torstai 18. kesäkuuta 2015

Purkupyörä yllättää vikamäärällään

Pikkuvikoja ja puutteita löytyi runsaasti. Niitä en ala luettelemaan mutta tässä on viat hengenvaarallisten osastolta.

Polttoainetankki ei ollut lainkaan kiinni pyörän rungossa. Lepäsi vain kannatinkumiensa varassa. Ei aiheuta normaaliajossa häiriötä mutta jo pienessäkin nopeudessa kaatuminen olisi irrottanut tankin ja todennäköisesti bensaletkunkin. Yksi kipinä riittää......

Ei riittänyt että integraalijarrun letku oli litistynyt pahasti ohjausrajoittimen välissä vaan uusia ylläreitä tuli purkamisen edistyessä. Olen tyytyväinen päätökseeni purkaa pyörä heti eikä ottaa sitä hetkeksi käyttöön. Jota sitäkin suunnittelin. Käytön jatkaminen olisi ollut hengenvaarallista.

 Litistynyt jarruletku. Ei sentään vuoda vielä.

Vuotamattomuus toistaiseksi tekee siitä vaarallisen. Suojamuovi ja metallipunos ovat vaurioituneet ja niiden sisällä oleva teflonputki on litistynyt. Integraalijarru voidaan ottaa uudelleen käyttöön kunhan siihen vaihdan kyseisen letkun, tiivisteet ja nesteen. Tulee vielä käyttökelpoinen jarru. 

Letkun litistymispaikka eli ohjausrajoitin.

Ohjausrajoitin ei enää toimi. Se on katkennut ja "väistää" oikealla näkyvän pidättimen. Ei ole korjaamaton paikka mutta vaatii huomiota jos tämä alakolmio otetaan uudelleen käyttöön. Hyllyssä on ehjiäkin. Vaseliiniä ei ole säästelty. Sen haittana on että se kerää likaa ja lika kosteutta joka ei edistä metalliosien kestävyyttä.

Se joka oli vaihtanut etulokasuojan takalokasuojaksi ja eteen tarvikkeen ei ole tullut ajatelleeksi mikä tehtävä lokasuojan reunoissa ja alakolmiossa olevilla jarruletkujen ohjaimilla oli. Se on nimenomaan suunnata letku ja estää letkun joutuminen puristuksiin. Innokkaalle rakentelijalle voi näin käydä. Jarruletkut, tietyt johtimet ja vaijerit kannattaa ohjata alakolmion etupuolelta teleskooppien välistä niin ei tule vastaavaa ongelmaa vastaan.

Lisää yllätyksiä tulossa. Etupyörän irrotuksessa tapahtui sellaista että ei ole koskaan ennen tapahtunut: kun etupyörän akselin veti pois paikoiltaan niin myös pyöränlaakeri putkahti pesästään ulos. Se oli aivan väljä pesäänsä. Johtunee aiemmasta ongelmasta jossa laakeri on mennyt jumiin ja pyörinyt pesässään ulkokehänsä varassa. Alumiininen laakeripesä väljistyy helposti. Vika oli ilmeisesti kyllä havaittu koska rakenteeseen oli lisätty kaikenlaista suojalevyä ja kumihelaa joita rakenteeseen ei kuulu eikä pitäisi laittaa. Laakerin omat tiivisteet riittävät kunhan ei painepesurilla pese.

Laakeri pudonnut paikoiltaan.

Etuakselista ei näy kuin kierre enää kun vedin sitä ulos ja samalla laakeri putosi jarrulevyn sisäkehän varaan. Laakeripesästä pilkistää laakeroinnin väliholkki. Laakeripesä on suhteellisen helppo korjata konepajamenetelmin. Myös toisen puolen laakeri oli väljä pesäänsä.

Laakeri ja ylimääräiset osat irtaallaan.

Laakeripesä oli hyvin väljä koska laakerin sai sormin paikoilleen. Normaalisti laakeripesää hieman lämmitetään ja kylmä laakeri painetaan paikoilleen. Eli lievä puristussovite pitäisi olla. Vaseliinia ja siihen seonnutta hiekkaa oli joka paikassa. Rasvaa kuuluu olla vain laakerissa sisällä eikä sen ulkopuolella lainkaan. Akselin voi ohuesti sivellä ruostumisen estämiseksi. Joka asennuksen on tehnyt on varmaan tiennyt että pyörä menee myyntiin ja ongelma jollekin toiselle vaivoiksi. Laakerivika saattaa aiheuttaa pyörän jumiintumisen. Vasen jarrulevy on kunnossa: vaatiii vain herkistämisen että hapettumat lähtevät. Jostain syystä jarrulevy oli käännetty alkuperäisestä asennostaan toisinpäin.

Seuraava vika ilmeni välittömästi etulokasuojan irrotuksen yhteydessä: kun sain etulokasuojan ja ns "mummoraudan" eli teleskooppien alapäitä yhdistävän "sillan" irti niin oikea alaputki putosi itsekseen pois paikoiltaan. Tämä alkaa olla jo lähellä hengenvaaraa. Koska alaputki on irti rakenteestaan niin ei iskunvaimennuskaan voi toimia. Pahimmillaan, jos vielä toinenkin teleskoopin alaputki irtoaa niin samalla irtoaa etupyöräkin. Toinen putki oli kuitenkin siinä suhteessa ehyt.

 Vasemman teleskoopin yläputken alapää jousineen.

Tämä jäi jäljelle kun alaputki putosi paikoiltaan.

 Teleskoopin alapultti akselin reiässä.

Kun kuvassa näkyvä pultti on paikoillaan pitäisi teleskoopin pysyä ainakin nipussa. Alaputki kiinni yläputkessa.

Teleskoopin rakenne.

Osan 20 pitäisi olla kiinni pultilla 27. Niin ilmeisesti onkin tässä tapauksesta mutta teleskooppin sisärakenne on poikki jousten 17 ja 19 väliltä. Lisäpurkaminen valistaa lisää asiassa. Mahdollista on myös että keula on koottu väärin. Osa nro 16 on iskunvaimenninpatruuna. Tässä mallissa se sijaitsee teleskoopin yläpäässä eikä ole säädettävä. Aiemmassa California 3 -mallissa se taas on teleskoopin alapäässä ja on säädettävissä teleskoopin yläpäässä olevasta nupista.

Keulaöljyn ei pitäisi olla mustaa.

Vika on voinut olla edelliselle huoltajalle piilossa koska edes voiteluöljyä ei ole vaihdettu eli teleskooppeja ei ole huollettu asianmukaisesti. Oikealla oli iskunvaimennin kunnossa mutta voiteluöjyä oli hieman tihkunut ulos.

Useissa Guzzimalleissa keulapåutkissa on kahdet eri öljyt: erikseen keulan voiteluöljy (usein ATF-tyyppistä) ja omassa tilassaan vaimennusöljyä. Kyseinen tila on useimmissa malleissa, kuten tässä, vaihdettavaa patruunatyyppiä tai erillinen kahdesta eri säiliöstä koostuva välimännillä varustettu monipuolinen ja säädettävissä oleva vaimennin. Myös patruunavaimentimia on säädettävää mallia. Yleensä vain ulosjoustovaimennus on säädettävä.

Sitten samassa teleskoopin alaputkessa kiinnitti huomiota iskujäljet sen yläosassa. Joskus näkyy pieniä painumia alaputken yläreunassa kun taitamaton asentaja on vääntänyt vanhoja huulitiivisteitä ruuvimesselillä irti. Nyt ei ollut kysymys sellaisista jäljistä vaan oikein voimalla lyödyistä vasaranjäljistä. Olisko keula rikottu tahallaan tai tietämättömyydestä. Tai molemmista syistä.

Osa iskujäjistä.

Iskujälkiä on muuallakin. Jonkinlainen vasarointikeskitys on ollut ohjelmassa. Saan keulasta varmaan vielä toimintakuntoisen mutta tarvitseen toisen samanlaisen keulan varaosiksi tai sitten pitää tehdä varaosia itse. California III:ssa on käytetty vanhemmissa versioissa uudempaa rakennetta mutta myöhemmissä on palattu aiempaan rakennetapaan. Molemmissa on hyvät puolensa.

Siirryin tarkastelemaan etupyörää ja sen oikeaa etulevyä kun se näytti hieman omituiselta. Syykin siihen löytyi. Aloitan syystä.

 Etujarru.

Etujarrun satula.

Etujarrua on ollut ilmeisesti tarkoitus korjata. Homma on mennyt oikein totaalisesti pieleen. Pölysuojat on otettu pois ja tilalle on laitettu jonkinnäköinen o-rengasviritys. Ilman pölysuojaakin voi jarrua käyttää mutta mikä tarkoitus lienee noilla kumirinkuloilla. Kerätä lisää likaa jarrumäntiin ja rajoittaa paluuliikkeen loppumatkaa? Tässä on tyhmyys kukkinut.

Kauppias myy mielellään korjausarjoja näihin vanhempiin Brembon jarruihin. Korjausarjoissa tulee mukaan uudet pölysuojat. 

Tuloksena että toinen jarrumäntä on jumittunut vinoon: sen näkee vinoon kuluneesta jarrupalasta. Kumirinkulat eivät ole päästäneet jarrumäntiä palautumaan kunnolla ja jarru on ilmeiseti laahannut suhteellisen voimakkaasti. Sen seuraus näkyy seuraavasta kuvasta.

Jarrulevy ja sen kiinnitysosa.

Jumittanut jarru on painanut jarrulevyä vain toiselta puolelta. Tässä tapauksessa oikealta. Kelluvien jarrulevyjen "niitit" ovat kuluneet ja menettäneet myös jousensa. Niittien reiätkin saattavat olla kuluneet. Levyn ja sen keskiön välillä on pieni sivuttaisvälys ja levyä käännettäessä tuntuu lautasjousien vastus. Liike on alunperin noin 0,5 mm sivusuunnassa. Tämä levy pääsee nyt liikkumaan vahvuutensa verran kiinnittimissään hervottomasti ilman jousien tuomaa vaimennusta. Hieman lisää kulumista niin levy olisi irronnut. Jousilevyt olivat jo kadonneet. Seuraavaksi olisivat kadonneet lukkorenkaat. Vastaavia vaurioita on tapahtunut aiemminkin kohtalokkain seurauksin.

Muutenkaan jarrujen toimintaa ei ole seurattu eli huolto on laiminlyöty. Sen voi päätellä lian määrästä ja kulumisen edistymisestä pitkälle. Pyörällä on kuulemani mukaan ajettu enimmäkseen asfalttipinnalla.

Kadonneen jousen jälki.

Olen ollut periaatteessa kaikenlaista sääntelyä ja tarpeetonta tarkastamista vastaan mutta tätä pyörää purkaessa on tullut mieleen että ehkäpä vuosikatsatus moottoripyörille olisikin ihan paikallaan. Jos ei itse osaa eikä ymmärrä niin merkkihuollot ehkä ymmärtävät hieman enemmän vaikka en niihinkään kaikkiin luota. Pelkkä into tekemiseen ei aina riitä.

Jotain hyvääkin: ohjauslaakerit tuntuivat olevan kunnossa. Jatkan purkamista vielä ensi viikolla ja tauon jälkeen kunhan mökkeilyltä palaan. Joskus heinäkuun puolivälissä.

Oli liikenneturvallisuudelle parempi että ostin pyörän pois pilaamasta onnettomuustilastoja.

Vaikuttaa myös siltä että jos sama sankari joka nämä viat on aiheuttanut tai jättänyt huomioimatta on tehnyt sen varakoneenkin niin lienee parempi purkaa se uudelleen ja laittaa kunnolla kuntoon. Tämä ajossa ollut sen sijaan vaikuttaisi teknisesti olevan kunnossa eikä sitä liene näpelöity kuin kaasuttimien osalta: kulku oli jossain määrin vajanaista. Eiköhän ne pikkuiset Bing-kaasarit johonkin vanhaan pienempitilavuuksiseen Bemuun käy varaosiksi. Ehkä myös pikku-Guzzeihin.

Vaihdelaatikko siirtyy tästä pyörästä California Adamantiin ja saa samalla öljynvaihdon sekä lisäainekäsittelyn. Adamantin vaihteisto taas saa uudet laakerit ja uudet viitosvaihteen hammaspyörät. Adamantiin pitää löytää myös tiuhempi perävaihde tai ainakin pienentää rengaskokoa. Jälkimmäistä laki ei salli mutta välityksen voi muuttaa laillisesti.

Kytkinkeskiö ja akselimutteri.

Kuten normaalia on mutterin avaamisessä ja/tai sulkemisessa käytetty epäsopivaa työkalua. Myös lukitusaluslevyn kielen taivutus ei ole ihan oppikirjamainen. Näitä näkee valitettavan usein. Yleensä vain merkkikorjaamolla on työkalu tähän kohteeseen. Myös joillakin merkkiharrastajilla saattaa olla. Itse ostin jo kahdekasankymmentäluvulla työkalun tähän koska silloinen 850GT:n vaihteisto tarvitsi sysäyksenvaimentimen jousen vaihdon. Mutta tässä tapauksessa ei nuljattu mutteri enää yllätä. Pitänee laittaa uusi mutteri ja aluslevy.

Ikävintä mitä ylläolevassa kuvassa näkyy on rakennetta tuntematon lyönyt vasaralla akselin päähän. Akselin päästä puuttuu nyt se osa joka kohdistuu keskelle kytkimen "silmää". Sama osa johon kytkimen työntötanko painaa. Purkaminen tai kokoonpano ei vaadi kyseistä voimankäyttöä. Ulosvetäjät ja puristimet on keksitty. Niiden käyttäminen ei tuota em vaurioita. Joutunen ottamaan kytkinakselin toisesta vaihteistosta tai koittaa korjata tämä. Ehkä hitsaamalla pehmeällä lisäainelangalla tai puikolla ja koneistamalla voi homman hoitaa. Vaihto tai korjaus edellyttää vaihteiston purkamista osiin. Harmillista.

Muutoin kytkinkeskiö ja itse kytkinkin on hyvässä kunnossa. Likaisuusasteesta päätellen on kytkin ja kytkintila ollut auki hiljakkoin. Ehkä alle kahden vuoden.

Varamoottorit.

Kerrankin on moottoreita joilla ei ole kiirettä ajoon. Voin muokata ne haluni mukaan ja samalla modernisoida nykytasoon. Valinnaisina on MegaSquirt 2 tai IgniJet. Molemmat moderneja digitaalisia moottorinohjauslaitteita. MicroSquirt voi tulla myös kysymykseen. Vasta käyntikuntoisina selviää vasemman puoleisen koneen kunto. Jos en sitten pura sitä. Luottamus edellisiin "mekaanikkoihin" alkaa olemaan pakkasen puolella. Oikean puoleinen on irrotttu rungosta vasta tänään.

 Vauhtipyörän tila juuri purettuna.

Ei näy öljyvuotoja. Yksi pinnapultti pitää uusia ennen seuraavaa käyttöönottoa. Koska kytkinpölyä ei ole on kytkintila ollut auki hiljakkoin.

Vasen sylinterikansi.

Öljyvuoto on tai on ollut joko venttiilikopan tiivisteessä mutta todennäköisemmin joko painevoiteluletkun liitoksessa tai huohotinletkun liitoksessa. Molemmat liitokset ja letkut korjataan ja uusitaan.

Yleensä ottaen kaikki moottorin öljy-, polttoaine- ja huohotinletkut lähtivät energiajätekeräykseen. Kymmenen vuotta alkaa olemaan nykyään kumiosien maksimi-ikä. Ne kumiosat jotka joutuvat tekemisiin öljyn, polttoaineen tai lämmön kanssa tekemisiin kovettuvat tai murtuvat nopeamminkin. Niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Kumiosan taivuttaminen jyrkälle mutkalle kertoo onko murtumia. Asiaan on helppo ohje: jos on murtumia niin vaihtoon.

Toisen moottorin, sen läpikäytyäni, voisin vaihtaa mielelläni vanhempaan pyöreäsylinteriseen vastaavaan moottoriin. Esimerkiksi V1000G5 -moottori.

Pyörään oli asennettu ilma-avusteiset, ns ilma-öjyn-päällä-vaimentimet. Tyypillisesti käyttetty isoissa H-D:n matkamalleissa ja Honda GoldWingissä. Aivan liian kantavat tähän pyörään. Joustoa ei ollut juuri lainkaan silti avuksi oli laitettu ilmanpainetta lisäämään jouston jäykkyyttä. Guzzi California III on aivan liian kevyt pyörä näille jousille. Takajoustintukien merkki on Showa joka on tunnettu laadukkaista komponenteistaan. Saatan koittaa näiden vaimentimien toimintaa California Adamant:issa. Epäilen silti niitä liiasta tukevuudesta. Toisaalta kuorman kantavuus kyllä lisääntyisi mutta kuormaa pitäisi olla koko ajan. Nyt Adamant:issa on toisen laatumerkin ZF:n takajoustintuet joissa vaimennus ja jousten esijännitys ovat maksimissaan. Eli liian löysät. Toimivat hyvin yhden hengen kuormalla ja tavaroilla mutta kyytiläinen ja hänen tavaransa kyydissä jää joustovara tarpeettoman pieneksi.

Jatkan tätä juttua heinäkuun puolivälin jälkeen. Sitä ennen pukkaa ehkä mökkiuutisia ja matkailua.
Tarkoitus on ajaa California Adamant:illa kesämökkeilyn ohella pari reissua.

Tähän mennessä on yllätyksistä eniten harmittanut vaihteiston kytkinakselin pään rikkoutuma. Se on ilmiselvästi rikkottu tarkoituksella lyömällä siihen. Sellaista työkalua kun vasara ei tarvita missään vaiheessa kun vaihteistoa puretaan tai kootaan. Joidenkin laakerien osalta saattaa olla tarve ulosvetäjälle. Toinen harmi, mutta helpompi korjata, on vasemman etuteleskoopin katkeaminen. Se ei ole luonnollista kulumista vaan epäilen, jälleen vasaran jälkien perusteella, että on käytetty tietoisesti väkivaltaa. Keulan purkamisessa kun ei tarvita edes erikoistyökaluja. Eikä kasauksessa.

Jatkoa: Purkypyörän ihmeellisyyksiä.

Hyvää kesää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti