maanantai 18. joulukuuta 2017

California 1400 GTS Valkosivurenkaat

Yritin etsiä Moto Guzzi 1400 Californiaan valkosivurenkaita. Aika huonosti niitä on tarjolla. Tosin malliin Eldorado 1400 on vakiona valkosivurenkaat mutta siinä on eri rengaskoot.
Jos valkosivuja kuitenkin on tarjolla sopivassa koossa niin niiden valmistajat ovat pääosin tehneet ihan outoja merkkejä. Epäilys on että rengaslaadussa tai kestävyydessä, saati ajo-ominaisuuksissa, on jotain outoa. Mieluimmin tuttu ja turvallinen rengasmerkki ja -tyyppi johon teen muutoksia. Lisäksi valkosivut ovat kalliita. Saattavat maksaa yli satasen kappaleelta. Olen tottunut että renkaita saa muutamalla kympillä. Kaupat kannattaa tehdä talvikaudella.

Teen itse rengastyöt niin pysyvät vanteet kunnossa. Joskus on rengasliikkeessä murjottu vanteen reunoja. Eivätkä edes myönnä sitä. Tässä eturenkaan irrotus ja asennus kuvina.

Päädyin yrittämään omatoimista valkosivurenkaan valmistamista. Helpoin olisi tehdä homma irtorenkaaseen mutta en haluaisi irrottaa rengasta vanteelta pelkästään sen vuoksi. Toki irtorenkaasta voisi hioa tekstit maalattavalta alueelta pois ja siten saada hyvä tarttuma-alusta maalille. Mutta katsotaan kuinka käy. Kalliiksi tämä ei tule. Enemmän on vaivannäköä.

Jarrusatulat irrotetaan. Sen jälkeen etupyörä on helppo irrottaa: sen verran nosturilla nostaa runkoa etupäästään että etupyörä on noin 4 cm irti lattiasta. Alle lykätään sen paksuinen laudanpätkä ja akseli irrotetaan. Lauta nykäistään alta pois ja etupyörä mahtuu tulemaan pois lokasuojan alta. Kootessa tehdään toisinpäin.

Maali maksoi noin 12€/400 ml spraypullossa. Sitä saa myös pensselilevitteisenä litran purkissa mutta se olisi ihan liikaa neljää kapeaa renkaansivua varten. Yksi ponnekaasupullo riittää hyvin yhden renkaan maalaamiseen. Maalarinteippiä kapeaa ja leveää tarvitaan myös. Kuten ruiskumaalauksessa yleensäkin osa maalista menee ohi kohteen. Maalin haju ei ole kovin voimakas. Yhden raidan maalaamiseen menee noin tunti. Joka kerroksen välillä pitää odottaa että edellinen kerkiää asettua.

Kumimaali.

Maalia on useaa väriä mustan ja valkoisen lisäksi. Voi maalata vaikka punaista. Saattaisi hyvinkin sointua pyörään jossa on esimerkiksi punaisia raitoja, tms.

Ennen puhdistusta on leikattava renkaaseen valmistuksessa jääneet ohuet kumihetulat pois ja mahdolliset muut epämääräisyydet. Mattoveitsestä oli apua tässä hommassa.
Renkaissa olevat tekstit jätin silleen. Se voi olla ongelma puhtaanapidon kannalta. Maali asettuu varsin hyvin pieninpiinkin teksteihin niin että ne ovat luettavissa maalauksen jälkeenkin. Niissä kohdin voi maali olla kohtalokkaan tiukassa jos se pitää repiä ulkonäkösyistä irti.

Nähtäväksi jää millä ja miten maalatun pinnan saa pidettyä valkoisena.

Pesin maalattavat alueet asetonilla jota ostin pikkupullon noin viidellä eurolla. Sitä ei paljoa kulunut. Vanteeseen ei asetonia pidä pyyhkäistä. Voi olla että maali ei kestä. Pesu pitää tehdä kumipinnalle useaan kertaan kunnes kumipinnan kiilto katoaa. Tosin teen ensimmäistä kertaa joten en tiedä onko menetelmäni hyvä, ovatko aineet oikeat ja pysyykö maali.

Suojasin vanteen teippaamalla maalarinteipillä ja sanomalehtipaperilla. Samoin renkaan ne osat joiden pitää pysyä mustina. Varsinaisella kulutuspinnalla ei ole niin väliä.

 Teippaus.

Teippauksen saaminen siistiksi niin että syntyy täydellinen ympyrä vaatii tarkkaavaisuutta. Sitä ei ihan tarpeeksi ollut mutta varsin välttävä tulos syntyi.
Kohollaan olevien tekstien vuoksi joutuu suihkuttamaan eri suunnilta että maalikerroksen vahvuus on tasainen.

Teippaus ja ensimmäiset maalikerrokset.

Ohjeen mukaan maalikerroksia tulee neljä. Se on minimivahvuus että syntynyt pinnoite voidaan myös poistaa tarvittaessa. Maali on Maston kumimaalia. Tarkoitettu maalatuille pinnoille. Niin sanottua tuunaamista varten kehitettyä.

Yhden sivun maalaus kestää noin tunnin. Puhdistus ja teippaus mukaan laskien hommaan menee helposti yli kaksi tuntia per sivu. Maalikerrosten välillä kun pitää olla reilut 15 minuuttia taukoa alle 20 asteen lämmössä. Teipin poistamiseen ei kauaa mene mutta se onkin tarkka homma.

Teippaukset ja paperointi poistettu tältä reunalta.

Teippaus pitää poistaa ennen kuin maali kovettuu eli tunnin, kahden aikana viimeisestä maalikerroksen maalauksesta. Teipin poisvetäminen niin että maalin reunasta syntyy siisti vaatii tarkkaavaisuutta. Jos vetää kohtisuoraan maali irtoaa renkaasta. Jos vetää sivulle niin maali repeytyy epämääräisesti.

Tuliterä jarrulevykin kiiltää uutuuttaan. Vaihdoin uudet kun vanhat hieman jarrutuksessa vapisivat. Kyse on takuuaikaisesta toimenpiteestä. Lupasin kuitenkin tehdä vaihtotyön itse. Onhan sekin ajankulua ja saa tutustuttua pyörän rakenteisiin. Siitä voi olla hyötyä kun pyörä ikääntyy.

Seuraavaksi toisen puolen maalaus. Jos ei tyydytä voi maalauksen repiä pois. Saattaa olla lujassa niissä kohdin missä maalia on tekstien kohdilla.

Maalaus renkaan pinnalla ei ole yhtä valkoinen kuin teippauksen päällä. Ilmeisesti renkaasta lähtee väriaineita jotka sekoittuvat kumimaaliin.
Luin että uutta rengasta ei kannata maalata sillä siihen ei maali tartu eikä maalauksesta tule tasalaatuista. Värikin on silloin lähinnä harmaa ja läikikäs. Kumista uutena haituu valmistusaikaisia ohenteita ja pehmentimiä. Sen lisäksi uuden renkaan pinnassa on varastoimista kestävä suojavaha. Se sama asia joka pitää uudesta renkaasta ajaa nätisti pois kaatumatta. Ettei käy niin kuin Ekille kävi.

Tämä on ikään kuin itselle joululahjaksi. Turhuutta mutta jotenkin tyydyttävää. Jos onnistuu.

Maali pyrki jonkin verran maalarinteipin alle liimapinnan puolelle. Kun teippi on irti niin puhdistus onnistuu miedolla rasvanpoistajalla kostutetulla rätillä pyyhkimällä.

Jälkipuhdistusaine.

Toinenkin puoli on maalattu. Tein hieman ohuemman kerroksen. Vaikutti paremmalta. Renkaan sivussa olevat tekstit korostuvat.

Eturengas on jo pyörän luona ja kohta kiinni haarukassakin. Sitten on takarenkaan vuoro saada raidat kylkiinsä. Siihen saanee leveämmän raidan jos niin tahdon.

Etupyörä paikoillaan.

Eturenkaan valkosivut tulivat maksamaan noin 12€ per puoli jos lasketaan että kaikki hankitut materiaalit olivat tätä tarkoitusta varten. Käytännössä maalia jäi hiukkasen, asetonia ei paljon kulunut ja teippiäkin jäi. Rasvanpoistaja oli hankittu aiemmin muuhun tarkoitukseen ja sitäkin jäi ylitse.

Valkoinen maali on vielä muutaman päivän jälkeen tahmea pinnaltaan. Siihen jää helposti sormenjälkiä ym. muuta likaa.

Tältä pohjalta ei kenenkään pidä ryhtyä maalaamaan renkaiden sivuja. Tai jos ryhtyykin niin en ota minkäänlaista vastuuta todennäköisestä epäonnistumisesta.

Maalaus on hidasta hommaa: 20 asteen lämmössä maalikerrosten väliä on 15 minuuttia ja maalikerroksia tulee 4 - 5. Kaksi sivua per rengas niin 3 - 4 tuntia pelkkää maalin kuivumisen odottelua. 24 tunnin kuluttua maali on pääosin kuivunut.

Mutta esimerkiksi näyttelypyörään tai muuhun elvistelyhommaan tämä toimii. Ajettaessa ei itse näe onko sivut enää valkoiset ja olen melko varma siitä että rengas ei itsessään vaurioidu maalaamisesta mutta maalaus voi irrota vauhdissa ja aiheuttaa jotain.

Jos maalaus kestää edes yhden ajokauden on se hintansa tienannut. Jos pidempään niin aina parempi. Voi ostaa juuri sellaisen renkaan kuin kulloinkin haluaa ja tehdä siitä haluamansa näköisen. Valkoinen raita lähtee repimällä irti tarvittaessa.

Saatanpa tehdä muihinkin pyöriini vastaavaa tuunausta. Aikaahan tässä on.

Ongelmiahan homma sisältää:
  1. likaantuminen ja heikko puhdistuvuus mutta toistaiseksi ei ole havaintoja
  2. epävarma pysyvyys (huono tarttuminen, keskipakovoima) ei havintoja vielä
  3. pyörät pitää irrottaa maalauksen ajaksi joka ei kaikille onnistu mutta irtorenkaan voi yrittää maalata ennen sen asennusta vanteelle
  4. Jos maali alkaa irtoilla niin ulkonäkö voi olla huono
Näistä kohdat 1 ja 2 pelastaa se että väri on paksusti maalattu ja siten revittävissä pois ilman että renkaita tarvitsee irrottaa pyörästä tai vanteelta. Ei jää suttuista vaikutelmaa.

Positiivisempiä asioita:
  1. halpa
  2. helppo, siliää itsekseen
  3. varsin näyttävä
  4. värin voi valita varsin monesta perusväristä
  5. onnistuu vähillä varusteilla
  6. paksu maalikerros on revittävissä pois
  7. voi tehdä vaikka rengas on vanteella 
  8. vaikka maali irtoaisikin se ei vaikuta ajo-ominaisuuksiin
Kohta 3 ja 4 puoltaa esimerkiksi jos haluaa pyöränsä näyttelyyn tai muuhun tapahtumaan eikä sitä varten halua laittaa uusia ja usein korkeahintaisempia tehdastekoisia valkosivurenkaita. Muutaman kympin hinnalla ja hieman vaivaa näkemällä (Noin 3 tuntia per rengas kuluu aikaa.) ulkonäkö muuttuu varsin merkittävästi.

Takapyörän irrotus oli merkittävästi työläämpi kuin muistinkaan. Mutta ei erityisen vaikea lainkaan. Takajarrusatulan ja -kilven kanssa hetken aikaa piti muistella että miten se muljautettiin pois sijaltaan niin että takapyörä mahtuu pois. Jarruletkun tukikiinnike on vasemman haarukkaputken sisäsivulla.

Pyörää pitää nostaa melko reilusti ylöspäin rungosta nostimella että takarengas mahtuu kääntymään pois alta. Se on hieman matalampi mutta leveämpi kuin alkuperäisrengas. Lisäksi valmistamani koko pyörän takaosan kiertävä takakaatumarauta  sekä hyvin alas ulottuva lokasuojan jatke asettaa rajoitteita. Purkuhommat tein Kerholla.

Irtosipa kuitenkin isommin kiroilematta. Kiikutin takapyörän autotalliin ja jo samana iltana teippailin suojaukset. Aamulla maalin suihkuttelua tiedossa.

Irrotukseen ja asennukseen käytin jo vuosia sitten hankkimaani nostinta. Halpislaite mutta hoitaa asiansa.

Tällä laitteella onnistuu takapyörän kohotus.

Koko pyörä on tukevasti ilmassa. Nostimessa on kiinnitysliinoja varten lenkit joilla voi varmistaa ylöspidon. Taaempaan nostimen varteen tarvitaan laudanpätkä jolla tuenta tulee rungon takaviistoon kääntyvän kohdan alle. Pyörä on tasapainossa nostimen varassa.

Renkaan sivun puhdistuksen jälkeen teippaus ja maalaus sujuivat jo rutiinilla.

Teippaus valmis.

Leveämpi raita olisi himottanut mutta silloin se olisi yltänyt renkaan leveimmän kohdan ohi lähemmäs kulutuspintaa. Silloin se olisi herkkä naarmuille ja kulumiselle.

Vasta ensimmäinen kerros on maalattu.

Maalia on varsin ohuelti ja se ei peitä kunnolla. Tämä kerros on kuitenkin tärkeä sillä sen pitää pitää muutkin kerrokset kiinni kumissa.
Tuoreesta maalista on helppo repiä teippaus irti. Kuivaneesta joutuu puukottamaan. Vaikka maalikerroksia tulee useita niin renkaan mustuus joko kuultaa läpi tai renkaan kaasumaisia ainesosia värjää maalauksen. Siitä ei siis tule puhtaan valkoista.

 Valkosivurengas eräässä toisessa pyörässä.

Jos on valkosivurengas niin luulisi että sitä pitäisi pitää siistinä. Ilmeisesti kaikki eivät arvosta.

Lopputulos.

Nyt renkaat ovat alla ja maali saa kuivaa muutaman kuukauden lämpimässä tilassa. Paljon muuta hommaa on vielä tehtävä ennen ensi kautta. Muun muassa äänenvaimentimet ovat tilauksessa.

Kerron valkosivukokemuksista kun ajokelit alkavat. Kolme täyttä kuukautta ja muutama viikko pitää vielä malttaa kirjoitushetkestä kalenteria katsoen.

Lisäys 16.01.2018
Ensimmäiset kaksi kokemusta: Takapyörää asentaessa tuli naarmu valkoiseen kohtaan. Siitä näkyi musta läpi. Paikkamaalasin tököttämällä tikulla maalia.
Toinen havainto näin kuukauden jälkeen on että valkoraita ei ole enää tahmea. Vaikuttaa samantuntuiselta kuin renkaan kumikin. Vain lievästi tahmea. Kerholla lämpötila on noin 16 astetta joten jälkikovettuminen on hidasta. Kiinnipysymista en ole kokeillut. Ehkä säästän renkaiden ja pyörän käyttöönottoa ohi alkukauden kurakelien....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti