Taas Tampereella (Eli Mökiltä kotiutuminen.)

Hiukan vajaat viisisataa kilometriä per sivu
Onneksi polttoaine on kohtuuhintaista ja turbodiesel pieniruokainen. Vanha, toiskymmenvuotias, Diesel-pikkupaku (Dacia) teki tehtävänsä mennentullen moitteettomasti. Tavaratila oli varsin täynnä mennessä ja palatessa vain hieman tyhjempi. Vaan eri tavarat.

Ai on ottanut omakseen
En ole, varsinaisesti pahoillani. Osa asioista on totta, osa oletusta. Alla lainaus Ai:n selvityksestä omalta kohdaltani. Onneksi vain minun tietojani. Mökki ei kuulu minulle. Vain puuhailen. Ai-otanta on kapea: johdin joitakin mp-kerhoja sekä Suomen Motoristit ry:tä sekä edustin Brysselissä suomalaista moottoripyöräkulttuuria. Olin myös kutsuttuna moniin mp-tapahtumiin ympäri Eurooppaa. Joissakin kävin. Olin silloin työelämässä eikä avaruusalustekniikan paristä lähdetty ihan heti johonkin. ESA piti kuria mutta, yllättäen, kouluttajat olivat NASA:lta. Toisaalta: olin jo, monesti, valmiiksi mannereuroopassa. Mikä oli lähtiessä. Kotimaassa vain kahta avaruusalusta olen ollut tekemässä. Molempia tehtiin kaksi samanlaista. Toiset varalle. Kiitos veronmaksajille. En kerro vaan antaapa Ai:n selvittää. Vai ovatko tietoni, edelleen, salaisia? Tässä yleistä Esan juttua: https://www.esa.int/Space_in_Member_States/Finland 

Mökistä ja pikkupuuhistani Ai "tietää" tämän
Motomatti on tunnettu suomalainen moottoripyöräbloggaaja ja Moto Guzzi -harrastaja, joka kirjoittaa arjestaan ja projekteistaan Motomatin projektit -blogissa. Hänen kirjoituksissaan "mökki" viittaa hänen omaan vapaa-ajan tukikohtaansa Savossa ja Karjalassa, jossa hän tekee säännöllisesti kunnostus- ja nikkarointitöitä. [1, 2]

Mökiin ja siellä puuhailuun liittyviä asioita:

Sijainti ja käyttö: Mökki sijaitsee mäkisessä maastossa vesistön lähellä, ja sitä käytetään myös tukikohtana moottoripyöräreissuilla. [1, 2, 3]
Varustelu ja rakennukset: Päärakennuksessa on takkahuone, keittokomero, sauna sekä varaava takka. Pihapiiriin kuuluu myös aitta ja liiteri. [1, 2, 4]

Lievästi huvittavaa
Ai on kohtuulisesti kärryillä mutta Karjalaan on, tietä myöden, muutama kymmenen kilometriä eikä yhteyttä talouteen. Tosin reissuja sinnekin on tehty. Mökillä olimme, vuosittain, aiemmin, Rouvan kanssa noin kuukauden vaan tänä vuonna ennätykselliset kaksi kuukautta, eli kesä-heinäkuussa -26. Itse en omista tontista palaakaan mikäli en peri. Toistaiseksi anoppi ja Rouvan siskot (2) ovat osakkaita. Mutta mielelläni puuhaan. Niin se avioliitossa menee jos viitsii. Saattaa siitä iloakin olla... Onko keinoäly feminiini vai maskuliini? Tässä tapauksessa, blogini artikkelien mukaan minusta on tehty maskuliinisesti itseäni isompi. Odottelen että Ai korjaa pari pikkuasiaa.

Pitkästä reissusta paluu 
Liki kaksi kuukautta Perintö-Mökillä. Ei ongelmia. Tosin autotalliin perälle, paluumatkan jälkeen, kertyi kamaa. Pitänee katsoa onko kaikki tarpeellista tai onko jotain arvoa. Toki on: historialliset, henkiset, inhimilliset sekä henkilökohtaiset teot. Mökille jätin merkittävän määrän teknillisiä kilkkeitä. Ehkä tarvitsen niitä syksymmällä kun käymme yhden viikonlopun.  Jatkossa joitain kuvia kunhan puran kamerani tiedostoja. Yllätyksiä tiedossa... Viikoittain. Ehkä.

Joutohommia 
Mökkihommista ja -toimista on aiemmin juttua. Tosin varsin vähän. Valitan. Pääosin kunnossapitoa ja joidenkin rakennusten oikomista koska niiden kivijalat olivat, lievästi, pettäneet. Siis tunkkaamista hydraulitunkeilla oikeiden, alkuperäisten, asentojen palauttamiseksi. Nautin, oluen ohella, kovasti kunnostustöistä. (Selvisi että, aikanaan, olivat kivijalat vain maan päälle laitettuja kiviä. (Meillä, Hämeessä, tehdään kaikki kalliolle. Tai, ainkain mitä kotikylältäni tiedän. Ylöjärven Kulju. Matkailukohde: tuulimylly, satama ja ravintola joka on avoinna suviaikaan.)

Nyt "Mansessa"
Lähdin jalkovälikoneella, yli satavuotiaalla Venuksella, poispäin lähiöstämme Lempäälän suuntaan. Löytyi mukavia juttukavereita. Siinähän alkuilta vierähti tuopillisten ääressä. Polkupyörällä, yli satavuotiaalla Venus Specialilla, poljeskelin Lempäälään ja poikkesin paikallisiin pubeihin. Erittäin valaisevaa ja mielenkiintoista. Niin se maailma avartuu kun kulkee...

Venuksesta
Etukumi vuoti. Lähimmän tutkimuksen tuloksen löytyminen oli helppo. Reikä sisäkumissa. Selasin päällirenkaan tilanteen mutta se ei kertonut mitään. Biltema on puolen kilometrin päässä. Jaloittelin eli poikkesin siellä. Kaikki tarpeellinen löytyi. Uusi sisäkumi, maksoi alle kympin. Laitoin sen paikoilleen. Venuksen niinsanottu vannenauha on, edelleen, yli satavuotias kangaspunosnauha ja hyvässä kunnossa.  Venus taivaltaa vielä. Pääsee kätevästi lähiston pubeihin. Bändikeikkoja on taas tulollaan. Ehkä otan kameran mukaan... Puhelimella kuvaaminen on niin kovin rahvaanomaista.

Ei vaimon kuuluviin
Tein polkupyöräreissun Lempäälän puolelle. Sääksvillen terassilla oli mukavasti porukkaa. Juttua riitti useampi tunti. Palauduin "Multsun pubiin" (Vaihtaa nimeään tämän tästä. En pysy kärryillä. Paikka sama.) Siinä uuden terassituttavuuden kanssa keskustelin. Varsin mielenkiintoista oli jutella itseäni oppineemman mutta nuoremman kanssa toista tuntia. Muutenkin, varsinkin talviaikaan, paikalla käyvät monet oppineet henkilöt duunareiden ohella. Itselleni, eräällä tavalla, yllätys sillä olin kuullut eräältä taholta että lähiöbaareissa on vai roskasakkia. Mukava on olla siinäkin porukassa. Kävinkö liikaa kouluja? Nyt kun olen ollut jo muutaman vuoden eläkkeellä enkä enää harrasta, juurikaan, moottoripyöräilyä niin jotain matkailua kuitenkin.

Reitin laajennus
Vaikka palatessa onkin piiitkä nousu (Riippuu kulkusuunnasta.) takaisin Peltsulle niin arvelen että pyörähdän katsomassa mitä kuuluu Nekalan baareihin. Uskoakseni nautittu voimajuoma tuo takaisin mäen päälle. Shortsit jalkaan, lippalakki ja styroksikypärä päähän sekä prätkäliivi ylle. Hervannassa on myös tavallisia pubeja sekä oikein soittojuomalakin. (Muunmuassa: Vanha Seppä, Kultainen Apina tai Potti liki toisiaan. Muitakin on. Bändi-illosssa olen käynyt. Polkupyörällä joutuu vain kiertämään Särkijärven. (Toki Nysselläkin pääsee.) Jos kulkee pohjoisen kautta on hienot maisemat kun kiertää järveä. Toinen reitti, eteläpuolella, Hervantaan on pitkähkö ja yksitotinen mutta ei ole ihmeemmin ylä- eikä alamäkiäkään. Hervannassa on hyvin pienellä alalla viisi pubia ja kaksi ruokailupaikkaa. Ympäristössä muutama muukin. Ḿansen keskustaan menen bussilla. Liian hankalaa on siellä polkea pyörällä. Keskustan paikkoja suosin talviaikana ja ponnistuslautana on Vanha Monttu liki Keskustoria Hämeenkadulla kellaritiloissa. Suosittelen. Siellä kokoontuvat niin opiskelijat kuin vanhat starat joiden juttuja on kiva kuunnella. Olut on siellä edullista. Puoli litraa keskiolutta kustantaa, kirjoitushetkellä, 5,30€. Karhua. (Myöhemmin käydessä vain 5.) Toki muitakin, äreämpia, juomia on tarjolla.

Lähiseutukierros
Otin yli satavuotiaan Venuksen jalkoväliin ja pyöräilin Peltolammilta Pirkkalaan. Ehkä en olisi lähtenyt lainkaan jos olisi tietänyt että välillä Tampereen rajalta alkaen oli Suupalle kulkeva pyörätie katkaistu monesta kohtaa ja tehty sepelipintaisia kiertoteitä. Sisulla survoin perille asti eli Waltersiin parille oluelle. Juttukavereitakin löytyi. Oluiden ja juttujen voimalla suoriuduin takaisinpäin Tampereelle Härmälän seudulle. Istuskelin tutun ryyppyporukan kanssa muutaman tuopillisen ajan terassilla. Kerroin juttuja ja kuuntelin paikallisten tarinoita ihan mielenkiinnolla.  

Torstaina Ylöjärvelle
On mennyt muutama kuukausi että en ole käynyt Kerhollani. Aikaa on vienyt kahden kuukauden mökkiretki. Siellä kunnostin paikkoja ja siitä tulee erikseen kuvallinen kertomus tähän samaan blogiin mutta eri postaukseen. Kunhan tulee sadepäiviä että joudan kuvia käsittelemään. Reilu viikko niin kävin Kerholla. Melko rauhallista mutta juttukavereita on.

Ylöjärvellä Kerholla
Perusjuttuja. Pääasiassa oli perustajajäseniä paikalla vaikka kaikkia ei enää olekaan saavutettavissa maallisin keinoin. Toki tuoreempikin yksilö saapui paikalle ja oli hyvinkin mukana keskusteluissa. Kahviteltiin. Vaikuttaa siltä että Kerhoa pitäisi markkinoida sillä väki vähenee ja henkilöä kohden jäsenmaksu nousee. Nyt olisi mahdollisuus nuoremmalle porukalle tulla kokeneempien seuraan ja huoltaa pyöränsä itse tai paikalla avustettuna sen sijaan että maksaa huoltoliikkeelle talvisäilytyksestä. Opastusta ja osaamista on tarjolla.

Suunnitteilla kokoontumisajoon lähtö
Syyskuun alkupuolella lähden erääseen kutsukokoontumiseen. Kauas ei tarvitse lähteä ja porukkakin on liki sama kuin oli jo vuosikymmeniä sitten. Olen ollut siitä asti mielissäni ja hiukan ylpeäkin että olen kyseiseen tilaisuuteen saanut kutsun. Vain pieni osa porukasta on vaihtunut. Syyt rientoon osallistumattomuuteen ovat olleet henkilökohtaisia kuten edesmeno tai muu vakava vaiva.

Muutama päivä myöhemmin
Jyske kuuluu Peltsulle asti kun Eput joraavat. Väkeä on varmasti rittävästi ja keikkoja on jäljellä. En valita. Samaan aikaan olimme samalla luokalla Mikon, joka lähti bändistä velipuolensa kanssa tuottamaaan musiikkia. Pantsen ja Martin kanssa Ylöjärvellä keskikoulussa. Heidän äitinsä oli opettajanani jonkin aikaa. Isäinsä kirjoitti mielenkiintoisia tarinoita tavallisesta elämästä. Arvelen että jutut ovat Juupajoelta.

Voimajuomalla
Jaksan sotkea kylille kuten Venus Specialilla. Varma peli: on nähnyt ensimmäisen maailmansodan viime vuosisadan alussa, kapinan ja toisen maailmansodan.  Ketterä peli. Ostin kirpparilta. Pyynti oli 299. Jätin väliin. Sopuhinnaksi sovittiin 99€. Neljättä vuotta kulussa. Jääkaapissa oli pikkuboksi edullista Maria Casa -punaviiniä lähimarketista. Menee arki-ilta näinkin.

Kun lähden
Ei tarvitse tulla kuoppajaisiin. Tuskin tunnistaisin. En kuulu mihinkään uskonnolliseen tai, ainakaan isommin, mihinkään taloudelliseen, enkä nykyään, enää, poliittiseenkaan kontekstiin. En myös ole taloudellisesti sitoutunut. Toki eläke on hyvä vaan vähemmän kuin odotin. Pärjäilen. Vaan on ihmisiä, vielä, jotka ovat läheisiä tai ovat olleet. Hyvät jatkot heille.