California Adamant Digitaalinen sytytys

Digitaalisytytys
Suoritin hankinnan: Ignitech TCIP4 -sytytysyksikkö on asennusta vaille valmiina. Lisäksi pitää hankkia sille sopivat sytytyspuolat ja pari asentoanturia.

Virranjakaja saa poistua
California Adamantin virranjakaja saa siirtyä varaston hyllylle ansaittuun lepoon. Sytytysanturit suunnittelin laittavani Saprisa -laturin etupuolelle. Laturin akselille tulee pyörijä ja kaksi anturia 90 asteen välein. Suunnittelu on tehty. Toteutus puuttuu. Keväämmällä sitten joskus.

Tuttu laite
Olen aiemmin laittanut näitä useisiin moottoripyöriin. Toiminnallisesti luotettavia ja edullisia laitteita. Itseni lisäksi näitä asentaa Norsa Oy Nurmijärvellä kuten myös ruiskutuslaitteita tai kokonaan sulautettuja järjestelmiä joissa sytytys ja ruiskutus on samassa paketissa ja siis saman käyttöliittymän kautta ohjelmoitavissa. Tehokas tapa saada vanha kaasutinpyörä uuteen ja voimallisempaan elämään! Tai käymään ympäristötietoisemmin etanolilla.

Sulautettu järjestelmä jossa sytytys ja ruisku
Myös omatoimisempi tapa on olemassa: MegaSquirt tai MicroSquirt.
Rakennussarjoja saa valmiina setteinä tai koottuina esimerkiksi Partco, Autotune tai Protoparts -nimisistä firmoista. Ohjausta tekemiseen löytyy suomen kielellä netistä Finsquirt -yhteisöstä.

Viiden voltin laitteita
Aiheeseen liittyy läheisesti aihe viiden voltin järjestelmästä nykyaikaisissa moottoripyörissä. Kannattanee tutustua vähintäänkin siltä pohjalta että on "hyvä tietää". Jos ei tiedä voi tulla kalliita virheitä.

Sytytyksestä yleensä. 

Viiden voltin sähköjärjestelmä

Vertailujännite
Sytytys- ja ruiskutuslaitteet hyödyntävät nykypyörissä omaa sähköjärjestelmäänsä. Sitä ei moni tiedä. Kyse on antureiden hyödyntämästä vertailujännitteestä.

Kaikki tarpeellinen sytytyspuolia ja johtoja lukuun ottamatta.

Väärä johtosarja
Itse asiassa johtosarja ei ole tarkoitettu Guzziin. Siihen joutuu tekemään pieniä muutoksia. Ohessa on pari pussillista liittimien pinnejä. Sähköhommat ovat ennestään tuttuja: Alkoholipyörässä on sama sytytys mutta hieman aikaisempi versio. Tämä on TCIP4A v88.

Ignitech TCIP4 -ennakkokäyrätaulu, ei TPS -tietoa.

Lisää muuttujia
Kun on valittuna ja kytkettynä kaasunasentopotentiometrin asentotieto tai imukanavan painetieto (TP=-%) saadaan taulusta kolmiulotteinen kartta. Tässä siis perusennakko joka on sama olipa kyseessä kiihdytys tai moottorijarrutus. 

Siksi olen parhaillaan rakentamassa kaasunasentotunnistinta ja kaasuluistien pakko-ohjausta DellOrto Phb30 kaasuttimiin vuoden -89 -mallin Guzzi Californiaan. Vastaa siis vuosituhannen vaihteen japanilaista kaasutinteknologiaa. Eurooppalaisissa oli silloin jo täysin sähköinen moottorinohjaus.

 Sytytysasetus säätötilassa.

Säätö omalla tallilla
Kuten taulukosta näkyy niin kierroslukurajoitin on asetettu 7800 kierrokseen minuutissa. Taulun oikeassa reunassa ovat ennakkolukemat ja ne siirtyvät aina kohdalleen kun jokin käyristä valtaan. Säätäminen on hyvin yksinkertaista.

Katselu kolmiulotteisena.

Hyvä visuaalisuus
Karttaa voi pyörittää 360 astetta pysty- ja vaakasuorassa. Auttaa hahmottamaan säädön vaikutuksia visuaalisesti. Tässä siis yllä olevan taulukon 3D-versio.

Ignitech Racing3 taulu lisätoimintoineen vertailtavaksi.

Pitää muokata
Kävin liitosjohdon liittimen läpi: kyseinen liitin on tarkoitettu Yamaha V-Maxin vanhemman varsion liittämiseksi sytytysjärjestelmään. Guzziin tällaista valmista pakettia ei ole kuin yhteen mallisarjaan jossa on Motoplatin sytytys. Tarkoitus on siis liittää rasia välijohdolla pyörän omaan sähköjärjestelmään ja lähteä ajamaan. 

Pois ja lisää johtimia
Omaan projektiini tämä ei sovellu suoraan mutta tässä johdinsarjassa on liki kaikki tarpeelliset johtimet jotka tarvitaan. V-Maxin moottorin toiminta on melko yhteneväinen Guzzin koneeseen nähden. Tosin on muutama ylimääräinenkin johto jotka poistan setistä. Vain yksi valko-punainen johdin pitää lisätä. Liittimien "sieluja" kyllä on. 

Johtimet nimettyinä jatkotoimia varten.

Johtimien järjestys ja tarkoitus.

Selkeät ohjeet
Lisäksi on olemassa vielä kytkentäkaavio mutta tämä kertoo jo tarpeeksi johtimien tarkoituksesta. Koska taulukko on yleispätevä tulee siitä Guzziversio ottamalla tarpeettomat johtimet pois tai jättämällä tyhjäksi liitokset kuten puolat IC3 ja IC4, INPUT 1, INPUT2, GEAR SHIFT LIGHT, TACHO, toisen SENSE GROUND, STPS, FUEL PUMP RELAY sekä molemmat M. Eli noin puolet liitännöistä vain tarvitaan. 9 johdinta jää. Toki on mahdollisuus laittaa vaihdevalo tai liityntä kierroslukumittarille mutta lienevät melko tarpeettomia juttuja tässä yhteydessä.

Anturointi
Kampiakselin päähän tulee kampiakselin asentoanturit kertomaan sytytyshetkestä.

Pyörijä ja asentoanturit kampiakselin päässä.

Asennus Bosch-laturiin
Kuvassa esimerkki siitä miten anturit laitetaan Bosch-laturin päätyyn ja pyörijä jatketun laturin ankkurin kiinnityspultin alle. Tämän voi tehdä kyllä virranjakajaankin mutta sinne kulkeva välitys on epävakaampi johtuen jakoketjusta ja nokka-akselilla olevasta kulmavaihteesta. Tämä on siis täsmällisempi rakenne.

Asennus Saprisa-laturiin
Tosin California Adamantissa ei ole Bosch-laturia vaan kestomagneettinen Saprisa. Siihen minulla ei ole sovitinta vielä suunniteltuna mutta eiköhän se mahda syntyä. Huomaa kuvassa olevat laturin kotelon kehän alumiiniset korotuspalat.

Juttua kaasutinten muokkauksesta.

Säädöt pysyvät ja moottori tykkää
Kyseinen Cali3 on nykyisin (Työnimeltään Sääksjärvi Trike) California Adamant-niminen L5e-luokan ajoneuvo. Tavoitteena polttoaineen kulutuksen hallinta ja huoltamisen tarpeen vähentäminen. Digitaalisen sytytyksen asentamisen jälkeen sytytyslaiteissa on enää yksi huoltokohde: sytytystulpat. Ajoitukset ja kärkivälit eivät muutu itsekseen kuten kärkisytytteisessä moottorissa ja jos polttoaineseos on kohdillaan niin tulpat kestävät kerrallaan kymmeniä tuhansia kilometrejä nokeentumatta sen kummemmin tarkastelematta ja säätämättä.

V-Max nimeltä MaxMax Lambda-anturit ja seoksen muodostus

Lambdojen sijoittelua
Pakoputket on hepattu ja hitsaamista vaille. Tähän väliin laitettiin lambda-antureille holkit asianmukaisiin paikkoihin. Käytössä "kylmät" yksijohtoiset anturit. Ne saavat lämpönsä pakokaasusta eli eivät anna luotettavaa tietoa kuin silloin kun pakokaasu on sopivan lämmintä. Lämmön varmistamiseksi anturit ovat noin 30 cm päässä pakoventtiileistä.

Kapeakaistamallit kustannussyistä
Kyseessä kapeakaistaiset lambdat jokaiseen pakoputkeen vertailutiedon saamiseksi ja läppärunkojen säätämisen helpottamiseksi. Läppärunkojakin on neljä kappaletta.

Kapeakaistalambdan toiminta-alue on kapea.

Seossuhde
Lambda-arvo 1 on stökiömetrisen seoksen arvo. Silloin ilman ja bensiinin seossuhde on noin 14,5/1.

Kapeakaistaisen lämpötilaherkkyys.

 Etusylinterien lambda-anturien sijainti.

Vastaavasti takasylinterien jäännöshappiantureiden paikat.

Laajakaistainenkin asennetaan
Takimmaiset anturit jäävät näppärästi satulan alle helposti tavoitettavaan paikkaan. Vielä pitäisi löytää asennuspaikka laajakaistalambda-anturille. Se on lämmitettävää mallia eli ei ole riippuvainen ympäristön lämpötilasta kuten kapeakaistainen. Kapeakaistaisen "lukemisessa" pitää ottaa siis huomioon että se ei kykene aina antamaan varmaa tietoa.

 Laajakaistalambdan toiminta-alue.

Selkeää tietoa seoksesta
Laajakaistaisen jäännöshappianturin "käyrä" on suora linja eli toiminta lineaarista. Se on tulkinnallisesti helppo. Siinä missä kapeakaistainen tuottaa mittausjännitteen itse tarvitsee laajakaistainen oman jännitelähteensä joka tuottaa 5 V vertailujännitettä jonka kulkua anturin läpi seurataan mittarilla ja/tai jännite siirretään suoraan moottorinohjaukseen siellä käsiteltäväksi.

Aiempaa juttua pakoputkien teosta.

Monenlaista tarjolla
Kapeakaistaisia lambda-antureita on myös lämmitettävää mallia mutta moottoripyörässä neljän tai viiden lämmitettävän lambdan sähköinen ylläpito olisi hankalaa koska laturin teho ja akun varaustila olisivat koetuksella. Tarvittaisiin isompi laturi. Näillä koetetaan pärjätä.

Näyttöjen käyttö
Pitänee miettiä minkä tyyppiset näytöt asennetaan mittaristoon. Niitä pitäisi olla neljä identtistä. Tai ainakin kaksi ja vaihtokytkin niille että voi vertailla sylinterikohtaisia seoksia vuorotellen.

Kaasuläpät
Jokaisella kaasuläpällä on oma säätönsä. Toiminta on seuraavanlainen: jokaisesta sylinterikohtaisesta suuttimesta tulee sama määrä polttoainetta. Kaasuläppien keskinäisellä asennolla säädetään seossuhde samaksi jokaisessa imukanavassa.

Kaksi settiä ja säätö
Kaasuläppiä on kahdessa kahden läpän ryhmässä: etu- ja takaryhmä. Kaasukahvan komennot välittyvät vaijerilla takaryhmään jonka oikeanpuolimmainen kaasuläppä on kiinteäasetuksinen "referenssiläppä". Siitä asentotieto siirtyy sekä vasemmalle takaläpälle että eturyhmälle. Vasemmalla takaläpällä on oma säätönsä jolla se säädetään samaan virtaus/seosarvoon kuin oikeakin läppä. Eturyhmässä oikean puoleinen läppä kääntyy takaryhmältä tuleva välitangon avulla.

Välitangon ajoitus
Tangon vipujen asentoa ja tangon pituutta muuttamalla saadaan eturyhmän oikeanpuolimmainen läppä samaan säätöön kuin taaempi oikea. Sen jälkeen on vain säädettävä vasemmanpuoleisen etuläpän asento. Aluksi perussäätö tehdään painemittarien avulla, jatkossa jäännöshappimittauksen keinoin. Yksinkertaista ja selkeää.

Läppärunkovivusto.

Vivusto
Kuvan alareunassa käsi kääntää vaijerikehää. Siitä on vipu läppärunkojen takaparille. Keskellä näkyy välitanko etuparille. Melkoinen koneistaminen ja sovittelu että toimii. Läppärunkoja lukuun ottamatta mekanismit ja osat omaa valmistettani.

 Lämmitettävä laajakaistalambda.

Suojainen paikka
Laajakaistalambdan sijoituspaikka löytyi oikean etusylinterin pakoputkesta satulan alta.

Sama sivulta.

Paljon hitsaamista
Putkistolle täytyy laittaa vielä kannake ja sen jälkeen purkaa irti pyörästä ja hitsata saumat umpeen. Vuoden 2015 juttuja. Eli tehdään kun keretään.

Edullisista mittareista pulaa
Laajakaistalambdalle on näyttö ja keskusyksikkö. Näytölle pitää tehdä vielä teline mittariston kupeeseen. Lisäksi tarvittaisiin neljä ledeillä (min 10 kpl) toteutettua kapeakaistalambdan näyttöä.

Kova hinta
Koska niitä ei kohtuuhintaan tunnu saavan (keskihinta noin 100€ per yksi näyttö) ajatuksena on hankkia mikropiirit ja muut osat ja tehdä yksi rasia näille neljälle näytölle. Siis kolvata itse koko laite valmiiksi asti. Kaksi liitintä: toisesta maa ja virta kaikille yhteinen ja toiseen liittimeen neljä signaalia. Ledit tulisivat toistensa liki siksi että siten on helpompi tarkastella sylintereiden palotapahtuman keskinäistä suhdetta.

Guzzi Kannentiivisteen vuoto ja korjaus

Salaperäinen tahra
Havaintojeni mukaan, sekä omissa pyörissä että satunnaisissa muissa, yli 20 vuotta vanhoissa isolohko-Guzzeissa on havaittavissa sylinterin ja kannen jäähdytysripojen välissä öljytahra.

Kannentiiviste ei vuoda
Se ei ole välttämättä vuoto palotilasta ulkoilmaan vaan toinen samankaltaisen ilmiön aiheuttama vaiva eli pelkkä öljyvuoto kannenpultin reiästä ulospäin.

Pyöreä tai kantikas, sama juttu
Vaikka tässä on kuvat pyöreäsylinterisestä mallista pätee sama ohje myös kantikassylinterisiin malleihin. Tarkemmin sanoen kaikkiin työntötankokoneella varustettuihin isolohkoisiin.

Vuoto näyttää tältä. (Vm -82, T3 California.)

O-renkaan syytä
Kyse ei kuitenkaan ole välttämättä kannentiivisteen vuotamisesta niin että vuoto tapahtuisi paineöljykanavasta tai palotilasta ulkoilmaan vaan öljyä on kertynyt sylinteripultin reikään vähitellen josta se moottorin lämmetessä pursua pienessä määrin ulos. Tämän aiheuttaa kovettunut O-rengas sylinterikannen ja keinuvipupukkien välissä sekä lämpötilavaihtelu.

Hitaasti syntyvä ilmiö
Lämmetessään sylinteripultin (kannenpultin) kanavassa oleva ilma laajenee ja puhaltuu jostain ulos. Kun moottori jäähtyy syntyy alipaine joka täyttyy lähistöllä saatavilla olevalla öljyllä (Venttiilikoneistosta) vuosikausien kuluessa. Tämä voi kestää 10 - 30 vuotta ennen kuin ilmenee. Jos sylinterit on irrotettu jostain syystä tyhjentyy myös kyseinen tila ja tilanne alkaa alusta. 

Paljon ajettuja
Yleensä Guzzeilla ajetaan 100.000 - 300.000 km ettei moottoria avata lainkaan. Eikä tämänkään vaivan vuoksi välttämättä tarvitse.

Korjaus on helppo
Vuodon voi joko antaa olla sellaisenaan kunnes tulee tarvetta esimerkiksi venttiilien huollolle. Mutta jos esteettistä silmää häiritsee kyseinen vaiva on korjauskin suhteellisen helppo eikä vaadi tiivistesarjan hankkimista.

Neljä mutteria auki
Pultteja on kannessa yhteensä kuusi kappaletta. Näistä tarvitsee avata vain neljä eli kannentiiviste ei tähän löysäykseen kauheasti reagoi. Myös yläreunan kuusiokolotulpan alla oleva iso O-rengas voi vuotaa.

O-renkaiden sijainti
Otetaan venttiilikoppa irti. Sen jälkeen irrotetaan keinuvipukoneisto ja sen pukki. Sieltä pukin alta löytyy ne kovettuneet O-renkaatkin. Rapsutellaan ne irti.

Valutetaan tyhjiksi
Kaadetaan pyörä sen verran kyljelleen että öljy valuu pois sylinteripulttien (kannenpulttien) rei'istä. Annetaan valua ajan kanssa tyhjiin. Paineilmalla ja Bräkleenillä voi toimitusta kiirehtiä.

Kannen ja sylinterien räjäytyskuva T3.

Kuva ei oikein kerro
O-rengas on numeroltaan 12. Se vaihdetaan. Kuvassa niitä on kaksi kappaletta mutta vain keinuvipupukin alla olevat neljä vaihdetaan. Koko on 9 x 2 mm.

Valutuksen jälkeen
Laitetaan uudet O-renkaat ja kiristetään keinuvipukoneiston pukki paikoilleen oikeaan momenttiin. (Tyypillisesti 4 - 4,2 kgm) ja kootaan keinuvipukoneisto sekä säädetään venttiilit. Koppa päälle.

Kannenpulttien ympärillä o-rinkulat.

Myös kuusiokolotulppa voi vuotaa
Kuvassa on avattu myös keskellä kannen yläreunassa oleva kuusiokolotulppa tiivisteen vaihtoa varten. Sen alla olevaa kannenpulttia ei tarvitse avata samoin kuin sytytystulpan allakaan olevaa.

Pestään moottori
Vanhat öljyjäljet siivotaan ja seurataan ajossa vieläkö öljyä tihkuu. Jos ei muutamaan tuhanteen kilometriin näy vuotoa niin pikaremontti on onnistunut. Korjaus kestää todennäköisesti siihen asti kunnes tulee muuta syytä avata kansi. Jos vuotoa ilmenee edelleen pitää myös kannentiiviste vaihtaa.

Laajempi suoritus
Toinen ja varmin tapa on purkaa sylinteri irti ja vaihtaa kaikki tiivisteet. Molemmissa tapauksissa on syytä muistaa jälkikiristys. Etenkin jos on laitettu uusi kannentiiviste. Samalla tietysti uudet männänrenkaatkin. Tai jopa täysi kansihuolto venttiilitöineen ja ohjurien kunnostuksineen.

Opastusta
Pekalle kiitoksia vinkistä ja ohjeista!

Minijyrsimen huoltoa

Tarpeellinen laite
Muutama vuosi sitten, olisikohan ollut vuonna 2011, hankkimani minijyrsin/tarkkuuspora on ollut ahkerassa käytössä ja tähän asti muutaman muutoksen läpikäyneenä on palvellut tyydyttävästi. Mutta semi-raskaan päivätyön jälkeen vaati pientä puhdistusta ja säätöä.

Välykset pois ja puhdistus
Välyksiä on ilmestynyt etenkin ristisyöttöpöytään. Jos se ei olisi likainen niin pelkkä säätö riittäisi. Nyt pitää tehdä isompaa remppaa ja purkaa kyseinen osa että törky irtoaa.

Pesuun
Purkaminen kävi äkkiä. Pienet osat ultraäänipesuun ja isommat pesualtaaseen liuotinpesuun. Osat ovat melko yksinkertaisia muodoltaan joten mitään isompia vaikeuksia ei pesemisessä ollut.

 Pestyjä osia.

Ei puutteita tai vaurioita
Mitään varsinaista vikaa ei löytynyt. Toki käytöstä johtuen liikkeitten keskialueet ovat kuluneimmat. Se asettaa kokoonpanon aikana vaatimuksia saada säädöt niin että välystä ei millään alueella ole liikaa eikä toisaalta liikeratojen päissä liike olisi kovin raskasta.

Pintojen suoruus
Voi olla että joudun kaavaamaan joitain kohtia kevyen ja välyksettömaän liikkeen aikaansaamiseksi. Pitänee katsoa väripastalla missä on liikaa metallia.

Tärkeät osat
Vasemmalla näkyy ruuvien lisäksi kaksi messinkistä kierreosaa jotka ovat oikealla puolella olevien siirtokierteiden vastineet. Eri pituiset "latikat" ovat osia joilla välys säädetään ruuvien avulla kohdalleen.

 Osat poissa.

Hienoudet puuttuvat
Ristisyöttöpöytä kiinnittyy tähän. Jalka toimii samalla pitkittäissyötön johteena. Näissä kiinalaisissa ei ole osia kovin paljoa ja kaikki on yksinkertaista ilman hienouksia. Siitä on tietysti omat harminsakin mutta halvalla ei saa hyvää. Tähän on vain tyydyttävä.

Pystysyöttoä en purkanut.

Pystysyöttö kunnossa
Pystyliike ei takertele eikä ole miltään kohdalta tiukempi tai löysempi. Lisäksi se on helppo puhdistaa purkamattakin. Lähinnä tarvitsee vain voidella johteet.

Karapultin kierre kulunut
Kara-akseliin pitää uusia karapultti. Sen kierre on kulunut. Tietää sorvaus- ja kierteityshommia. Muuten rakenteet ovat kunnossa ja työvälineet ehyitä. Joitain hankintoja pitää tehdä porapuolelle.

Lastusuojat ovat kohtuullisessa kunnossa.

Vanha karapultti.

Kierre entinen
Karapultilla kiinnitetään ja irrotetaan kartiovartinen työkalu. Tämä pultti on menettänyt kierteensä. Siksi piti tehdä uusi pultti. Vanhankin voi vielä entisöidä mutta se ei ole tarpeellista.

Uusi karapultti paikoillaan.

 Jyrsin niputettuna ja välykset säädetty.

Valmis työstöön
Menee taas vuosi - pari ennen kuin tarvitsee säätöihin puuttua, arvelisin. Osat on voideltu ja laite on valmiina uusiin haasteisiin.

Parempi kuin uutena
Epäilenpä että jyrsin on nyt paremmissa säädöissä kuin ihan uutena. Silloin oli ensimmäinen homma vaihtaa kara-akselin kiinalaiset laakerit laadukkaampiin Bilteman laakereihin: käynti tasaantui huomattavasti.

Vetojärjestelmän muutos
Käyntiä tasailin myös muuttamalla sähkömoottorin ja kara-akselin vaihteiston välisen voimansiirron kiilahihnakäyttöiseksi. Samalla lisäsin pyörivän massan osuutta joten koneen käynti tasaantui entisestään ja vääntömomentti parani.

Ilman jäisi moni homma tekemättä
Ehdottomina lisävarusteina jakopöytä ja kolmileukapakka.

Tässä tehdastuoreena.

Moottoripyörän rakentelussa tarpeellinen
Vuosien mittaan tätä myllyä on käytetty lähinnä moottoripyörien osien korjaukseen ja valmistukseen moottorikoneistuksesta jalkatappien siirtosarjojen tekoon ja kaikkea siltä väliltä. Merkittävimmät koneistukset ovat olleet trike-tehtailussa: Carillofornia Trike, WS-Trike ja Sääksjärvi Trike.

Ahtimen asennus
Merkittävä jyrsimen työllistäjä on myös Alkoholipyörä johon ahdinasennukseen ja moottorinohjauksen digitalisointiin tarvittiin monenlaista osaa läppärungon ja imukanaviston valmistuksesta alkaen. Näiden kaikkien rakenteisiin on saanut minijyrsin tehdä osia rosterista, teräksestä ja alumiinista. Eniten juurikin alumiinista.

Muuta kehitystä
Lisäksi työkaluvalmistusta sorvaukseen ja muuhun työstöön. Kaikki harrastuksena ilman erityistä aikataulua tai onnistumispaineita.

Piirustuksia ei tarvita kun itse tekee itselle
Jos jyrsintä ja sorvia ei olisi niin em. hommat olisivat kestäneet paljon pidempään koska jollekin metallipajalle vietäessä olisi osista tarvinnut tehdä piirustukset. Nyt tieto kulkee suoraan päästä koneistuslaitteen kammille ja osat tulevat juuri sellaisia kuin pitääkin. On-line-työstöä. Suunnittelu - tuotannon ohjaus - ohjelmointi - tuotanto - viimeistely. Yhtenä putkena.

Ei ammatilaiselle
Laitetta ei voi suositella ammattikäyttöön mutta harrastajalle se suo muutamin lisälaittein varusteltuna melkoisia mahdollisuuksia metallin työstöön. Varsinkin jos seostetun alumiinin työstö on kohteena.

Kaasuttimien valmistusta
Tänään työstin jyrsimellä kaasuttimien osia. Ilo oli lastuja irrottaa. Värinät olivat vähäisiä ja leikkuu mittatarkkaa. Taitaa olla paremmassa lyönnissä kuin uutena.

Hiiliharjojen vaihto
Jyrsimen käynti kävi epämääräiseksi ja nykiväksi. Oletin että vika saattaisi olla pyörintänopeudensäätöpotentiometrin toiminnassa. No eipä ollut vaan moottorin hiiliharjoissa: toinen oli kulunut melkoisen lyhyeksi eikä ottanut kunnon kontaktia kommutaattoriin. Bilteman kulmahiomakoneen hiiliharjat ovat samanlaiset joten niistä sain avun. Käynti tasaantui ja vääntömomentti parani.

Ennalta varautunut
Olen joutunut pari Bilteman 20 euron kulmahiomakonetta palauttamaan toimimattomuuden takia takaisin mutta pitänyt itsellä niiden huolto-osat, kuten hiiliharjat. Niitä siis riittää vielä pitkäksi aikaa.

Pyörötangon taivutin

Kaupan tuotteet hieman avuttomia
Kävin eri kauppojen hyllyjä tonkimassa löytääkseni putken-, tai tässä tapauksessa umpiputken taivuttimen. Rautakaupassa tarjottiin sellaista jolla taivutetaan harjateräksiä mutta niillä mutkat tulevat epämääräisiä ja materiaali saattaa naarmuuntua. Lisäksi muilla tarjotuilla taivuttimilla tulee liian jyrkkää kulmaa tai ne eivät kestä umpitavaran taivuttelua. Sellaiset taivuttimet olivat tarkoitettu keveämmille materiaaleille ja ohutseinäisille putkille.

Romikselta rautaa
Hain romuliikkeestä parillakympillä materiaalia ja arvelin tekeväni itse kunnon taivuttimen millä saan pyöreään terästankoon sellaisia mutkia kuin haluan ja siististi. Esimerkiksi juuri tasan 50 mm säteellä. Yksi mahdollinen laite tarkoitukseen olisi mankeli tai prässi mutta ne eivät oikein sovellu kun aihio on 4 metriä pitkä ja matkalle pitää vääntää useampi mutka eri suuntiin. Homma pitää tehdä ulkotiloissa. Kyse on eräänlaisesta koristemuotoilusta paikan päällä.

Vain kahta kokoa
Toistaiseksi taivuteltavaksi on 6 ja 8 mm tarkkuusvalssattua pyörötankoa. Olen taivuttimessani varautunut myös lattaraudan ja paksumpien pyörötankojen ja putkien taivutteluun. Prässissä olisi helppo tehdä mutta pitkien kappaleiden kanssa se ei oikein toimi. Kas kun useamman metrin mittainen tanko ei mahdu sisälle saati sitten taipumaan 180 asteen mutkalle toisesta päästään. Tulee katto tai seinät vastaan!

Hieman aikaa vievää työtä
Ratkaisu perustuu kahteen rullaan joissa on urat kullekin tankokoolle. Rullat ovat laakeroitu vipuvarsiinsa joista toinen on staattinen osa ja pienempi kiertää isompaa ympäri. Taivutuskohde saa olla paikoillaan ja taivutin liikkuu. Sorvailuun on mennyt aikaa mutta sitä onneksi kalenteriin on merkitty jälleen ainakin vuosi lisää ja kellossakin viisarit kiertävät ympyrää.

Riittää toistaiseksi
Nyt on kehään sorvattu kaksi uraa. Siihen mahtuu neljä uraa. Lähimmäksi vääntiötä tulee suurin ura. Tällä hetkellä se on 8 mm leveä ja 4 mm syvä.

Reserviä
Jos tarvitsee tehdä mutkia 10 mm tankoon niin sorvaan 8 mm uran suuremmaksi, 6 mm uran 8 mm kokoon ja uuden uran 6 mm tangolle. Arvelisin että tämän tyyppiselle taivuttimelle maksimi lienee 12 mm tangon taivuttaminen joka sekin vaatinee jo jatkovarret.

Seuraavaksi hitsaus
Huomenissa hitsailen tekemiäni osia nippuun ja sen jälkeen hiekkapuhallus ja maalaus. Loppuviikosta voin alkaa taivutella kokeeksi. Maalamattakin laite varmaan toimisi mutta maalaamiseen on syynä se että aiemmin, muka kiireellä tehdyt työkalut ensimmäisen, usein ainoan, käyttökerran jälkeen jäivät jonnekin ruostumaan. Nyt ei ainakaan niihin satsattu materiaali ruostu ja on käyttökelpoinen vielä myöhemminkin. Vaikka sitten ihan toiseen tarkoitukseen.

Joitakin puolivalmiita osia.

Alareunassa 8 mm pyörötankoa pieni pätkä malliksi. Tätä tavaraa riittää taivuteltavaksi.

Koetaivutus
Osat on tehty ja vipuvarret kiinnitetty sekä ensimmäinen koetaivutus tehty. Yllä kuvassa oleva tanko ei ole enää suora vaan tasaisen kaareva. Aloituspäähän jää, luonnollisesti, 30 mm suoraa mutta sen jälkeen on kaarre säteeltään tasaista. Kokeilin laittaa kaarelle taivutetun puikon uudelleen taivuttimeen mutta nurin päin. Väännön puolivälissä puikko oli S-muotoinen ja koko käännön jälkeen samanlainen kuin se jo kerran oli mutta toisin päin. Mutkia tällä ei sentään oikaisemaan pysty. 

Puhdistus ja maalaus
Osille hiekkapuhallus ja mustamaalaus. Laakerit asensin paikoilleen liiman kera kun en viitsinyt tehdä puristussovitteita. Huomenna jos jaksaisi koota ja tehdä lisää koetaivutuksia.

Osat on maalattu ja koekäytön aika. Tarkoitus on taivutella lattarautaa sekä erikokoisia pyörötankoja ja miksei putkiakin.

 Taivutin kuljetusasennossa.

Voi vielä parantaakin
Varret on taivutettu niin että ne voivat mennä ristiin kun tarvitaan paljon taivutusta kuten 180 astetta. Se onkin taivuttimen käytännön maksimi koska suurempaan kulmaan taivutettua puikkorautaa ei saisi tämän tyyppisestä taivuttimesta pois. Sekin on kyllä mahdollista toteuttaa siten että isompi rulla halkeaa urien pohjien keskeltä. Lattarautaa sen sijaan voi taivuttaa niin pitkään kuin varaa on. Säde sisäkaarteessa on silloin 55 mm.

 Taivuttimen rullat.

Mankeloi, ei väännä väkisin
Iso rulla on ulkosäteeltään 55 mm. Pieni 15 mm. Jälkimmäisellä mitalla ei ole niin tarkkaa. Monessa taivuttimessa on vain palikka joka pyörii ja joissain vain lovi jossa taivutettava kohde liukuu. Tämä tekee kaaren mankeloimalla eikä tarvitse niin paljon voimaa kuin edellä mainitut.

Kuten näkyy on isossa rullassa mahdollisuus vielä muunkin halkaisijaisiin taivutettaviin.

Ensimmäinen koetaivutus 90 astetta.

Toimii!
Homma sujui kuin olin suunnitellutkin. Ei ongelmia. Mutkat ovat alusta loppuun symmetrisiä ja mitään lovia tai naarmuja ei synny.

Koetaivutettu 8 mm pyörötanko ja 2 x 15 mm lattarauta.

Sisä- keski- ja ulkosäde
Lattaraudan sisäkaarteen säde on tarkalleen sama kuin puikkoraudan keskisäde koska lattarauta taivuttuu ison ja pienen rullan ulkokehien välissä kun taas 8 mm puikko kulkee 4 mm syvän uran pohjassa. Lattaraudan paksuus rajoittuu siihen kuinka paksua jaksaa vääntää. Leveys rajoittuu rullien pituuden mukaan eli noin 50 mm.

Työtä pelkäämättä
Tulos tyydyttää. Kohta pääsen tositoimiin. Taivutin on painavahko mutta eipä hommatkaan ole kiireellisiä niin ehtii taivistelun välissä lepäämään. Painoa on siksi että taivuttimessa on optioita muillekin mitoille. Kunhan vain sorvaisin uria lisää.

Lisävastin
Tein vielä pienen muutoksen ja lisäyksen taivuttimeen. Kyseessä on irrotettava taivutusvastin.

Tasopinta ja irrotettava lisävastin.

Helposti asennettava ja irrotettava
Kävi ilmi että alkuperäisellä vastimella ei lattarauta taivu aivan 180 astetta. Siksi piti tehdä pieni muutos. Putkea piti litistää ja siihen laittaa irrotettava vastin. Toisella puolella putkea on mutteri hitsattuna johon vastintappi tukeutuu.Vastimen päässä on ruuvitaltalle ura eli vastintappi voidaan tarvittaessa poistaa helposti.

Lattaraudan koetaivutus.

Moneen tarkoitukseen

Taiteellisen näköistä teräskaidetta syntyi toistakymmentä metriä. Valitettavasti siitä ei ole kuvaa.

Mutta eräästä toisesta, omasta projektista on. Kaatumaraudan valmistus.

Siihen tein mallin puikkoraudasta eli pyörötangosta jonka mukaan taivutin kaatumaraudan kahdesta osasta 22 mm:n hydrauliikkaputkesta.

Putkentaivutin
Malli kaatumarautojen taivutukseen, kuten edellä mainitsin, syntyi pyörötangosta mutta itse kaatumaraudan, joka on 22 mm:n hydrauliikkaputkea, taivutin prässissä jossa on yksi painin ja kaksi pyörivää vastetta.

V-Max nimeltä MaxMax Alumiiniputken taivuttelua

Isommat putkityöt pääosin valmiit
Pakoputket on saatu sovitettua hitsausta ja siistimistä vaille ja saavat olla toistaiseksi sinällään kunnes myös lambda-anturit, 5 kpl, löytävät paikkansa. Viides on lämmitettävä laajakaistalambda.

Jäähdytysjärjestelmän putket
Putkitöitä on jatkossakin sillä jäähdytyksen nesteputket pitää laittaa uuteen uskoon koska jäähdyttimet sijaitsevat pyörän molemmilla sivuilla. Taivuttelin jo 22 mm halkaisijaltaan ja 1,5 mm seinämävahvuisen teräsputken malliksi. Se on kuitenkin painavaa ja hieman liian isoa ulkohalkaisijaltaan. Optimaalisin ulkohalkaisija on 20 mm. Siihen minulla ei toistaiseksi ole taivutuslestiä. Naapurifirman taivuttimella kävin kokeilemassa mutta se ei soveltunut ohutseinäiselle alumiiniputkelle.

Herkkää
Putki on suhteellisen pehmeää ja muokattavaa yhden millimetrin seinämällä ja halkaisijaltaan 20 mm alumiiniä. Se vaatii toisenlaisia menetelmiä. Täyttö vedellä, jäädytys ja taivuttaminen jäätyneenä on yksi tapa mutta ei ole oikein kunnon pakkasta vielä. Piti turvautua toiseksi parhaaseen menetelmään.

 Tässä aloitusvaihe.

Lestien välissä.

Taivutettu putki.

Tyydyttävää
Päädyt on leikattu pois. Taivutuksen sisäkaarteeseen tulee pientä lainetta mutta se ei juurikaan virtauspinta-alaa pienennä. Jos ei kelpaa niin odotellaan pakkasia. Pakastinta en tätä varten hanki.

Kaikki mutkat eivät ole yhtä jyrkkiä

Sisäkarteen epätasaisuuteen vaikuttaa se että vaatimus mutkan säteelle on hieman liian jyrkkä materiaaliin ja menetelmään nähden.

Letkun kiinnitystä varten tein pakotusurat putken päihin.

Pakotus sisäänpäin.

Tukirakenne
Pakotuksilla on kaksi funktiota: pitää letku paikoillaan ja tiiviinä letkusiteen alla sekä lujittaa putken pääty niin että letkunkiristin ei paina sitä lyttyyn. Purse katkaisun jäljiltä putken suusta on poistamatta. Pyöristys pitää tehdä ulkoreunaan myös.

Tein erikoistyökalun
Pakotuksen tekoon piti tehdä oma erikoinen työkalunsa ettei putki ohene vaan vain taipuu. 

Kevyt viimeistely.

Onnistuu useampikin taivutus
Tein kokeilun ja pari toistoa että selvisi että eka onnistuminen ei ollut vahinko. Kevyt kiillotus pitää korroosion loitolla.

Monimutkaisempia
Seuraavaksi pitää mitoittaa tarvittavat putket yksi kerrallaan ja tehdä niistä rautalankamallit ja sitten tehdä kerralla sopiva putkisetti mahdollisimman vähillä liitoksilla. Homman tilaaja saisi toimittaa mallit ja lisää putkea.

Jatkuu kun kerkiän tekemään. Tai viitsin.

Sääksjärvi Trike Varaosavalmistusta

Raihnainen jo valmiiksi
Kuten blogin aktiivinen lukija muistanee että Sääksjärvi Trikeen (Valmistuttuaan sai nimen California Adamant.) tuli asennetuksi hieman viallinen perävaihde kun muutakaan siihen hätään ei löytynyt. Siinä oli kiinnileikannut rataspari jotka hioin sen verran kuntoon että sillä ensimmäinen 2000 km taipale tuli taitettua. Hieman se lämpeni ajossa mutta ei ääntänyt. Nyt olen hankkinut korvaavan ja ehyen perävaihteen siltä varaa että paikalla oleva ei jatka tehtävässään. Valitettavasti välityssuhde on sama. Tarkoitus oli löytää tiuhempi perävälitys mutta tuntuu olevan harvassa tallella olevat ehyet lautaspyöräparit.

Perävaihteen kotelo.

Valupinnat esiin
Kaivoin pesemällä, teräsharjaamalla ja hiekkapuhaltamalla perävaihteen kotelon valurautapinnan esille. Seuraava vaihe on leikata tarpeettomat vahvikerimat pois kotelosta. Kuormitus kun on vain joitakin kymmeniä prosentteja siitä mitä autokäytössä. Tarkoituksena siis keventäminen.

 Kevennetty ja maalattu peräkotelo.

Kaikki turha pois
Turhat tukirivat ovat poissa ja sivuilla olevat kiinnityspulttien reiät on suurennettu 10,5 mm kokoisiksi sekä niiden ympärille koneistin laajemmat tasopinnat. Niihin tulee kiinni takajoustintukien korvakkeet. Kevennyksessä painoa lähti noin 400 grammaa. Myös sisäosista voi keventää. Kokonaisuutena sisäosista voi ottaa painoa pois noin kilon. 

Ajo-ominaisuudet paranevat
Painonpudotus jousittamattoman massan puolella parantaa jousituksen toimintaa ja siten ajomukavuuttaa ja -hallintaa. Toinen asia on se että tehtäessä soolopyörästä trike ei kokonaispaino saa nousta.

Perävälitys.

Pitkähkö välitys
Pienessä vetopyörässä on yhdeksän hammasta ja lautaspyörässä 37. Eli välityssuhde on 4,1. Melkoisen pitkä siis. Sisäkalut ovat hyvässä kunnossa laakereita myöden.

Tiuhempi välitys haussa
Jos löydän talven aikana tiuhemman perän niin asennan sen hammaspyörät tähän tasauspyörästöön. Saa tarjota. Mitä vanhempi Toyota Corollan tai vastaavan ajoneuvon taka-akseli, sen parempi kunhan ei ole puhkiruostunut. Etusijalla mallit joissa on ollut lehtijouset takana.

California Adamant Peräytyslaitteen kunnostus

Ajankuluksi
Sunnuntaina, kun tuntui olevan ylimääräistä energiaa hihoissa, irrotin California Adamantin toimimattoman peruutuslaitteen. Se koostuu yhdestä 12V sähkömoottorista, yhdestä alennusvaihteena toimivasta planeettapyörästöstä, kulmavaihteesta ja hihnapyörästä. Sen vastakappale on kiinni perävaihteen kupeessa ja hihna niiden välissä toimii kytkimenä.

 Kunnostettu "pakki" alta päin.

Sama päältä.

Ei kiirettä
Peruutusvaihde lakkasi toimimasta syyskuussa Björköby-reissun jälkeen. Sen jälkeen S.Trikeä ei juuri tarvittu niin en hosunut peräyttimen kunnostusta. Arvelin että menee koko laite uusiksi ja oletin että se on hajonnut perusteellisesti. Irrottamisessa oli suurin työ. Taisi vartti tärvääntyä. Pitää vielä asentaakin se. Talvi on aikaa.....

Osakokoelma käytettyjä
Moottorin kotelosta kuului kolinaa ja vetopyörästä pyörittämällä vaikutti että jotain puuttuu kun pyörii niin kevyesti. Laitehan on koottu romuloorasta löytyneistä osista. Akkuporakoneen moottori ja yhden käden kulmahiomakoneen vaihteistosta.

Ruuvit löysällä
Avasin moottorikotelon ja sieltähän vika löytyi. Moottori oli kotelossaan irtaallaan. Syykin löytyi: sen kiinnitysruuvit, 2 kpl, olivat auenneet kokonaan. Löytyivät planeettavaihteen suojalevyn päältä. Puhdistin ruuvit ja kierteet sekä laitoin ruuvilukitetta jenkoihin. Ruuvit kireälle, planeettavaihteen voitelu ja systeemi nippuun. Kuntoon tuli. Ensi kesänä katsotaan mistä seuraavaksi antaa periksi vai rupeaako kestämään.

Peräytyslaitteen valmistusta.

Katteen valmistuksen aloittelua
Muutakin tuli tehtyä trike eteen: ostin takakatteen tekoa varten muottimateriaalia: kuusi metriä 8 mm puikkorautaa ja saman verran 6 mm pyöröterästä. Maksoi yhteensä 5,50€. Sen käytöstä myöhemmin lisää.