perjantai 10. joulukuuta 2021

Verstaan kompressorin kunnostusta

 

Kompressoriin tuli kytkinvika
Ei siis mitään merkittävää vikaa vaan moottorin ja pumpun välinen kytkin tuli tiensä päähän koska sen kumivaimennin oli kovettunut ja murtunut palasiksi. Kytkimen valurautaosat eivät sitä kestäneet. Purkamisen yhteydessä selvisi että jo tehtaalla kokoonpanossa oli tapahtunut pieni virhe mikä osaltaan on kytkintä rasittanut. (Valurautainen kytkinpuolikas prässättäessä siivikon keskiöön oli mennyt hieman vinoon ja leikannut alumiinia mennessään joka oli kassantunut toiselle reunaa syvennystä. Osa oli jäänyt tästä syystä vinoon.) Kytkin on kuusisakarainen (3+3) ja tehty valuraudasta. Nyt tilalle asennamme kahdeksansakaraisen (4+4) alumiinisen. Asennuksen onnistumiseksi on suunnan oltava kytkimen osien suhteen yhteneväinen ja samalla akselilinjalla. Kumpaakaan poikkeamaa ei sallita isommin. Laitteen merkki CompAir V04/Hydrovane.

Siivikon ja kytkinpuoliskon irrotus toisistaan
Siivikko lähti moottorista ulosvetäjällä ja lämmitettynä varsin kuumaksi. Valitettavasti siivikolla ja sen sisällä olevalla valurautaisella kytkinpuoliskolla on sama sisä- eli akselihalkaisija. Käytännössä vaikea purettavaksi niin että siivikko säilyisi ehyenä. Kyseessä lämpöliitos. Erikoinen ratkaisu löytyi tuumaamisen jälkeen. 

Palikat sorviin
Tarvikkeena hankittu edullinen sakarakytkin ei suoraan sovi vaan sitä on koneistettava että se kykenee pyörittämään myös jäähdytinsiivikkoa. Huolehdin koneistuksesta ja kokoonpanosta lämpösovitteineen. Aiemmin korjasin särkyneen muovisen pumpun suojakotelon. Nyt se kestää rajumpaakin käsittelyä.

Pumppu/jäähdytinyksikkö jonka mustan kannen palasista kokosin uudelleen.

Kytkimen puolikkaat joista toinen murtunut. Kiila kelpaa vielä jatkossakin.
 
Kallis vararaosa
Koska osat ovat osittain sisäkkäisiä ei niitä myydä erikseen vaan kaikki yhdessä eli olisi pitänyt ostaa jäähdytinpuhallinsiivikko sekä kytkin yhtenä pakettina ja silti olisi jäänyt purku- ja asennustyötä tehtäväksi. Osien hinta useita satoja euroja. Nyt selvittiin muutamalla kympillä ja parin tunnin työllä kahteen mieheen. Toki osien sorvaus otti aikaa puolisen tuntia kun piti tehdä tarkasti koska kyse on lämpöliitoksista.

Jäähdytinpuhaltimen siivikko ja ehyeksi jäänyt puolikas kytkimestä.

Purkutyö
Tarvittiin lämmitystä, iso ulosvetäjä ja kaksi henkilöä purkamaan siivikko pois paikoiltaan että siihen voi kiinnittää uuden kytkimen puoliskon oikeaan mittaan sorvattuna. Valurautainen sakaraosa oli myös varsin kireässä alumiinisessa siivikossa. Tarvittiin runsasta lämmitystä ja prässiä tehtävän suorittamiseksi.

Pumppu, jäähdytin ja pumpun akseli johon kytkimen toinen puoli kiinnittyy.

Kiiloja ja pidätinruuveja
Kiilat, kaksi kappaletta, pitkä ja lyhyt, ovat kunnossa mutta pidätinruuveja tarvitaan korvaamaan kadonneet. IKH:lta löytyi kaikki tarpeellinen.

Alumiinin prässääminen alumiiniin on vaikeampaa kuin eri materiaalien.

Materiaalin samanlaisuus on riskitekijä
Tässä tapauksessa lämpöliitos valualumiini valualumiiniin aiheuttaa sen että kiinnileikkaaminen tapahtuu todella helposti ja osat vaurioituvat asennuksen aikana. Pronssi ja alumiini, teräs ja alumiini sekä valurauta ja alumiini ovat helpompia keskenään. Pitää siis tietää tarkasti miten lämpöliitoksen prässääminen tapahtuu ja mikä on osien kokosuhde silloin kun ne ovat saman lämpöisiä eli sorvauksen aikana.
 
Kiilaurien yhteen suuntaaminen
Tarvitaan pitkä kiila joka piti valmistaa tarkoitusta varten. Se ohjaa kiilaurat samansuuntaisiksi. Yllä olevassa kuvassa on virhe: kytkinpuoliskoa ei voi prässätä sakaroista painaen sillä ne murtuvat. Pitää painaa kytkimen keskeltä sopivalla putkimaisella painimella. Prässääminen pitää onnistua kerralla. Jos osa jumittuu välille niin homma on pilalla kuten osatkin. Prässi on omaa valmistettani tunkkia lukuun ottamatta. Voimaa on kuusi tonnia. Prässin runko on koottu täytelankahitsauksena omana työnä.
 
Kiinnileikkaamisen vaara
Kun molemmat puoliskot ovat alumiinia niin puristussovitteen tekeminen on vaikeaa vaikka lämpöäkin käyttäisi. Kerron kuinka kävi. Päivä loppui kesken.

Hyvin kävi
Kiillotin kiillotuskoneella kytkinpuoliskon lämpösovituksella prässättävän pinnan, vein ulos pakkaseen jäähtymään ja kuumensin siipipyörän kuumailmapuhaltimella noin 150 asteiseksi. Hieman grafiittia väliin ja prässäys onnistui nopeasti toimimalla. Voimaa joutui käyttämään noin puolet prässin tehosta. Muut asennukset eivät ole niin kriittisiä. Myös kiilauran suuntaaminen on tarkkaa ja siihen tein erikoistyökalun joka suuntasi kahden eri osan kiilaurat tarkasti kohdilleen prässäyksen aikana.

Porausta ja kierteitystä
Kiila lukittui siivikkopuolella yhdellä M10-kierteisellä pidätinruuvilla ja lisäksi toisesta kohtaa suoraan akseliin. Myös pumpun puolen kytkinosalle piti tehdä vastaava lukitus mutta M8-pidätinruuvilla. Kiilaa ei tarvinnut erikseen lukita. Pidätinruuvit liimasimme kiinni keskilujalla lukitusliimalla.

Kokoonpano tehty, sähkötyöt vaiheessa. Pumpussa on lämpösuoja-anturi.

Pumpun jäähdytin ja jäähdytinsiivikko suojaritilän alla asennettuna uudelleen.

Pumpun paineen ulostulo ja painemittari korjatussa suojakotelossa.

Koekäyttö
Pientä häiriötä ilmeni. Ilmeisesti siksi että pumppu oli seisonut käyttämättömänä keväästä asti. Aluksi kuului, ehkä kytkimestä, pientä naputusta mutta se vaimeni hiljalleen pois. Asiasta ei saatu selvyyttä. Pumppu tuotti painetta mutta vuoti imukanaviensa kautta sen hiljalleen pois. Muutaman uudelleenkäynnistyksen jälkeen alkoi venttiili pitämään paineen ja vuoto loppui.
Ilmeisesti, pitkän seisonnan aikana, oli pumpun lamellisiivikko hieman jumissa ja venttiilissä likaa tai se oli jotenkin jumittunut. Pidemmän koekäytön ja pumpun saavutettua käyttölämpötilansa kyseiset asiat katosivat ja ilma pysyi laitteen sisäpuolella.
 
Seuraava huolto
Tapahtuu lähiaikoina ja se käsittää pumpun voitelu- ja jäähdytysöljyn vaihdon ja imuilmansuodattimen pesun.

Kolmisakaraisen tilalle nelisakarainen
Uusi kytkin on valuraudan sijasta alumiinivalua ja huomattavasti sirompirakenteinen. Suurin piirtein tämännäköinen. Neljä sakaraa jakavat voiman tasaisemmin kuin kolmisakaraisessa. Nähtäväksi jää kuinka pitkään tämä korjaus kestää sillä alumiini ei kestä jos esimerkiksi suuntauksessa on vikaa. Edellisessä oli kumi, jonka kautta voima siirtyy, murtunut ja sen seurauksena itse sakarakytkimen toinen valurautainen puolisko murtunut. Syytä voi epäillä vanhenemiseksi tai em. lievän vinouden syyksi.

Paineilmatyökalut
Ovat keveitä, vääntäviä ja tehokkaita poraukseen, hiontaan ja leikkaukseen. Lisäksi hiljaisempia ja pienempiä kuin sähkötyökalut. Olen hankkinut itselleni sarjan erilaisia paineilmatyökaluja joilla pääsen nyt suoriutumaan monesta hommasta näppärästi. Myös hiekka- ja lasikuulapuhallus on nyt tehokkaampaa. Lasikuulapuhalluksella yhdistettynä hiekkapuhallukseen voi tehdä vanhoillekin alumiiniosille pieniä ihmeitä ulkonäön suhteen.

Verstaan iso kompressori ja pieni mäntäkompressori
Juuri tuo jonka kytkimen korjasimme. Vähempään paineilmatarpeeseen toimii muutamia vuosia sitten kunnostamani vanha Tampereen Valmetin Lentokonetehtaan kompressori jonka sain perintönä edesmenneeltä Sarinin Tapiolta jonka hän sai isältään. Sitä piti hieman kunnostella ja varustella. Soveltuu puhdistukseen, maalaukseen, renkaiden täyttöön ja pienille paineilmakoneille. Isoa Verstaan kompressoria tarvitaan ihan samoihin asioihin mutta suuremman tehonsa ansiosta se soveltuu myös hiekkapuhallukseen ja järeämpien paineilmakoneiden käyttöön.
Tuo pienempi on saanut nimen Sariini entisen omistajansa mukaan.
 
Autotallikompressori
Sen ostin kahdellakymmenellä eurolla Artulta. Summa on tosin vielä maksamatta mutta laite on autotallissani. Sillä voi tehdä pikkujuttuja kuten renkaiden täyttöä ja puhdistusta. Merkkiä Biltema. Pumppu kantaa nimeä Arttu ja pitää pahaa ääntä mutta toimii.

Lamellikompressorin korjaus lienee onnistunut
Vuosi on vaihtunut ja kompressori toimii. Tosin mitään aktiivikäyttöä sillä ei ole ollut. Satunnaista tarvetta vain. Käyntiääni on nätti ja kaikki vaikuttaa hyvälle ja toimivalle. Kohta aloitan projektipyöräni osien kunnostuksen jolloin kompressori tulee aktiivikäyttöön ja käy pitkiä toveja sillä hiekka- ja lasikuulapuhallus syö paljon energiaa. Lähinnä alumiiniosien pintakäsittelyä on tiedossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti