torstai 3. toukokuuta 2018

California 1400 GTS Jäähdyttimen säädettävä säleikkö

Kerhoillan ratoksi rakentelin 1400 GTS:n jäähdytinkennon eteen kaihtimen jossa ilman virtausta voi säädellä. Myöhemmin on tarkoitus tehdä siitä ajon aikana säädettävä vaijerivälityksellä. Nyt sitä voi säätää vain pysähtymällä ja kääntämällä vivusta.

Nyt, suljettuna, ei ajoviima pääse lainkaan jäähdyttimeen. Avattunakin vain sen verran että ilma liikkuu jäähdyttimen läpi rajoitetusti. Jäähdytysnesteen lämpötilan valvonta on mittarilla kuljettajan näkökentässä.

Moottorin käyntilämpötila olisi hyvä olla 100 - 120 astetta. Silloin lisärikastukset ovat pois päältä ja polttoainetalous ja öljyn voitelukyky ovat parhaimmillaan.
Jäähdyttimessä on jäähdytinpuhallin joka imee ilmaa jäähdyttimen läpi jos lämpötila nousee yli 136 asteen. Sen toimintaan en katso tarpeelliseksi puuttua. Järjestely myös tehostaa jäähdyttimen toimintaa: se imee keskeltä ja takaapäin tulee viileää ilmaa puhaltimen kehän ulkopuolelta.

Ilma siis kulkee kahteen kertaan jäähdyttimen läpi aina kun puhallin toimii. Takaa eteen sivuilta ja edestä taakse keskeltä. Kertaakaan jäähdytinpuhallin ei ole käynnistynyt muuta kuin testatessa. Silloinkin sai helteellä ajoreissun jälkeen kierrättää konetta paikallaan pitkän aikaa. Puhaltimen käynnistyttyä jäähdytysnesteen lämpötila laski nopeasti 120 asteen tietämille ja puhallin sammui.

Säädettävä kaihdin kiinniasennossa.

Aukiasennossa ilmaa pääsee edestäkin suoraan jäähdyttimeen. Kaihdin ei ole kiinni kennossa vaan välissä on noin 10 - 15 mm rakoa. Vain reunoissa on tiivisteet. Kyse on prototyypistä. Lopullinen versio voi olla eri näköinen.

Huomenna aloitan ajokauden 1400 GTS:llä jos sää suo. Lauantaina viimeistään.
Kerron tunnelmia ja kokemuksia.  

1400 GTS kevätkuosissa.

Keula osoittaa ovelle. Huomenna ei tarvitse kuin avata nosto-ovi ja lähteä. Taitaa kuitenkin mennä pesuhommiksi sillä talven aikana on tullut laskeutumaa maalipinnoille. Valmiustaso on hyvä.

Seuraavana päivänä:
Lämpötila +5C ja tihkusadetta Ylöjärvellä. Sieltä moottoritietä Tampereen eteläiseen kaupunginosaan. Matkalla poikkesin Storm Motorilla tilaamassa Hondaan ohjauslaakerit.
Kaihdin oli suljettuna. Moottorin lämpötila nousi nopeasti 80 asteen kohdille. Taajamassa ajo nosti lämmön jo 110 asteeseen asti. Jäähdyttimen tukkiminen on siis tehokas tapa nostaa moottoriöljyn lämpötilaa.

Huomenna olisi tarkoitus ajaa 350 - 400 km lenkki. Jos säät sallivat. Pidän edelleenkin kaihtimen kiinni. Jos alkaa lämpötila olla jatkuvasti päälle 120 niin avaan kaihdinta raolleen ja katson mitä se vaikuttaa. Epäilen että vaikuttaa varsin vahvasti. Kulutuslukema tänään sekalaisella ajolla 7,5 litraa sadalle. Ei kovin imarteleva lukema mutta matka oli lyhyt ja siinä oli lukuisia pysähdyksiä.

Kaksi päivää myöhemmin:
Lauantaiaamuna klo 9 kolme astetta plussan puolella ja tihkusadetta.
Parempi vain kääntää kylkeä sohvalla. Pyörä lämpimässä tallissa. Säätieto, aiemmin, lupasi kohtuullista säätä mutta on näköjään säiden toimittajalle sattunut jotain viivästystä.

Lauantaina olisi ollut Guzziporukan yhteisajelu Turun suuntaan Guzzin nykyisen maahantuojan sikäläiseen liikkeeseen. En ole kovin innostunut nykyisen maahantuojan vähittäismyynnin toiminnasta. Eivät edes vastaa sähköpostitiedusteluihini. Pitäkööt tunkkinsa. Enköhän pärjää ilman heidän palveluitaan.

Seuraavana maanantaina:
Lämpöä luonnossa 20 astetta iltapäivällä. Kerholla kolmeen saakka puuhastelemassa. Sää jatkui ja pysyi puolipilvisenä niin kävin kierroksen Keski-Suomen suunnassa. Maalaisteitä hiljalleen. Takavaimentimien paluuvaimennusta kiristin molemmin puoli yhdellä naksauksella. Teiden heitot tasautuivat kovasti.

Jäähdyttimen säleikkö oli suljettuna. Hieman tiestä ja ajotavasta riippuen moottorin lämpötila oli 90 ja 115 asteen tietämillä. Korkeimmillaan hieman yli 120 astetta. Eli oikein hyvät lämmöt.

Paluumatkalla avasin kaihtimen täysin auki. Käyntilämpötila putosi noin 20 astetta alemmas matka-ajossa. Tosin illan tullen ulkolämpötila oli noin 17 astetta.

Kaihdin avattuna.

Ilmavirta pääsee kulkemaan jäähdyttimen läpi rajoitetusti. Ilman kaihdinta moottorin käyntilämpötila parhaimmillaan olisi 20 asteen lämpötilassa 100 km/h matka-ajossa vain 70 - 90 astetta. 90 astetta on okoo mutta seitsemänkymmentä tietää bensiinille ja moottoriöljyllle kuluttavaa käyttöä.

Silloin kun moottorista haihtuu paljon lämpöä on sekin energiaa joka menee kokonaan hukkaan. Kun lämmön haihtumista rajoittaa niin ainakin osa siitä, moottorin paremman hyötysuhteen muodossa, kuljettaa pyörää eteenpäin. Siitä syntyy säästöä ajan mittaan. Niin kulumisen vähentymisenä kuin polttoaineen säästymisessä.

Miellyttävä lämpötilalukema.

Kyseinen mittari on hyvässä paikassa seurata ajon aikana miten lämpötila muuttuu.

Muuta kiintoisaa:
Eturenkaan valkosivut tummenivat ajon aikana. En ole vielä tutkinut onko kyse likaantumisesta vai renkaan kuumenemisesta ajoaikana. Asia selvinnee kunhan tutkin.

Tummentunut valkosivu.

Tummentuminen ei haittaa ajosuoritusta lainkaan. Haitta on vain kosmeettinen. Kun pyörä täytyy muutenkin pestä lähiviikkoina niin pesenpä renkaatkin. Sitten nähdään miten on käynyt.

Maantiet ovat erittäin pölyisiä edelleen. Kohta alkaa isäntien toukotyöt ja teille kulkeutuu sateella liukkaan saven lisäksi eri eläinten jätöstä kun sitä ajetaan maanparannukseksi. Lisäksi on hitaasti liikkuvia traktoreita ja niiden perässä tien levyisiä maanmuokkauslaitteita.

Moottorin ilmansuodattimen vaihdan vasta kun  kesä on pidemmällä ja sateet siivonneet pääosan talven jättämistä pölyistä pois. Eilisen ajomatkalla partani oli tummunut. Todennäköisesti myös keuhkot ovat saaneet oman osansa.

Tiistaina 08.05.2018 liikenteessä: 
Tiet edelleen pölyisiä. Lämpötila 17 - 18 astetta iltapäivällä. Parisataa kilometriä mutkaisia teitä ja paikoin melko aktiivista ajamista. Kaihdin koko ajan kiinni. Korkein öljyn lämpötila 114 astetta, ajon aikainen alin lämpötila noin 90 astetta.

Moottorin käyntiääni on nätti: jakoketjut vinkuvat, venttiilit naputtavat ja voimansiirto ulisee. Kaikki normaaleja ääniä. Vakiopakoputkien melupäästö jää muun melun alle.

Kulutuslukema koko matkalle 6,1 litraa sataa kilometriä kohden. Odottelen lämpimämpiä säitä että saan selville paljonko kaihtimen säätö vaikuttaa kulutukseen. Voi olla että moottorinohjaus jäähdyttää myös ruiskuttamalla lisää polttoainetta moottoriin.

Tiistai 15.05.2018 hellepäivä:
Ulkoilman lämpötila 26 astetta ja kaupungin hitaasti nykien etenevä ruuhka. Valitsin kaupungin herkimmin ruuhkautuvan tien tarkoituksella. Siinä meni aikaa vain noin 15 minuuttia ja hidasta oli vain noin puoli kilometriä.

Moottorin jäähdytysnesteen lämpö kiipesi nopeasti alun matka-ajon 110 asteesta 140 asteeseen. Silloin lähti jäähdytyspuhallin käyntiin ja lämpötila ei siitä enää noussut vaikka matka ei edistynyt. Moottorinohjauksen ei siis tarvinnut hätäsammuttaa moottoria. Sellaista ei ole toistaiseksi tapahtunut.

Ruuhka helpotti ja pääsin useampikaistaiselle tielle jossa nopeus nousi 60 km/h ja lämpötila putosi 120 asteen tietämille. Puhallinkin sammui. Vielä ajoin pienen pätkän hitaammassa katuverkossa mutta niin kauan kun olin liikkeellä ei lämpötila noussut lisää. Pysäköintipaikkaa etsiessäni lämpötila vielä kohosi 140 asteen tuntumaan ja sammutuksen jälkeen jäähdytyspuhallin kävi vielä hetken.

Moottorin käyntilämpötila oli tänään siellä ylärajalla. Mutta olosuhteetkin olivat normaalia lämpimämmät. Mukava oli havaita että jäähdytysjärjestelmä osaa hoitaa homman korkeidenkin lämpötilojen osalta.

Moottori käy kuumana todella sievästi.

Lyhyestä matkasta johtuen en saanut kulutuslukemaa.

Keskiviikko 16.05.2018 helle jatkuu:
Ajoin kaupunkiajoa, peräti kolmessa eri kaupungissa ja moottoritiellä ko. kaupunkien välillä. Annoin koneen kuumeta oikein kuumaksi, sinne 140 asteen tuntumaan ja lähdin ajamaan tasakaasulla rasittamatta moottoria. Normaalisti kyseisenlaisessa ajossa kulutusmittari näyttää noin viiden litran kulutusta per sata kilometriä. Nyt, kun lämpötila oli tosi korkea, kulutuslukema oli liki kaksinkertainen. Ulkolämpötila 27 astetta plussalla.

Asia oli odotettu mutta varmistamatta. Nyt sekin on varmistettu. Moottorinohjaus suojelee kuumaa moottoria ylikuumenemasta syöttämällä suuren määrän bensiiniä palotilaan jossa se ei kokonaan pala. Loput gasoliinit palavat vasta katalysaattorin tietämin. Toki samalla termostaattitoiminen jäähdytyspuhallin puhkui täysillä vaan ei tehonnut sillä olin sulkenut kokeilua varten ilman tulon jäähdyttimeen.

Vikalogeihin ei asiasta tullut ilmoitusta. Homma on siis normaalitoiminto josta ei tarvitse nostaa meteliä.

Yhteenvetona voi todeta että kun kone ei käy optimaalisella lämpötilalla (Jäähdytysöljyn lämpötila 80 - 120 astetta.) on sen kylmällä puolella "ryyppy" päällä kaiken aikaa pitämässä katalysaattorin toiminnassa. Kun mennään kuumaan päähän niin katalysaattorista ei niinkään tarvitse huolehtia mutta palotilaa pitää jäähdyttää syöttämälla sinne bensiiniä runsaasti josta siitäkin vain osa poltetaan. Loppu palaa katalysaattorissa tai sen jälkeen.

Lopputuloksena on että kaksinkertaisten, jäähdytettyjen pakokäyrien ulompi kromisuojus on saanut nätit päästövärit: juuresta sinertävää ja muutoin punaisenruskeaa.

Katalysaattorin toiminta kuumana varmisti että luontoon ei päässyt haitallisessa määrin hiilivetyjä eikä typen oksideja.

 California 1400 GTS valmiina kesän rientoihin.

Hieman teoretisointia 19.05.2018:
Ajoviiman jäähdyttävä vaikutus ajonopeueden funktiona ei ole lineaarinen.
Moottorin kuormitus/hyötysuhde on hyvin erilainen eri nopeuksilla (Ajovaihteena kuutonen.)

Jos ajaa noin 100 km/h vauhdilla suht tasaisella maaperällä on kuormitus erittäin vähäinen ja moottori pyrkii, ilman jäähdytyksen rajoittamista, käymään varsin kylmänä koska jäähdytystä on saatavana tehokkaasti. (Ajoviima)

Kun vauhtia nostaa 120 tietämiin niin kuormitus on edelleenkin lievää mutta ajoviima pukkaa edellistä enemmän. (Joku varmaan osaisi kertoa ilman tiheydestä ja nopeuden vaihtelun aiheuttaman ajoviiman jäähdytystehon muutoksesta.)
Kone käy entistä kylmempänä jos jäähdytystä ei rajoiteta. Moottorissa ei alunperin ole minkäänlaista termostaattia tai venttiiliä joka säätelisi jäähdytystehoa.

Moottorin polttoaineen syöttö on voimakkaasti lämpötilariippuvaista. Vain kapea lämpötila-alue 100 asteen kahta puolen on kulutuksen kannalta edullista. Myös moottorin toiminnan kannalta. Moottorinohjausjärjestelmä "ryypyttää" alle 80 asteen ja yli 120 asteen lukemissa.

Pienentääkseni moottorin lämmönhukkaa on syyläri pääosin tukossa. Ajoviima jäähdyttää sylintereitä. Ei ole olemassa mitään syytä miksi moottoria pitäisi jäähdyttää alle 80 asteen käyntilämpötilassa. Laitan senkin lämpöenergian siirtämään pyörää eteenpäin eikä lämmittämään takanatulevia.

Ulkolämpötilan muutos näkyy suoraan käyntilämpötilan muutoksessa. Siksi tarvitaan jäähdytykseen säätö. Toistaiseksi asentamani venttiili hoitaa asiaa.

Lähdenpä tästä taas "testaamaan". Ehkä tavattavissa jossain Lahden - Vääksyn - Heinolan seutuvilla. Illalla takaisin Tampereelle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti