maanantai 15. lokakuuta 2018

V10 Centauro Öljypohjan irrotus ja öljynvaihto


Päivän ruuvaushomma
Tämän päivän tavoitteena oli moottoriöljyjen lasku ja öljypohjan irrotus. Edellisestä öljynvaihdosta on aikaa kymmenisen vuotta. Paljoa sillä välillä ei ole ajettu mutta silti oli öljypohjassa paksua sakkaa ohut kerros. Se on siis vanhempaa kerrostumaa ja pitkä vuosikausien seisontakin on vaikuttanut. Pois laskettu öljy oli tummunut mutta silti läpikuultavaa ohuena, muutaman millin vahvuisena kerroksena.

Pyörä on ikääntynyt
Öljypohjan edellisestä irrotuksesta on paljon enemmän kuin kymmenen vuotta. Ehkä yli kaksikymmentä.

Valmistettu vähän
V10-koneiden (Daytona ja Centauro sekä pari erikoismallia) öljypohjan sisältö on erilainen kuin työntötankokoneissa. Lisäksi öljypohja on huomattavasti leveämpi, syvempi ja muodoltaan loiva V. Keskilinja alimpana. Ylipäätään moottori on korkeampi kuin vakiomoottori.

Vaihtoehtoinen toimenpide
Öljynsuodattimen tässä mallissa voi vaihtaa ulkokautta. Öljypohjassa on sitä varten aukko. Ennen sen avaamista pitää öljyt laskea ulos. Muutoin olisi hyvin sottaista.

Nyt öljynsuodatin oli helppo irrottaa kun öljypohja oli jo irti.

Kevyttä muuta purkamista
Öljypohjan irrotuksen vuoksi pitää irrottaa myös kaksi huohotusjärjestelmän letkua.
Koska tämä yksilö on mekaanisesti ahdettu niin ahtimen yksi kiinnikekin piti irrottaa. Öljyn mittatikku on ilmansuodattimen takana niin sekin pitää irrottaa kun uutta öljyä valutetaan koneeseen.

 Centauro riippumassa.

Työturva kuntoon ensin
Kun kääntelee tiukkoja ruuveja auki niin pyörä voi keikahtaa kyljelleen jos se on vain pukkien varassa. Nostimella sai lisäksi riittävän korkealle.
Autohommiin tarkoitettu moottorinostin on lainassa seinän takaa autokorjaamosta. Kiitokset sinne. Ei sitä kauaa tarvittu kun öljypohja ja sen letkut olivat irti.

Sivutuki on varmistettu lastiliinalla varoiksi.

Vanha uuninpelti on suojaamassa asfalttia öljyläikiltä. Silti tuli muutama osuma.

 Tarvittavat työkalut. 

Avain matalalle kannalle
Kun joku kuitenkin kysyy niin tuo pellistä prässätty, Yamaha-tekstillä varustettu 22 mm:n lenkkiavain on erinomainen aukomaan matalakantaisia huohotinletkujen banjopultteja. Hylsy ei mahdu eikä oikein lenkkiavainkaan sovi kantoihin vaan lipsuvat mutta halpa peltiavain on paras. Äänenvaimenninpönttö on niin kovin lähellä.

Huohotusöljyn paluuletkut.

Rungolla toinenkin tehtävä
Letkut ovat yläpäistään kiinni ainoan runkoputken takaosassa. Runko toimii huohotuskammiona ja jäähdyttimenä että öljysumu tiivistyisi takaisin öljyksi. Virtaa sitten takaisin öljypohjaan öljypinnan alapuolelle.
Alumiinitiivisteiden sijaan laitoin monikertakäyttöiset Usit-tiivisteet.

 Öljypohjan sisäkalut.

Kohtuullisen puhdasta
Hieman isompia törkyjä pyyhin pois. Kaikkea en tietenkään saanut pyyhityksi. Eiköhän suurin osa liukene uuteen öljyyn. Öljynjäähdytintä en myöskään tyhjentänyt. 5000 km kun on ajettu niin taas uudet öljyt sisään. Lähtee sieltäkin sakat kiertoon.

 Kampikammio vastakkaisesta suunnasta.

Vasemmalla huohotusjärjestelmän paluuöljyletkut. Runkopalkki toimii huohotinkammiona ja siellä öljysumu jäähtyy ja palaa nestemäisenä takaisin öljypohjaan.

 Vasemman sylinterin kiertokanki ja mäntä näkyvissä.

Laadukkaita osia
Kiertokankien poikkileikkaus on H:n muotoinen ja ovat hyvin kevyet.
Oikealla näkyy kampiakselin takimmaisen laakerin kiinnityslaippa.
Kohtuullisen puhtaana on kampikammio pysynyt. Liki kaikki lika löytyy öljypohjasta.

Vanha suodatin.

Öljypohja valutuksessa.

Kiintoaine pois
Itse öljy ei ollut pahan väristä vaan jopa läpikuultavaa mutta se ryönä mikä oli laskeutunut öljypohjan pohjalle sisälsi kiintoainetta melko paljon. Pääasiassa nokea. Nytpä tuli pestyä koko pohja. Uusi öljy liottaa lisää likaa sieltä mihin sitä on kertynyt. Vaihdan öljyn jälleen kun pyörällä on muutama tuhat kilometriä ajettu.

 Sakkaa öljypropussa.

Hieman rautapölyä
Rautametallia olevat hiukkaset ovat suurella todennäköisyydellä kotoisin venttiilikoneistosta.

Magneettipropussa ei ollut oikein mitään. Se kertoo siitä että nokka-akseli, nostimet ja keinuvivut ovat kunnossa. Öljypumpun olen kunnostanut jo aiemmin. Siihen teki uuden liukulaakeroinnin JL Meccanica Mäntässä. Itse säädin pumpun päittäisvälykset.

Muu kiintoaine on öljypohjassa.

Liuotinta tarvittiin
Yllättävä lujassa oli osa muhjusta. Tiskiharja on hyvä laite tehokkaan liuottimen ohella. Pesin myös ulkopuolen noin suurinpiirtein. Siellä oli vähemmän likaa.

Öljypohja pestynä.

Siistiä
Keskellä vasemmalla on öljyproppu. Tuo tappi on sen magneetti. Rautaa ei juuri ollut irronnut mistään. Tiiviste lähti suht kivuttomasti.

Öljypohjan alapuoli.

Vanhoja vaurioita
Kuvassa on nuoli osoittamassa miten on öljypohjaa tie hangannut: kuusiokolon toinen reuna on melko matalaksi kulunut. Normaalisti suodatin vaihdetaan tämän aukon kautta. Nyt en sitä aukonut vaan halusin kaiken lian pois öljypohjasta mikä järkevästi oli otettavissa. Pyörän joustot päästävät rungon painumaan varsin alas. Tämä ja jokunen muu raapaisu on tullut bensiiniaseman mittarikentän reunassa ja ainakin yksi kunnon täräys routaheiton ansiosta. Kallistusvaroja kuitenkin on ihan runsaasti. Jäähdytysrivat ovat saaneet paljon vähemmän osumia.

Uusi suodatin ja suodatinavain.

Poikkeava suodatinkoko
Käytän tässä pyörässä normaalia pidempää suodatinta. Ei siitä ainakaan haittaa ole.Suodatin ei pääse pituutensa vuoksi aukeamaan sillä suodattimen vaihtokanavan kansi tulee vastaan.

Pestyjä kiinnitysruuveja aluslaattoineen.

Tiiviste löytyi Motonetista. Jämäpalat päällimmäisinä.

Tiivisteet ovat halpoja
Ylimääräistä materiaalia tuli moninkertaisesti kun ostin koko arkin. Kallista se ei ole. Yhden öljypohjan tiivisteen hinnaksi tulee muutama kymmenen senttiä. Yhdestä arkista saa kymmeniä tiivisteitä jämäpaloista. Mutta vain kaksi öljypohjan tiivistettä.

Tiivisteen valmistusmenetelmä
Paperitiiviste on yksinkertainen valmistaa: työkaluiksi tarvitaan pieni kuulapäävasara, kynä ja sakset. Sisäreikä ja ruuvinreiät tehdään kuulapäävasaralla naputtelemalla.

Uusi tiiviste karkeasti leikattuna.

Sisäreuna on tarkka mutta ulkoreunassa on noin 5 mm liikaa joka leikataan asennuksen jälkeen pois. Materiaali toiseksi ohuinta mitä sattui olemaan tarjolla.

Tiivisteen asennus on tarkkaa
Tiivisteen liimasin öljypohjaan kiinni hyvin ohuella liimakerroksella. 

Liima ja ohut liimakerros. 

Liimaa ei saa olla liikaa sillä ylimäärä tursuu öljytilan puolelle eikä sitä siellä tarvita. Tukkii vain imusodatinta joka on kuvassa tuo musta ympyrä. 
Tiivisteen yläpinnan voitelin paksuhkolla vaseliinilla. Se estää sitä tarttumasta joten seuraavalla kerralla ei ehkä tarvitse uutta tiivistettä.

Tiivistepinnan putsaus vanhasta tiivisteestä oli työläs.

Suodattimen asennus
Uusi suodatin on jo paikoillaan. Ennen asennusta tiiviste voidellaan. Kovin kireälle ei suodatinta kannata kiertää sillä se ei kestä tiukkaan kiertämisen rasitusta. Pelti on ohutta. Oikealla kupariputken yläpuolella on öljynpaineen säädin.

 Öljynjäähdytin ja sen yläpuolella ahtimen vetohihnan kotelo.

Muutkin 90-luvulla tekemäni hiilikuituosat ovat varsin hyvässä kunnossa.

Letkut ovat alkuperäisiä
Seuraavan öljynvaihdon yhteydessä tarkistan myös jäähdyttimen letkut ja tutkin onko jäähdyttimeen jäänyt sakkaa pohjalle. Siellä kuitenkin kiertää öljy aika vauhtia sillä jäähdytin on öljyn pääkierrossa. Osa pyörän muista alkuperäisistä kumiosista on uusittu.

Öljypohja ja letkut paikoillaan.

Musta letku on polttoainetankin ylivuotoletku. Tässä kuvassa näkyy hyvin suodattimen vaihtoaukon kohtalo olla lähinnä tietä.

Paluuöljyletkut vaativat jatkossa huomiota.

Letkut kovettuvat
Niissä virtaa kuumahkoa öljyä ja lisäksi ne ovat liki kuumaa äänenvaimenninta. Kuminen sisus voi olla kovettunutta. Toistaiseksi vaikuttivat tapuisilta. 

 Muokkaamani pakoputkisto oikealla puolen.

Voitelu rasvanipoilla
Sivutuen akselissa on rasvanippa. Niitä on muuallakin pyörän rakenteissa. Voitelu on helppoa kun ei tarvitse purkaa että saisi rasvattua. Silti voi jollain aikataululla purkaa ja pestä. Ei siitä ainakaan haittaa ole.

Öljytikku pilkistää ilmansuodattimen takaa.

Pestävä ilmansuodatin
Ilmasuodatin kun on pois niin öljyn saa koneeseen pätkällä letkua ja suppilolla. Öljyä mahtuu hieman yli kolme litraa. 

Moottori sai RVS-käsittelyn.

Moottoriöljy pitkän kokemuksen mukaan
Moottoriöljynä on Valvoline 20W-50 mineraaliöljyä. Sillä on hyvä pintapaineen kesto jota tarvitaan korkeilla kierroksilla ja suuren kuormituksen aikana. Erityisesti 8v-koneen vanttiilinnostimet ovat kovalla kuormituksella. Myös hammaspyörävetoinen jakopää tarvitsee hyvän voitelun.

RVS tehoaa myös samoihin paikkoihin eli juuri niihin missä öljy on kovilla.

Vikaa ilmeni heti
Uusilla öljyillä käynnistäessä kävi kuten joskus käy: öljynpaineanturi lakkasi toimimasta. Öljynpainevalo pysyy sammuksissa moottorin käydessä sekä kun moottori ei pyöri mutta virrat ovat päällä. Pitää polttoainetankki käyttää irti että pääsee vaihtamaan öljynpaineanturin.

Käy ja kulkee
Muutoin moottori, lämmittelykäytön jälkeen, kirmaisi kierroksille herkästi. Nyt rajoitin on laitettu 9500 kierrokseen minuutissa. Kylmä ulkoilma iltamyöhällä aiheutti että kaasutellessa tuli mustaa pakokaasua. Lämpimämmässä säässä ei savua kovasti.

RVS lisäaineistus
Myös vaihteisto saa RVS käsittelyn. Siihen on aineet hankittuna. Vain öljy puuttuu mutta sen hankkiminen ei liene ylivoimaista. Siitä ehkä ensi viikolla tai myöhemmin. Merkki on Red Line.

Ahdin on huollettu
Ahtimeen vaihdoin öljyn muutama vuosi sitten. Siinä on jekku sillä ahdin on asennettu nurinpäin. Kun öljyä täyttää pitää ahdin kääntää toisinpäin öljynvaihdon ajaksi. Ahtimeen on oma erikoisöljynsä.
Sen hammashihna on alkuperäinen. Pitäisi yrittää jostain löytää uusi.

Perävaihde ja muut voitelukohteet
Perävaihde saa myös huomiota. Uusi öljy sisään ja Molykote A-dispersiota tilkka etteivät hammaspyörät saa metallista kosketusta toisiinsa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti