torstai 1. marraskuuta 2018

V10 Centauro Maalatun pakoputken asennus

Pakoputkien maalaus.

Asentamisesta ei paljoa ole kertomista. Kunhan laitteli osat paikoilleen ja kiristeli jouset ja klemmarit. Makuultaan ja silti tuli hiki. Kerhon pyöränostin ei ole toistaiseksi käytössä.

Putkia kuumennuksessa.

Helpoin tapa kuumentaa maalipinta kestäväksi on laittaa moottori käyntiin ja kaasutella aikansa. Melkoisesti maalista irtosi kitkerän hajuista savua. Kävi myös niin että kaasuttelin ehkä liikaa ja kiihdyttelin teollisuusalueella. Siitäpä ei tuore maalaus pitänyt. Olisi pitänyt ensiksi kuumentaa vain vähän ja myöhemmin lisää.

Maali kyllä kestää punahehkuiseksi asti kunhan on kovettunut. Tämä ilma-öljyjäähdytetty moottori ei käy älyttömän kuumana vaikka sitä käskettäisiin. Toki paikallaan käyttäminen, esimerkiksi tehopenkissä, vaatii ulkopuolista jäähdytystä.

Maalipinta nousi kuplille.

Nytpä tiedän tämänkin. Myös sormenjälki on ikuistunut. Onneksi kuplia ei ole muualla kuin tässä kohtaa. On helppo hioa kuplat pois ja maalata uudelleen. Putkia ei tarvitse irrottaa kunhan suojaa ympäristön. Hyvä tästä vielä tulee.

Kun oli Kerholle muutakin asiaa niin otin pullollisen kuumankestomaalia mukaan. Poistin vikaantuneen maalin ja karhensin hieman santapaperilla. Pyyhintä asetonilla, ympäristön peittely paperilla ja maalaus.

Ensimmäinen kerros maalattu.

Vielä myöhemmin toinen kerros hieman laajemmalle alueelle. Siitä ei ole kuvia. Kuivukoon nyt kevääseen asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti