keskiviikko 21. maaliskuuta 2018

California Adamant ja ruostuneet pakoputket


Veri vie Kerholle
Näin kevään kynnyksellä sitä jotenkin virkistyy ja ryömii kuin karhu luolastaan ja etsiytyy harrastusten lähelle ja jopa hellästi koskettelee harrastuskohdetta tai kahta.

Hapettuneet röörit
Siitä jo viikon päästä pääsin aiheeseen. Talven aikana olen katsellut että California Adamantin pakoputket ovat ruostuneet ja siten ikävän näköiset. Ei kärsinyt katsella ja nyt on aikaa kopistella ruosteita pois.

Viimeksi mustamaalausta
Tässä vielä liki mustilla ja ruosteisilla pakoputkilla ja vanhalla eturenkaalla. Jälkimmäisessä linkissä on juttua miten kotioloissa voi vaihtaa sisärenkaattoman renkaan vanteelle ja mitä välineitä tarvitaan rikkomatta mitään. Samalla tuli tehdyksi etujarrulevyjen huolto.

Kuvat puuttuvat
Ruosteisista putkista ei ole lähikuvia kun kamera oli hukassa. Valokuvauslaite löytyi sittemmin pilkkirepusta. Nyt on valmiista työstä kuvia.

Lisää havaintoja
Samalla kertaa havaitsin lisää vikoja ja puutteita. On useammin asiaa Kerholle. Peräytyslaite vaatii huomiota.

Työläs purkaa
Kuten normaalia olivat putket ruostuneet kiinni liitoksistaan keskipönttöön ja äänenvaimentimiin. Muuta kiinnitystä niillä ei olekaan. Ruosteenirrotusöljyä liitoksiin putkisiteiden löysäyksen yhteydessä. Kahvitauko Metsäkylän Shellin baarissa siinä odotellessa.

Lämpö ja öljy auttaa
Lisäksi lämmitystä kuumailmapuhaltimella niin putket irtosivat ilman isompaa voimankäyttöä. Löysäsin myös keskipöntön ja alkukäyrien välisen liitoksen. Keskipönttöä ei saa irti kuin irrottamalla alkukäyrät. Se toimenpide pilaa pakoputkentiivisteet eli olisi pitänyt olla uudet tiivisteet hankittuna. En siis tehnyt keskipöntölle muuta.

 Keskipönttö on vielä kunnossa.

Pöntöt rosteria
Äänenvaimentajista ei tarvitse kauheasti huolehtia sillä ne ovat ruostumatonta terästä josta johtuu niiden hieman kellertävä värisävy. Kuumetessaan ne ruskistuvat ja jos kuumeneminen jatkuu ne muuttuvat lopulta sinisiksi. Harvemmin kuitenkin niin kaukana pakoventtiilistä. Titaani on vielä herkempää muodostamaan hapen kanssa alfa-kerroksen pintaansa.

Pinnoitettua terästä
Keskipönttö, joka jakaa pakokaasun tasaisesti kahteen äänenvaimentimeen on, vaimentimista poiketen, terästä joka on silattu kemiallisesti rosterilla. Ihan hyvä pintakäsittely mutta kestävyys samaa luokkaa kuin kromilla. Ruskea ruosteen väri siis kavaltaa. 

Nykyään teräskin kestää
Aiemmin pakoputket (70-luvulla ja sitä ennen) eivät kestäneet montaakaan vuotta koska polttoaineessa oli rikkiä runsaasti. Teräs reagoi siihen herkästi. Nyt rikkiä ei sallita. Olisipa 70 -  80- luvuilla ollut ruostumattomasta teräksestä tehtyjä pakoputkistoja, kuten nykyään, niin autoissa kuin moottoripyörissä, olisivat laitteet toimineet varmemmin ja monelta harmilta olisi säästytty.

 Pakoputken maalattu, alkupää.

Koottu jämäpaloista
Aikanaan en ryhtynyt taivuttamaan rosteriputkesta pakoputkia California Adamantiin vaan kävin varaston pohjia läpi ja löysin jämäputkia ja käyriä. Pätkät on hitsattu päikseen magillä ja saumat hiottu puolihuolimattomasti kuten kuvasta näkyy. Silloin oli kiire päästä baanalle.

 Pakoputki jatkuu ja yltää äänenvaimentajalle asti.

Yli metrin mittaiset
Putki kiemurtelee ohi katerakenteiden ja kulkee tavaratilan sisäsivua myöden.

Vaimentimet ovat uudemmasta 1100-mallista.

Lasikuitukatteet
Oikealla ylhäällä näkyy osa katerakenteen alapinnasta. Se on katteen tukirakenteessa kiinni kuminauhalla. Oikealla alhaalla tavaratilan takapään yläosaa näkyvissä. Molemmat rakenteet ovat lasikuitua ja omassa pajassa tehtyä.

Halvinta
Maaliksi valitsin Bilteman "silakkamaalin" joka kestää jonkin verran kuumuutta. Tein ns. lämpömaalauksen eli kuumensin putken ennen maalausta.

Likaisin vaihe
Mutta ennen kuin siihen asti pääsin piti vanha maali ja ruosteet poistaa hiomalla. Se oli homman isoin työ. Ja likaisin. Pinnan puhdistus asetonilla. Aiemmin putket oli maalattu mustalla kuumankestävällä maalilla.

Kuumankestomaali.

Käyttöä muuallakin
Aika hurjan lämmön luvataan kestävän tämän maalin. Ostin sitä siksi että mökillä pitää maalata kiuas ja sen peltihormi. Maali on hyvin riittoisaa. Asia joka ei ole selvä kaikkien kilikalimaalien suhteen.

Bilteman mainosteksti
Kuumuutta kestävä spraymaali kuumille pinnoille sisällä ja ulkona, kuten pakoputkiin, ulkogrilleihin tai rautakamiinoihin.

Kestää, ilmoituksen mukaan, jopa lämpötilaa +650 °C. Siinä lämpötilassa teräs alkaa jo punoittamaan.

Ei tahraa
Sekin oli yllättävää että maalista ei lähtenyt käsiin yön yli kuivumisen jälkeen mitään. Aiemmissa kuumankestomaaleissa ei aina näin ole ollut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti