keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Purkupyörän keulan kunnostusta

Keulaa irrottaessa tuli huomattua että keula ei ollut lainkaan kunnossa: vasen alaputki putosi pois itsekseen. Nyt sekin asia selvisi miksi. Kiinnitysosia oli muokattu tarpeettomasti. Vieläpä molemmin puolin mutta oikeanpuolimmainen osa oli silti kestänyt. Etupyörä keulan alaputkien kanssa olisi siis voinut irrota isossa heitossa jos toinenkin puoli olisi pettänyt.

 Keulan jousten alapään kiinnitysosa.

Kuten osasta näkyy on asennus mennyt useamman kerran pieleen. Tyhjennysruuvin teleskoopin sisään menevä osa pitäisi osua jompaan kumpaan loveen kootessa. Ei ole aivan onnistunut. Lisäksi teleskoopin alapään M10-pultti on kierretty väkisin paikoilleen ja kierre on kärsinyt. Se on vaatinut suurta voimaa mutta asentaja ei ilmeisesti ole sitä huomioinut. Se aiheuttaa myös keulan huonoa toimintaa kun alakiinnike on väärässä asennossa. Tyhjennysruuvi laitetaan ensin paikoilleen ja sitten iskunvaimennin-jousiyhdistelmä yhtenä osana ja kevyesti pyörittämällä huomaa kun ruuvin pää osuu loveen. Ei ole vaikeaa. Yleinen keulan rakenneratkaisu.

 Epäonnistunut kierreasennus.

Tässä korjauksessa on mennyt enemmän pieleen kuin on tullut tulosta. Ensinnäkin kierreinsertti on ollut liian pitkä. Lisäksi se on kierretty liian syvään tai sitten on pulttia kiertäessä ylipitkä osa alkanut pyörittämään kierreinserttiä pultin mukana. Menetelmä on kyseiseen paikkaan aivan kelvollinen mutta suoritus on mennyt väärin. Alapuolelta on tarpeettomasti jyrsitty ainetta pois.

Tyhjennysruuvi. M8-pultti M6-pultin sijasta.

Ilmeisesti on M6-kierre mennyt rikki ja tilalle on kierretty M8. Se taas ei tee sitä minkä M6-pultti tekisi eli olisi pidättimenä jousen alapään kiinnitykselle. Teen tähän M6-kierteen tilalle. Vaatii hieman koneistusta. Materiaalia on ympärillä riittävästi

Prikkakokoelma M8-pultin varressa.

Jos M8-koko olisi tehty ajatuksen kanssa sen kierteen pää olisi pitänyt koneistaa M6-kokoon. Silloin se olisi toimittanut tehtävänsä.

Jousen alapään kiinnike.

Tässä pitäisi olla kierre. Juuressa sitä hieman näkyy. Kierre on hiottu pois käsityökaluilla jäljistä päätellen. Alempi jousi on pujotettu tämän osan ympärille. Tämä on oikean puolen osa.

Vasemman puolen alakiinnitysosa. Keskellä ja oikealla olevat pitäisi olla yhtä.

Oikeanpuolimmainen osa on irronnut keskimmäisestä ja se tekee sen että teleskooppi oli kahtena osana eikä iskunvaimennus voinut toimia oikein koska rakenteellista yhteyttä teleskoopin ylä- ja alapäällä ei ole ollut. Osissa näkyy voimakkaat hiontajäljet. Hionta on poistanut holkin huulloksen.

Näitä osia ei enää saa varaosana joten joudun tekemään koneistusta. Eli rakentamaan osat uudelleen.
Rohkea kaveri ollut kun on uskaltanut muokata näitä osia. Ei varmaan aikonut ajaa itse. 

Kun laitan uudet osat teen samalla osista toisenlaiset että saan jousen esijännityksen säädön aikaiseksi. Menee siinä samalla.

Teleskoopin sisäosat ja alaputki.

Vasemmalla iskunvaimennin jonka varsi menee alas asti jousiparin sisällä ja kiinnittyy alaputken pohjaan. Ongelmat ovat siis olleet pääosin tuolla alapäässä kiinnityksessä.

Avaamismenetelmä.

Jousta puristetaan hieman. Ei ole raskasta sillä jousessa ei ole paljonkaan esijännitystä. Kiintoavain lukitusmutteriin ja pihdeillä kiertäen teräsosasta koska vastakierre ja sen mutteri on tuhottu hiomalla.

Avaamisen jälkeen.

Osat ovat irtaallaan ja pestävissä. Mustat pötkylät ovat muoviputkea jotka ovat iskunvaimentimen varren ympärillä että jousi ei hierrä sitä. Jousen yläpäässä on keskitinholkki. Samoin jousten välissä ja alapään epäonnistunut viritys onkin jo nähty. Miksi näin on tehty ei ole minulle auennut.

Keulassa on vielä muitakin osia kuin jousi ja iskunvaimennin. Alaputken pohjalla pesii vielä muoviholkki joka keskittää osat asennuksen aikana. Sen ja alaputken seinämän väliin kulkee myös sisäputki pitkässä joustossa. Samaan rakoon kertyy myös alaputkesta irtoava alumiinimoska ja muutakin likaa. Holkki kannattaa siksi keulan puhdistusta varten nypätä irti.

 Holkki ylhäältä.

 Holkkien alapäät.

Kuten näkyy niin nämäkin on asennettu väärään asentoon ja sitten kierretty tyhjennysruuvi väkisin paikoilleen. Luulisi siinä vaiheessa henkilön edes vähän ihmettelevän että onkohan kaikki oikein. Harvoin asennustöissä voimaa tarvitsee.

Holkki sivulta. Oikealla yläpää.

Joustoliikkeen lopulla sisäputki menee tämän muoviholkin ympärille ja alle jäänyt öljy purkautuu hitaasti pois. Se vaimentaa jouston loppusenttejä niin että ei isku ei olisi niin terävä kuin vaimentamattomassa pohjaanlyönnissä.
(Holkki voi olla myös alumiinia tai sitä ei ole lainkaan.)

Holkin avulla pohjaanlyönnistä tulee progressiivisempi ja se on ainoa vaimennustoimi jonka teleskooppiöljy hoitaa. Teleskoopin sisällä olevassa iskunvaimentimessa on eri öljy. Öljyt ovat keskenään eri laatua.

 Sisäputken alapään kartio.

Kartio ja muovinen hidastinholkki.

Molemmat sisäputket ja holkit.

Ylemmässä putkessa hidastinholkki on siinä asennossa missä öljy ei enää pääse karkaamaan vapaasti pois sisäputken tieltä. Sitä ennen kartion kapeneminen on jo hidastanut sisäputken liikettä suhteessa ulkoputkeen. Aivan lopussa muoviholkki antaa periksi ja paineellinen öljy pääsee pois vaivoin. Tämä siis hidastaa etujousituksen pohjaamista terävästi isoissa töyssyissä.

Vasen alaputki. Keskellä näkyy teleskoopin pohja.

Alaputken yläreunat ovat saaneet voimatyökaluista jälkiä. Saatan viedä tämän hitsarille siistittäväksi tai sitten hion klommot piiloon molemmin puolin samanlailla jos reunassa on varaa. Yläpäähän tulee tiiviste ja pölysuoja.

Tämän laitoksen korjaamiseen menee useampi tunti. Lisäksi iskunvaimentimiin pitää vaihtaa uudet öljyt. Iskarit ovat muuten aivan ehyet. Bitubo tarvikeiskunvaimentimet. Ei säätöjä. Mutta vaihtamalla eri viskositeettisen öljyn niin se on tavallaan säätöä sekin.

Korjasin epäonnistuneen irtokierreasennuksen. Sen onnistumiseksi olen hankkinut jo kauan sitten Filtec-asennussarjan jolla voi asentaa Helicoil kierreinserttejä. Kyseistä settiä käyttää esimerkiksi ESA avaruusaluksiensa rakenteissa.

Ensin kierre tehdään erityisellä kierretapilla joka tekee kyseistä kierrekokoa johon irtokierre asianmukaisella työvälineellä kierretään. Kierre puhdistetaan öljystä jota käytetään kierretappia pyöritettäessä leikkautumisen siisteyden varmistamiseksi. Kierretappi on aivan omansa eikä sovellu minkään muun kierteen tekoon.

Filtec asennustyökalu.

Sopivan kokoinen ja mittainen kierreinsertti.

Kierreinsertin mittaa voi säätää terävällä sivuleikkurilla. Insertit ovat yleensä ruostumatonta terästä. 
Kuvassa oleva insertti on vapaassa tilassa ja näyttää lyhyeltä mutta reikään kerrettynä se pitenee liki kaksinkertaiseksi. Se pitää ottaa huomioon inserttiä asennettaessa. Erityisesti matalaan reikään.

Kierreinsetin asennus.

Työkalussa on kierteinen suutin jonka läpi insertti kierretään kohteeseen. Asennus tapahtuu varman päälle oikein. Ei tarvitse turata.

Kierreinsertti asennettu.

Seuraavaksi katkaistaan pois insertin sisäänkiertokoukku sitä varten olevalla tuurnalla. Tuurna estää että kierre ei pääse hyppäämään pois paikoiltaan. Kierteessä on kohta josta se katkeaa pienellä napautuksella.


Koukku irrotettuna.

Tässä yhteydessä koukusta ei olisi juurikaan harmia mutta esimerkiksi kun tehdään vastaavaa hommaa vaikka vaihteiston öljypropun kierteeseen on hyvä saada koukku ulkopuolelle. Silloin se on irrotettava varovasti esim kärkipihdeillä. Materiaali ei yleensä ole magneettista. Se tietysti kannattaa testata. Jos on niin koukun etsiminen umpitilasta onnistuu magneetilla.

Kierrettä ei voi myöskään pyörittää takaisinpäin. Siten saa asennuksen epäonnistumaan.

Asennus ylhäältä katsottuna.

Asennus alhaalta. 

Kierreinsertin idea on että se tekee alkuperäisen kaltaisen mutta paljon lujemman kierteen. Kierteen yläpää pitää olla 0.5 - 1 kierrosta asennuspinnan alapuolella eikä saa ulottua toisessa päässäkään kappaleen ulkopuolelle. Kierteen lujuus ei perustu niinkään materiaalin lujuuteen vaan siihen että insertti jakaa kuormituksen huomattavsti laajemmalle pinnalle. Näin saadaan M8 kierteen vetolujuudeksi liki M10-kierteen vetolujuus mikäli kierteen mitta on sama kuin pultin nimellishalkaisija. Tässä se jää hieman auki (noin 1,5 mm) tavoitteesta mutta on lujempi kuitenkin kuin alkuperäinen M8-kierre alumiinissa. Pidempi ei mahtunut koska reikä on kiilamaisessa osassa.

Muut kierrereiät saanen kuntoon puhdistamalla.

Koeasennus.

Tässä keulassa haasteita on riittämiin. Jos ei olisi tehty mitään niin keula olisi paremmassa kunnossa. Keula on niin sanotusti huollettu pilalle. Vastaavia pilaamistoimia on ollut sekä jarrujen että kytkimen osalta.

Lisää kierteenkorjauksesta.

Tyhjennysruuvi oli ilmeisesti menettänyt toisessa alaputkessa kierteensä koska M6 oli korvattu M8-kierteellä ja laitettu vastaavaa kokoa oleva ruuvi reikään. Se ei kuitenkaan kyennyt tekemään kuin toisen hommansa: pitämään öljy sisällä. Toinen homma on yhtä vaativa.

Päätin hieman oikaista kun oli eräästä entisöintihommasta jäänyt metrisiä korjausinserttejä yli. Teräksisiä. Insertin ulkokierre on M10 niin poraus 8,5 mm poralla ja kierteitys. Mutta ei aivan läpi asti. Lyhensin inserttiä valmiiksi ja kiersin sen hydrauliikkaliiman kanssa paikoilleen. Liima saa kuivaa viikonlopun yli ja sitten jyrsin ulos jäänen osan insertistä tasoksi. Pitäähän tyhjennysruuvin pitää öljyä.

 Insertin liimaus käynnissä.

 Alustavasti puhdistettu alaputki.

Toinen alaputki sorvissa.

Tässä putkessa oli niin syviä naarmuja ja lovia että piti ottaa hieman pintaa pois että saavuttaa tasaisen pinnan. Kiillotuksessa vauriot tulisivat ilman oikomista näkyviin. Hieman työlästä. Osa kolhuista on luonnollista alkuperää: kiveniskemiä ja osumia johonkin mutta osa on tehty vasaralla tai vastaavalla tylpällä astalolla. Mutta kyllä näistä nätit tulee kun käyttää aikaa.

Tästä keulasta ei tullut juuri sellaista kuin se oli tarkoitettu säädettävyydeltään alunperin. Kaikkia osia en entisöinnyt vaan perusasetus joiltain osin asettui jäykempään suuntaan alkuperäisestä. Keulasta tuli, todennäköisesti, varsin toimiva. Sen näkee sitten kun keula tulee ajoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti