keskiviikko 5. syyskuuta 2018

California 1400 GTS Venttiilikopan kansikoristeen ja pakokäyrien puhdistus

Kuolleita eläimiä, pääasiassa varsin pieniä, on tarttunut venttiilikoneiston koristekanteen ja pakokäyrien ulkovaippoihin. Kyseiset kohteet ovat hankalia puhdistaa. Eivät puhdistu normaalilla pesemisellä vaan tarvitsevat jämerämpiä toimenpiteitä.

Myös koristekansien kiinnitysruuvien kannat olivat tummuneet läikikkäiksi. Ilmeisesti eivät pitäneet emäksisestä pesuaineesta.

Koristekansien ruuvien kannat. 

Vasemmalla puhdistetut ja kiillotetut ruuvit (4 kpl). Oikealla neljä puhdistamatonta.

Ruuvien kannat saivat oman käsittelynsä. Ne eivät ole kromattuja vaan pinnoite on jonkinlainen sinkki tai vastaava reagoiva metallipinnoite.

Puhdistettu koristekansi ja kiiltävät ruuvinkannat.

Koska ruuvit olivat jo irti niin koristekannet olivat valmiiksi irti myös. Vain tulpanjohtimien läpivientikumi pitää irrottaa kun kantta nostetaan. 

Koristekannet ovat valettua ja kiillotettua alumiinia ja niiden viimeistely ei pysy pitkään siistinä jos niitä ei silloin tällöin puhdista ja kiillota. Jos hapettumat ovat pahoja niin kiillotus on tehtävä Autosolilla tai vastaavalla kiillotuspastalla. Sen jälkeen pinta pyyhitään runsaalla Sinolilla ja annetaan kuivua. Alumiinin pintaan syntyy sen jälkeen kuivassa ilmassa oksidikerros joka on suoja kosteutta vastaan. Käsittely kestää miedoilla pesuaineilla pesun. Lisäsuojaksi voi käyttää vahaa.

Tällä kertaa en rikkonut ehyttä oksidikerrosta vaan kiillotin sen pinnan miedommalla hiovalla aineella Autoglymin Paint Renovatorilla. Kiillotuksen jälkeen pintaan nestemäinen vaha joka ei kellastu lämpimässä kuten perinteinen autovaha.

Puhdistus ja kiilloitus.

Ruuvien kierteisiin laitoin kuumankestävää kuparipastaa.

Kuparipasta sisältää pienirakeista kuparijauhetta. Se estää mekaanisen kosketuksen ruuvin ja sen vastakierteen välillä. Siksi ruuvi ei ruostu ja aukeaa vähällä voimalla.

Pakokäyrien vaipoissa on ilmennyt kiveniskemiä joille ei oikein voi mitään suojaamatta jollain rakenteella. Kromi kuitenkin kestää pienet kolhut mutta sen kunnolle on muita uhkia kuten kuumiin käyriin kiinni palaneet hyönteisten raadot.

 Pakokäyrän vaippa pesun jäljiltä.

Sama kohta puhdistuksen jälkeen.

Mitään kovaa ainetta ei saa käyttää. Esimerkiksi teräsvilla, vaikka hienorakenteinenkin, ei sovellu lainkaan kromipinnalle. Kromissa on aina pienenpieniä huokosia johon teräsvilla tarttuu ja ruostuu. Ilmiötä on vaikea huomata mutta kyseiseen kohtaan kertyy aina lisää rautaoksidia ja kohta kromauksen alla oleva teräskin ruostuu. 

Palaneet raadot irtoavat vaikka mikrorakeita sisältävällä hammastahnalla. Rievulla sitä hierotaan kerros pakokäyrän pintaan ja annetaan vaikuttaa. Se pehmentää kiinni palanutta likaa ja mikrorakeet hiovat likaa kun hangataan. Käsittelyn joutuu uusimaan useita kertoja. Viimeksi pyyhitään puhtaalla liinalla ettei tahnasta jää jäämiä ja pala kiinni putkeen.

 Vasempaan putkeen tuli oiken kunnon mäjäys.

Saattoi olla iso hyönteinen tai pieni lintu. Oikein ääni kuului osumasta. Vauhtia ei ollut kuin noin 60 km/h. Toisaalta jos siitä vauhdista törmäisi itse kiinteään kohteeseen niin muuttuisi nahkapussiksi jossa on sisällä katkenneita luita ja kasa suolia.

Likakerrostumaa ei kannata päästää vahvaksi vaan poistaa niin usein kuin on mahdollista. Kyseinen pinta ei ole pakokäyrän pinta vaan se on kuvassa näkyvän kromatun putken sisällä oleva pieniläpimittaisempi teräsputki.

Jatkoa 09.09.2018
Puhdistin vasemmankin pakokäyrän. Hommaan meni yli puoli tuntia kun piti liottaa ja jynssätä. Mutta tuli hyvä.

Samalla kertaa puhdistin sylinterikansien jäähdytysripojen koneistetut reunat. Olivat aika lailla tummuneet ja hapettumiakin oli.

 Vasemman sylinterikannen jäähdytysripojen reunat.

Kuvassa ripojen reunat ovat viimekeväisen puhdistuksen jäljiltä. Ovat himmenneet ja kiilto puuttuu.

Rivat kiillotettu siltä alalta mihin sormet yltävät.

Kuvassa pakoputken yläpuolella kannen sisäsivulla olevat ripojen päät eivät ole kiillottuneet. Siihen tarvittaisiin pidemmät sormet, erikoistyökalu tai bensatankin irrotus. Toisaalta kohta ei näykään muuten kuin juonista asennosta valokuvaamalla. Talvella on aikaa Kerholla nauttia pari olutta ja laatuaikaa pyörän kanssa.

Oikean puolen sylinterikannen rivoitus puhdistettuna.

Hieman ripojen väliin on jäänyt puhdistusainejäämiä. Viima tai pesu poistaa jämät ajan kanssa.

Vaihdevivun välitanko.

Vaihdevivun tanko oli tummentunut varsin kovasti. Kiillotin myös sen. Samalla kuulanivelet saivat hieman voitelua. Otin siis tangon irti. Kuulanivelet aukeavat kun niiden lukituslangat käännetään auki ja vedetään pois paikoiltaan.
Nivelkupit pitää puhdistaa sisäpuolelta hyvin kuten kuulat myös ja voidella kevyesti vaseliinilla. Kerran vuoteen on riittävä taajuus.

Sylinterien mustat jäähdytysrivat ovat saaneet harmaan kuorrutuksen. Pitänee löytää talven aikana siihenkin hellävarainen puhdistusmenetelmä.

Aikaahan puhdistus vaatii ja viitseliäisyyttä myös mutta vastaavasti pyörä näyttää uudelta pidempään. Voi vaikuttaa myyntihintaan. Sitten joskus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti