivusto valmis.

Säätö jarruvivun yhteydessä
Timo kävi ostamassa viitosella vaijerin jossa on päässä M6 kierretangon pätkä. Vaijerin toinen pää on tasausmekanismin keskimmäisten ruuvien lukitsemana.

Vaijerien koko
Tämä seisontajarrun vivulle menevä vaijeri on 3,5 mm halkaisijaltaan. Mitta on linjassa varsinaisten jarruvaijereiden suhteen koska ne ovat kolme millimetriä paksuja. Kun vaijerit ovat säädetty toiminta-alueelle niin hienosäätö tehdään seisontajarruvivun vaijerikourun läpäisevästä M6 kierretangosta.
Muutoin ei vaijereita tarvitse enää koskaan säätää. Jarrusatulat ovat itsesäätyvät.

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Korjaamokirjallisuutta


Tarpeellisia kirjoja
Vaikka internet on läsnä liki joka paikassa jos vain on vastaanottovälineet niin tiedon tai taidon hankkimiseen menee silti aikaa. Valmiiksi hankittu merkki- ja mallikohtainen huotokirja on nopea ja tehokas tapa saada ohjeita ja arvoja juuri silloi kun niitä tarvitaan. Itse olen hankkinut suurimman osan kirjallisuudesta jo ammoisina aikoina ja päivittänyt niitä internetistä saadulla aineistolla.

Lainausta
Lisäksi olen lainannut kavereilta kirjoja jos itse en ole sellaista löytänyt.
Parhaimmillaan on kun kaveri tuo pyöränsä laitettavaksi niin mukana tulee myös yksityiskohtainen korjaamokäsikirja.
Harvalla harrastajalla on mahdollisuus hankkia kaikkien satunnaisten merkkien ja mallien korjaamokirjat saati sitten kiinnostustakaan.


 Clymerin oppaat ovat hyvin yksityiskohtaisia.

Ovat muita arvokkaampia
Kirppareita, rompetoreja ja antikvariaatteja tonkimalla niitä voi löytää pikkurahallakin. 

Haynesin oppaillakin pärjää amatööri pitkälle.

Pyörävalmistajan omat julkaisut.

Perusteellisiä
Kirjat ovat korkeatasoisia ja menevät syvemmälle tekniikkaan kuin perinteiset korjauskäsikirjat. Edellyttävät teknisiä perusvalmiuksia käyttäjältään ja aiempaa tuntemusta kyseisestä pyörästä. Sisältävät teknistä terminologiaa.

Hieman laajempi sanakirja.

Apua sanoihin
Vaikka olenkin lukenut vuosikausia englannin kieltä ja työskenellyt teollisuudenalalla jossa kaikki tekninen informaatio on ollut amerikanenglantia niin silti tulee vastaan uusia sanoja joiden ymmärtämiseen on sanakirjasta apua. Siksi sekin on tallilla hyllyssä saatavilla.


Erilaisia osaluetteloja
Osa- ja tarvikeluettelot auttavat myös useassa kohtaa varsinkin rakennellessa ja uutta luodessa. Voi katsoa mitoitusta tai standardeja kuten laakereiden ja kiinnitystarpeiden osalta.

Vain muutama näytteeksi
Yllä olevat paperiteokset ovat poimintoja hyllystäni. Noin kolmenkymmenen vuoden aikana näitä teoksia on kertynyt melkoinen määrä. Erityisesti on Benelli-tietoutta runsaasti.

Kirjallisuutta pyörän mukaan
Myydessäni jonkin pyöristäni pois annan uudelle omistajalle kaupanpäällisiksi korjaamokäsikirjan jos sellainen on.

Pieni saksinostin


Pystyssäpitoväline
Jotkin pyörämallit tai -yksilöt vaativat omanlaisensa pystyssäpitovälineen huollon ajaksi. Pienikokoinen ja hyvin matalaksi laskeva nostin sopii customeiden ja monien muidenkin vakioiden sekä rakenneltujen pyörien alle.

Pyöräkohtainen varustus
Lisäksi siihen voi tehdä pyöräkohtaisia nostolaitteita kuten minä tähän. Varsinkin jos ei voi katteiden, pakoputkien tai jonkin muun asian johdosta nostaa suoraan runkoputkista.

Matala saksinostin.

Vakaa vain sivusuunnassa
Pyörän rungon puolella pitää tietysti olla vastaavat kohdat joihin haarukat tai nostotapit tulevat. Sivusuunnassa tämä nostintyyppi on hyvin vakaa mutta pitkittäin se ei siedä suuriakaan voimia kapeutensa vuoksi. 

Kätevä apu huoltotason kanssa
Parhaimillaan tämä on kun pyörä on pyöränostimen päällä ja se on siihen sidottuna vaikka etupyörästään mutta pitää kyetä irrottamaan esimerkiksi takahaarukka.
Hinta lisävarusteineen muutaman kympin ei ole kova raha tämän tyyppisestä nostimesta.

Käy suureen osaan kattamattomista pyöristä
Moto Guzzeja tällä pystyy nostamaan useimpien mallien aivan tasaisen öljypohjan alta. Eräät sporttisemmat Guzzi-mallit on varustettu kaarevilla öljypohjilla mutta kestävät silti hyvin nostamisen jos tukeminen on tehty jotenkin muuten. Kuten monissa muissa mallissa useimmissa Guzzeissa ei ole alhaalla kulkevia runkoputkia. Toisin kuin esimerkiksi H-D:n perinteisissä malleissa on tavanomaista. Hyvin kätevä laite kokonaisuutena ja paranee kun tekee siihen ajoneuvomallikohtaiset kiinnikkeet. Nostoteho on varsin hyvä: useampi sata kiloa nousee suht kevyesti.

Paljon myöhemmin
Yllä mainitsin että että useimmissa Guzzeissa ei ole alarunkoputkia koska moottori ja vaihteisto on kantavaa rakennetta ja/tai alarunkoputket kulkevat kovin korkealla.

Poikkeus runkorakenteessa
Myöhemmin, eli vuonna 2012 esiteltiin 1400-sarjan raskaat custom- ja matkamallit joissa moottori ja vaihteisto ole enää kantavaa rakennetta vaan on irtaallaan rungossa ja runko itsessään on melkoisen järeä teräsputkirunko. Kokemukseni mukaan oikein jämäkkä ajettavaksi. Sitä olen tuolla nostimella nostellut huoltotarkoituksessa.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Putkentaivutin/prässi/muottipuristin 1


Monitoimisuus tähtäimessä
Koska mitään noista mainituista ei pajallani ole ennestään päätin tehdä ne yhdellä kertaa. Materiaalit hankin romuliikkeestä ja hydrauliikan Biltemasta. Maksimivoima on vain n. 59 kilonewtonia mutta uskoisin sen riittävän. Ainakin alkuun.
Lisävoimaa voi hankkia 196 kN muutamalla kympillä. Mutta se voi tarvita järeämmän raamin. Tällä kyllä rauta taipuu ja laakerit asentuvat.

Materiaalit romikselta
Keräsin romupihalta erikokoisia paksuseinäisiä ainesputkia putkentaivuttimen muotokaarien tekoa varten eri putkimitoille. Koska taivutettavana on 22 mm putkea niin tein ensimmäiseksi sille taivutuskaaret. Yksi 180 astetta ja sivuille kaksi 90 asteista segmenttiä. Pitänee vielä miettiä miten laakeroin sivusegmentit epäkeskeisesti niin että niiden taivuttava vaikutus voidaan maksimoida. Tarkoitus on että putkea ei "luistateta" vaan mankeloidaan mutkalle.

 Palikat on sorvattu Ovako 550 teräksestä.

 Taivutussäde on 55 mm.

180 astetta
Putken taivutus 180 astetta tarkoittaa että samansuuntaisten sivujen keskilinjaetäisyys toisistaan on 110 mm. 22 mm putkella se tarkoittaa putkien 88 mm etäisyyttä toisistaan. Teoriassa. Käytännössä ei tule aivan 100% tulosta mutta mulle riittää 99%.

 Sama kohtisuoraan ylhäältä.

 Hydrauliikka.

Tunkkia pitää muokata
Tunkin voi asentaa runkoon joko pystyyn, lappeelleen tai ylösalaisin. Ylösalainen asennus vaatii pienen muutoksen hydrauliikkaan. Se edellyttää tunkin purkamista. Mutta ei ole hankala homma lainkaan.

U-palkki.

Jämäkkä U-palkki
Runkomateriaalia on reilut kolme metriä. Romupihalla lisää jos loppuu kesken. U-profiili tai -palkki on painoonsa nähden hyvin vääntöjäykkä ja siinä on tasopinta johon on helppo kiinnittää osia.


Idea taivuttimen teolle lähti tämän kaltaisesta varsin alkeellisesta laitteesta.

Muita ratkaisuja
Yllä oleva kapine ei pysty jyrkkiin kulmiin ja itse olen laittanut tavoitteeksi 180 astetta mahdollisimman lyhyellä säteellä.
Ajattelin kuitenkin tehdä sen haastavamman kautta ja tuottaa yhdistelmälaitteen samaan runkoon ja tekniikkaan kuin prässinkin.

Pyörivä kiekko
Toinen taivutintyyppi olisi kiekkotaivutin jossa vivun välityksellä kierretään putki vastineen ympärille. Yllä oleva malli toimii vertikaalisti ja tämä toinen vaakatasossa. Vaakatasossa toimivalle taivuttimelle, niitä on myös konekäyttöisiä, on merkittävää se että ne vaativat tilaa ympärilleen kun putken toinen pää "huitaisee" melkoisen kehän taivutuksen aikana.
"Tunkkimallisessa, jossa tnkki on normaaliasenneossa pystyssä, tulee helposti lattia vastaan pidempää putkea taivutettaessa vaikka taivutin olisi pöydälläkin.

Ratkaisuehdotuksia
Ideani on siis tehdä taivutin jota voi käyttää sekä horisontaalisesti että pystyssä. Siksi rakenne on samoin päin kuin on yleensä prässeissä. Lattialta katon suuntaan on yleensä enemmän vapaata tilaa.

Vain loiviin mutkiin
Tuossa yllä olevassa kuvassa on hyvin tyypillinen taivutin. Lestejä on eri putkikokoja varten mutta vasteet ovat koveria ja pyöreitä rullia. Kuten lestien säteestä ja mitasta voi päätellä ei niillä pääse edes 90 asteen kulmaan yhdellä puristuksella ja heti taivutuskohdan jälkeen putki ei ole enää kovin pyöreä.

Lestit jämptejä
Vaikka nyt teen melko jyrkälle säteelle 22 mm putkelle olevaa taivutinta niin tarpeen tullen teen lestit aina 30 mm putkelle asti. Koska runko tulee olemaan 80 mm U-palkkia olisi siinä resursseja isommallekin putkelle mutta en taida ahnehtia enkä oikein osaa kuvitella mihin tarvitsisin isompiläpimittaista putkea. Lähinnä taivuttelu on teräsputkea moottoripyörän runko-osia varten.

Ilman rengasta
Sisäleveys tulee olemaan vain 500 mm mutta se riittää esimerkiksi 18" vanteen pyörännavan laakeripesän prässäämiseksi.


 Taivutuslestin aihio.

Oikeakätiselle
Taivutuslestin kiinnitin tunkin varteen. Kiinnitystä tarvitaan koska taivutinta on voitava käyttää eri asennoissa. Muuten tarvittaisiin enemmän käsiä kuin on. Pyrkimys on myös oikeakätiseen prässin toimintaan siten että vasen käsi hoitaa pumppua ja venttiiliä ja oikealla kädellä hoidellaan työkappaleita. Lähes kaikki kaupalliset prässit on tehty vasenkätisille.

 Lesti pujotetaan sivusta kiinnikkeeseen.

 Lestin kiinnitys valmistumassa.

Lesti ja tunkki
Tunkin männänvarsi paikoillaan lestin syvennyksessä. Syvennykseen tulee vielä jousi ja ikään kuin mäntä jonka välityksellä männänvarsi painaa lestiä. Siis eräänlainen kitkakiinnitys.

 Yläpalkki ja puristin.

Tunkki vaihtaa asentoa
Tunkki ei ole enää tunkki vaan puristin. Muutin sen toiminnan niin että sitä voi käyttää ylösalaisin sekä kyljellään. Tavallista tunkkia ei voi käyttää kuin pystyssä tai pumpun puolelle kallistettuna. Toimenpide on hyvin yksinkertainen mutta vaatii tunkin purkamisen.

Kiinnitys ja toiminnot
Yläpalkin olkien poikki hitsasin 5 mm teräslevyn johon tein neljä kappaletta M6 kierrereikiä joissa uppokantaruuvit pitävät sylinteriä paikoillaan. Sylinterin pohja piti jyrsiä suoraksi että se istuisi tasopintaa vasten murtumatta ja tukevasti. Muutenkin valupinnat ovat aika karmeat. Pääasia että toimii ja pitää nesteet sisällään.

Uusi öljy
Alkuperäinen öljy oli melko surkeassa kunnossa ja säiliössä metallipurua ja muuta söhnää vaikka oli tuliterä. Laitoin toki uudet ja vähän kankeammat öljyt koska en usko että tätä käytetään talvella ulkona.

Yksi asento.

Nuppi sormia varten
Toimii myös tässä asennossa sekä pumpun puolelle kallistettuna. Toki nurinpäinkin. Öljyn paluukanavan venttiiliin laitoin käyttönupin.

Prässin runko on "hepattu" kokoon.

Mitoitus pitkille kappaleille
Korkeus n. 70 cm. Jalusta tulee sen verran korkea että sylinteri on noin 150 - 170 cm lattiasta.

Tappien reiät
Rungon pystytolppiin tulee 25,5 mm reikiä n. 40 mm välein alkaen vinoreivojen alapuolelta samaan tasoon molemmin puolin. Pylväsporakonehommia luvassa runsaasti.

Runko ylhäältä.

Sivut avoimet
Putkentaivuttimen vuoksi prässi pitää olla sivuilta avoin. Putken taipumissuunta on alas. Putkien päät nousevat aukkoja myöden pystyyn. Reikä keskellä palkkia on nostolenkkiä varten.

Raami ja pullotunkki.


Käyttövivun suunta ja palautinjousi
Vielä puuttuvat vasteitten kiinnityspalkit. Myös pumppumekanismi pitää kääntää toiminnallisesti toisin päin. Muutoin pumppu toimisi vivusta ylöspäin työntämällä. Männänvarren palautinjouset pitää vielä hankkia
Koska olen oikeakätinen niin pumpun käyttövipu tulee sopivasti vasemman käden puolelle koska oikealla kädellä on helpompi käsitellä työkappaleita.

 Runko pääosin hitsattu.

Hitsaus täytelangalla
Vinotuet hitsattu ja vastintaso lähes valmis. Seuraavaksi vastinten kiinnitys tasoon. 25 mm paksut tapit pitävät tasoa ja jatkossa myöskin taivutusvastimia paikoillaan

 Vastintaso läheltä.

Helpottavia ratkaisuja
Vastintason puolikkaat tulevat vielä toisiinsa kiinni. Taso lepää 25 mm tappien varassa. Huomenissa, ehkä, poraan tasoon reikiä sopiville kohdin siten että vastinsegmentit pyörähtävät taivutuksen mukana sitä lähemmäs lestiä mitä pidemmälle taivutus edistyy. (Ratkaisu jäi toteuttamatta. Vastimet tulivat pyöreästä tavarasta.)

Tason päällä oikealla on osa-aihioita.

Vastintaso.

Taso ei heilu
Vastintason U-palkit on tuettu kahdella pultilla toisiinsa. Vastinrullille on akselit tekeillä ja akseleille reiät palkeissa.

Tarkat tasopinnat
Vastintason ylä- ja alapinnat koneistan tarkasti samansuuntaisiksi siksi että olen harmistunut useiden prässien osalta siihen että tasot ja niillä lepäävät aputasot ovat usein vinossa tai epätasaisia. Esimerkiksi laakeriasennuksissa pienikin vinous saattaa olla kohtalokas mm alumiiniselle laakeripesälle.

Välyksettömästi
Myös painintuurnien tulee olla sylinterin mäntään hyvin kiinnitettyjä vääntymien ja vinoon asennuksen estämiseksi. Mitään klonksuvia tuurnia tai heiluvaa tasoa en hyväksy.
  
Kulut
Materiaaleihin kului, toistaiseksi, rautatavaraan 30 euroa ja tunkkiin 20 euroa. 25,5 mm pora maksoi parikymppiä romiksella. Sitä piti hieman "säätää".

Monipuolinen
Tarkoitus on tehdä monitoimilaite taivutukseen, purkamiseen ja puristamiseen.
Lisävarustelistalle on laitettu painemittarin hankinta.

Muuttuvat ja erisuuntaiset säteet
Kun olin jo tekemässä putkentaivutinta sain puhelun pääkaupungin länsipuolisesta naapurikaupungin lähiöstä ja sieltä kysyttiin että kuka tai mikä tekee putkentaivutusta niin että mutkien välille ei tule suoraa osuutta. En varmaksi tiedä kuka osaa mutta asia jäi päähän itämään ja ratkesi tänään itselle. Ratkaisu ei ole kovin monimutkainen. Josko joskus toteuttaisi sen.

Ratkaisuni haittapuoli
Ratkaisussa on yksi huono tai hyvä ominaisuus. Tulee aina kaksi samanlaista mutta toisilleen peilikuvallista taivutusta. Tai ainakin lähes samanlaista.

Kaikkiin suuntiin
Yhdessä tasossa peräkkäisten mutkien teko on siis ratkennut periaatetasolla. Saman tien tuli mieleen että minkähän näköinen olisi värkki jolla voi taivuttaa 3D taivutuksia. Eli esimerkiksi mutkan sivulle ja alas yhtä aikaa ilman suoraa osaa välillä. Vaikuttaa näin äkkiä tulkiten varsin monimutkaiselta laitteelta. Yksinkertaisinta olisi jos on jokin tietty putkimuoto jota pitää tehdä satoja tai tuhansia kappaleita niin sitä varten voi tehdä ko. värkin joka toistaisi vain tätä yhtä kappaletta. Yleistaivutinlaite mahtaisi olla melkoisen monimutkainen. Vaan ei ole: taivutusta katkeamatta.

Tarina jatkuu tästä.

Isomman prässin valmistusta.

Lisäys noin 5 vuotta myöhemmin
Tunkki on toiminut ja sillä on taivutettu useampaankin moottoripyörään sekä muihin rakenteisiin metallia useita kertoja. Tässä erään pyörän takakaatumaraudan valmistusta.