Iso California
1400 Californian osalta ei ole suunnitelmia vaihtaa energialähdettä. Vaikka siihen edellytykset olisivatkin. Moottorietanoli on edullista mutta sitä kuluu enemmän sen alhaisen energiapitoisuuden vuoksi.
Monimutkaista
Varsin monimutkainen moottorinohjausjärjestelmä säädettäväksi. Ei mahdotonta mutta epäilen että työlästä.
Muut hyvät keinot
Olen jo saanut Californian polttoaineen kulutuksen muilla keinoin alenemaan merkittävästi. Tämän kirjoituksen aikana kävin katsomassa mikä oli kulutus Tampere - Enonkoski -välillä toissaviikolla.
Todellisuudessa vähemmän
Kulutustulos ei ole täysin vertailukelpoinen pyörän mittariston mukaan katsoen vaan hieman pienempi todellisuudessa. Mutta tässä mittarilukemat: 435 km, keskinopeus 78 km/h ja kulutusmittarin mukaan 5,4 litraa sadalle. Matka 95% asfalttia, kaksinumeroista tietä vain Korpilahdelle asti ja sen jälkeen, pieniä pätkiä lukuun ottamatta, moninumeroisia teitä perille asti. Reitti: Tre - Korpilahti - Joutsa - Pieksämäki - Leppävirta - Heinävesi - Sappu - Enonkoski. Lämpötila hieman yli 20 astetta koko matkan. Ei mainittavaa tuulisuutta.
Paljon ilmanvastusta
Pyörä on iso ja raskas. Siinä on isoin saatavilla oleva pleksi, isohkot ilmanohjaimet alempana, takalaukku ja sivulaukut sekä etukaatumaraudat "levytetty" umpeen josta ilma ei pääse ohi kuin kiertämällä. Siitä mukavuudesta saanen maksaa noin desin bensaa sadalle. Vaan ei jalat kastu sateella.
Ärhäkkä automatiikka
Vakionopeuden säätimen käyttö lisää kulutusta. Johtuu sen kummallisesta tarpeesta ylämäkeen lähtiessä miettiä että pitäisikö kiihdyttää jo? Mutta ei kiihdytä ennen kuin nopeus on jo tippunut asetetusta merkittävästi ja sitten tuleekin voimaa reilummin yhtä-äkkiä ja mennäänkin jo reilua ylinopeutta. Loivissa mäissä tätä ei tapahdu. Kulutuslukemat hurjia hetken aikaa kun moottori kiihdyttää kuutosvaihteella mäkeen. Käsikaasulla menee tasaisemmin. Kaasukahva on onneksi kevyt käytellä.
Syyläri tukkoon
Jäähdytystä on heikennetty. Syylärille menevää ajoviimaa on rajoitettu voimakkaasti kaihtimella että ilman ohjaamiseksi muualle. Asennettu jäähdytysöljylle lämpömittari. Lukemat ajossa 90 - 120 Celsiusta.
Herkempi lämpöanturi
Tekninen muutos moottorinohjauksen lämpötila-anturointiin: sylinterin lämpötilan anturin tiedonsaantia on nopeutettu.
Jäännöshappimittaus
Moottorin palotilojen täytöksen tarkkaileminen: asennettu molempien lambdojen signaalijohtimiin haaroitus ja seosnäyttö ohjaustankoon. Tätä kautta voisi päästä vielä parempiin kulutustuloksiin moottorinohjausta säätämällä.
Kerkeät kumit
Pienen vierintävastuksen renkaat: takana auton vyörengas korkealla täyttöpaineella ja edessä raskas ja paksupintainen ristikudosrengas. Vakaata menoa. Rengastus on merkitty rekisteröintitodistukseen vaihtoehtoiseksi rengastukseksi. On siis saanut lain suojan.
Tiheämpi välitys
Välityssuhdetta lyhennetty: kuutosvaihteen voi kytkeä jo noin 90 km/h nopeudesta kun se vakiorengastuksella tapahtuisi vasta yli 110 km/h vauhdissa. Kuutosta voi siis käyttää ajovaihteena muuallakin kuin moottoritiellä. Välityssuhteen muutos tapahtui rengasmuutoksen sivutuotteena.
Kulutus pieneni
Koska takarenkaan kehä on nyt lyhyempi ja sen vuoksi isointa vaihdetta voi käyttää sadan vauhdissa ilman moottorin protestointia liian alhaisten kierrosten vuoksi parantaa se kulutuslukemia merkittävästi. Toisaalta, asialla on kääntöpuolensa: jos lähtee esim. Saksaan ajamaan moottoritietä pyörän huippunopeuden tietämillä niin polttoainetta kuluu silloin enemmän koska moottori käy korkeammalla kierrosluvulla ja huippunopeus jää alhaisemmaksi kuin vakiokumeilla. Uskon että sellaista tilannetta en kohtaa. Yksi etu on ohituskiihtyvyyden paraneminen normaaleilla ajonopeuksilla. Käytännössä 60 - 120 km/h vauhdeissa. Juuri suurempia nopeuksia ei tule käytettyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti