sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Talouden käyttöauto talvikuntoon

 
Renkaat 
Auton mukana 2010 toimitetut Hakkapeliitat jatkavat kitkarenkaiden ominaisuudessa. Siitä juttu jo aiemmin.

Pesuneste
Tuulilasinpesunestettä on säiliö täynnä mutta se on kesälaatua. Pitänee ostaa pakkaskestävämpää tyyppiä ja täytellä säiliötä sitä myöden kuin nestettä kuluu. Toistaiseksi ei ole pelkoa pakkasesta ja auto lepää yöt lämpimässä tallissa.

Jarrut
Jarrunesteestä tarkistin vesipitoisuuden. Vettä on sitoutunut jarrunesteeseen hieman. Jos vesi ei ole sitoutuneena jarrunesteeseen aiheuttaa se pakkasella jarrujen toimimattomuutta. Jätän nestevaihdon lämpimämpään ajankohtaan.

Pakkaskestävyys
Jäähdytysnesteen pakkaskestävyys on ok. Ominaispainomittari kertoo totuuden. Kestää noin 20 astetta alle nollan. Jos on kylmempää jätän ajamatta. Autossa on lohkolämmitin. Normaalisti tallissa yöt mutta jos reissuun lähtee...

Ovitiivisteet
Saivat silikonisuihkeet. Kumi käsiteltynä ei pakkasella tartu ulkopysäköinnissä oven raameihin. Sopiva säätila saattaa tehdä sen että ovia ei saa auki kuin väkisin ja siinä hajoaa tiivisteet helposti. Autotallin omaavat putkiaivot eivät asiaa useinkaan huomioi. Kuten itse. On harmittanut entisessä elämässä parikin kertaa. Joulureissulle kun on tarve liki viikoksi. Konjakkia ja karjalanpaistia ainakin tiedossa muiden joulujuomien ohella. Anoppi hoitaa.

Akku
Siinä onkin, ehkä, se heikoin lenkki. Alkuperäinen romanialainen Rombatt ja autokin jo yli kymmenvuotias. Vara-akku on mukana. Hankittu mökille perämoottorikäyttöön. Vielä pitää apukaapelit hankkia. Toki starttiapuväline on myös mutta sitä on käytetty jo muutama vuosi joten sen voimista ei voi olla varma.

Moottoriöljy
Noin 5000km sitten vaihdoin moottoriöljyn siihen samaan marketin edullisimpaan merkkiin joka täyttää vähimmäisvaatimukset. Öljyä oli edelleen öljytikun ylämerkkiin asti viime vaihdosta. Vaihtamisen teen täsmällisesti ohjeiden mukaan. RVS-käsittely on tehty pari vuotta sitten. Nätisti kulkee.

Moottorin käyntilämpötilan ylläpito
Kuten kaikki dieselillä ajavat tietävät että nykyaikainen digitaaliohjattu turbodiesel-moottori ei juurikaan tuota hukkalämpöä. Talvella pakkasilla ei lämpötehoa riitä edes kuljettajan ja matkustajan mukavuudeksi ilman toimenpiteitä. Kalliimmissa malleissa on erikseen polttoainetoimisia lämmittimiä. Sellaisen voi asentaa/asennuttaa jälkikäteenkin. Tässä yhteydessä selviää edullisimminkin toimenpitein. Toki lohkolämmitin löytyy kylminpiin hetkiin että ylipäätään käynnistyy.

Ajoviimalta suojaan
Lisävarustelistalta olisi, aikoinaan uutta autoa ostaessa, voinut ruksata maskin suojuksen. Sellaisen voi tehdä itsekin ja halvemmalla ja paremman. Taloudessa syntyy pahvijätettä joten sen hyödyntäminen on taloudellista ja ekologista. On lisäksi tehokkaampi sillä pahvi on lähempänä jäähdytintä kuin tehdasvarusteinen maskinpeitto.

 

Neljä torx-kantaista ruuvia piti avata maskin yläreunasta.

Edulliset aineet
Kaksi pahvilevyä sujautin maskin raosta jäähdyttimen eteen. Suojaus peittää noin 80% jäähdyttimen pinta-alasta. Pahvien yläpäät jäivät lievään puristukseen teräksisen keularakenteen ja muovisen maskin väliin. Voimatoimia ei tarvittu.

Maskin takana kaksi pahvia.

Kuumempana
Nyt moottori lämpeää nopeammin kuin ilman suojaa ja käy taloudellisesti sekä lämpöä riittää sisätiloihinkin. Jäähdytysnesteen lämpömittaria seuraamalla voi havaita mikäli kone lämpenee liikaa tai käy edelleen kylmänä. Pahvit eivät ole aivan kiinni jäähdyttimen kennossa ja silloin mahdollisessa ylikuumentumistilanteessa sähköinen jäähdytinpuhallin voi vetää ilmaa jäähdyttimen läpi. Tietääkseni ei ole koskaan ajossa käynnistynyt kuin kokeiltaessa.

Pakokaasuahtimen tuottama paineilma
Välijäähdytin on alempana enkä sitä aiokaan peittää. Kone toimii sitä paremmin mitä kylmempää eli tiheämpää ilmaa se saa poltettavakseen.

Moottori ja osa sen apulaitteista. Akku alkuperäinen vuodelta 2010.

Halpa B-työkalusarja jolla tästäkin kausihuollosta selvisin.

Koeajo huomenna
Teen matkan verstaalle ja takaisin reilun 20km päähän. Se sisältää lähes ainoastaan moottoritieajoa. Todennäköistä on että jos jostain huomaa että pahveista on apua niin se tuntuu ohjaamon nopeampana lämpenemisenä ja näkynee pidemmän matkan päässä jäähdytysnesteen lämpömittarin näytössä. Voipa vaikuttaa taloudellisuuteenkin. Normaalikulutus vaihtelee viiden litran kahta puolen. Yleensä on kuormaa mukana tavaratilan puolella. Sitä pitääkin olla sillä talviajossa kuormittamaton takapää lähtee liirtoon arvaamattoman äkisti.

Koeajon kokemus
Kuten aiemminkin: moottori lämpesi ensimmäisen viiden kilometrin matkalla niin että mittaristossa "paloi" jo kaksi palkkia vaan enempää ei. Mutta lämpöä tuli ohjaamoon ihan mukavasti. Matka oli noin 20km moottoritietä noin 100km/h keskivauhtia. Pidemmällä matkalla odotan että nollaulkolämpötilassa on jo neljä palkkia mittarissa.
 
Hiukan auki tuhat kilometriä
Käynti puolison sukulaisia moikkaamassa Savonlinnassa ja hieman muutakin ajelua. Mökilläkin olisi ollut kiva käydä mutta tie sinne ei ollut ajokunnossa säätilasta johtuen. 
Muutoin matka sujui mukavasti ja moottorista riitti lämpöä jo mukavasti heti käynnistyksen jälkeen noin kymmenen minuutin ajosuorituksella. Kohta sai kääntää lämmittimen nuppia viileämpään suuntaan. Jos ei olisi suojia ollut niin olisi saanut ajaa puolensataa kilometriä maantieajoa että lämpöä olisi sisätiloihin tullut saman verran. Pahvit saavat olla keulassa kunnes ulkolämpötilat ovat noin kymmenen lämpöasteen tienoilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti