perjantai 19. lokakuuta 2018

V10 Centauro Korjatun ECUn asennus ja testaus

Edellisestä jutusta selvisi että ECUn kansi tuli liimatuksi vesitiiviisti kiinni. Itsekseen oli irronnut. Samalla katsastin muitakin polttoainejärjestelmän osia. Osa letkuista on jo hieman arveluttavia joten niitä pitää seurata. Myös läpiviennit ja tiivisteet ovat tarkastelun alla. Jotain kiristin ja jotain totesin olevan ok.

Seuraavassa kuvia polttoainejärjestelmästä.

 Moottorinohjauslaitteet ja niiden johdotus.

Johtoja on melkoinen määrä. Mutta se johtuu siitä että takakatteen alle on keskitetty suurin osa toiminnoista. Latausjärjestelmä on toisaalla ja polttoaineen mekaaniset komponentit ovat myös toisaalla. Kuten sähköinen hana, pumppu, suodatin ja paineesäädin.

 Paineensäätimen laipassa on alkava vuoto.

Laipan ruuveissa oli kiristysvaraa hieman. Uskon sen auttavan jonkin matkaa eteenpäin ja antaa ainakin helpotuksen siinä että saan tankin tyhjennetyksi. Siellä on ylivuotista bensiiniä. Tosin minkäänlaisia käynnistymis- tai muita vaikeuksia ei ole ilmennyt vaikka aiemmin oli useamman vuoden vanhaa bensiiniä. En ole katsonut mutta laipassa lienee O-rengastiivistys. Helppo uusia. Pitää vain olla laadukas O-rengas joka kestää etanolia.

 Paineensäädin keskellä.

Mutkan tekevä bensaletku on paluuletku josta pottoaine palaa tankkiin paineensäätimen läpi. Paine on noin 3 baaria. Paineesäätimen alla on musta rasia joka mittaa kaasuläpän avautumaa eli TPS, toiselta nimeltään kaasuläpän asentoanturi. Merkkiä Weber.

Venttiilikopan ruuvin viertä kulkeva letku on MAP-anturin (imuilmanpaine) signaalikanava. Näin Laiho-boksi saa tiedon ahtopaineen tasosta läheltä imuventtiiliä. Vasemmassa reunassa näkyy pätkä relepalkkia.

Tankin vasemman puolen komponenttejä.

Lyhyempi on polttoaineen määrän merkkivalo, pidempi sähköinen bensahana.
Siitä lähtee letku polttoainepumpulle joka hieman pilkistää vasemmalla ylhäällä.
Vasemmassa alakulmassa on lähtö ahtopaineen säätöventtiilille. Tämä painesignaali säätää ahtopainetta. Kyseessä ei ole varsinainen hukkaportti vaan pikemminkin takaisinkiertoventtiili. Suodatettua ilmaa ei näin mene hukkaan.

Sovittelin järjestelmään myös välijäähdytintä mutta sen teho olisi jäänyt huonoksi sillä osoittautui että mekaanisesti ahdettu ilma ei kovin kuumaa ole. Se olisi myös kasvattaunut ahtoilmapuolen tilavuutta joten olisi saattanut tulla viivettä kaasuun.

Takakate satulan alta.

Sulakerasialle pääsee helposti käsiksi satulan irrottamalla. Takakatteen alla on myös joltinenkin määrä muita sulakkeita kuten lambdan lämmitys, Laiho-boksin virta ja muita tarpeellisten kulutuskohteiden varokkeita.

Oikealla tankin ja takakatteen kiinnityspultti. Sen takana vaijerivälitteinen tankin lukko. Katteen oikeassa sivussa on avainpesä. Aukeaa virta-avaimella.

Dzuz-lukot kiinnittävät takakatteen takapään.

Dzuzruuvit tai -lukot ovat yksinkertaisia lentokoneteknisiä komponentteja. Nopeita käyttää yksinkertaisilla työvälineillä kuten kolikolla. Vastaavia kopiotuotteita myydään esimerkiksi Biltemassa ja Motonetissa mutta ne eivät kestä kovin runsasta käyttöä, valitettavasti. 
Osat on niitattu alumiininiiteillä paikoilleen. Kiinnitystapa on erittäin varma. Popniitit ovat siinä suhteessa naurettavia. Vaan käyttönsä on niilläkin. Mutta moottoripyörään en laittaisi.

Näin kaikki komponentit ovat kiinni, ei vuotoja ja sähkötkin toimivat, myös öljynpaineanturi on vaihdon jälkeen kunnossa eli öljy kiertää koneessa hyvällä paineella. Voitelujärjestelmä oli tällä kertaa helppo ilmata. Joskus se on teettänyt töitä öljynvaihdon jälkeen. Nyt vähemmän. Pumpulla on joskus ollut ongelma vetää öljyä silkan ilman sijaan. Öljy ei vain jaksa nousta koska pumppu on öljypinnan yläpuolella. Öljynsuodatin kannattaa täyttää öljyllä ennen asennusta.

Käynnistys sujui helposti: virta päälle, polttoainejärjestelmän ilmaus ja painallus starttinapista niin tuttu ujellus täytti teollisuushallien välin. Sieltä täältä näkyi uteliaita katseita että mikä siellä parkuu, paukkuu ja viheltää.

Oikealla kierroslukumittari.

Käytin koneen lämpimäksi ja sitten annoin sen laulaa kunnon nuotilla hetken aikaa. Hienostihan se kiersi vaikka ei ihan "täysillä" sillä kone kiertää ilman rajoitinta 11500 kierrosta minuutissa. Nyt rajoitettuna vain kymmenentuhatta.

Mittariston viisarit ovat luopuneet väristään. Niiden pitäisi olla oransseja. Pitänee käyttää mittarit huollossa. Puhdistus, voitelu, neulojen maalaus ja kokoonpano. Mittarikorjaamo Palanto saa hommia.

Tässä tämän päivän kuulumiset. Vaikka vakuutus ei olekaan voimassa tässä pyörässä tällä hetkellä niin en voinut olla maltillinen vaan hieman keulittelin teollisuusalueella.

Öljynvaihto aiemmin oli isohko homma mutta varsin perusteellinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti