maanantai 10. kesäkuuta 2013

California Kolmosen ruosteinen kardaani

Raudan ruoste on ruskeaa
Aiemmin oli juttua California Kolmosen peräöljyn väristä. Aavistelin jos silloin mistä ruosteen väri on peräöljyyn tullut. Aavistus oli valitettavasti oikea. Sieltähän se: kardaanitunnelista.

Säännölinen tarkastus on hyvä
Otsikossa lukee että California Kolmosen, jota tehtiin 80-luvun loppupuolesta -90 alkuvuosiin, kardaani on ruostevikainen. Se ei ole vain Kolmosen vika vaan kaikissa Carcano- eli loop-rungoissa ja Tonti-rungoissa aina 60-luvulta 2010-aikoihin asti. Tarkastus ei kuulu huolto-ohjelmaan vaan jää omistajan vastuulle. Ruoste pilaa myös niissä laakerit ja öljyn. Sitä myöden muutkin perävaihteen osat. Huolto kardaaniin olisi hyvä tehdä muutaman vuoden välein ja varsinkin jos on ollut hyvin kostea ajokausi. Ei siis kuljettajalla vaan luonnossa.

Kardaanitunneli kun akseli on irrotettu.

Rautaoksidia
Ruosteenmuhjua. Osa veteen sitoutunutta, osa öljyyn. Osa tästä mujusta oli löytänyt tiensä peräöljyn joukkoon. Siellä se tuli ilmi punaisena värinä. Kardaanitunneli ja perävaihde ovat samaa yhtenäistä tilaa. Kaukana kardaanitunnelin etuosassa näkyy kardaaninivelen kannatinlaakeri.

Ruostetta kardaanin holkin ulko- ja sisäpuolella.

Vaihdelaatikosta perävaihteeseen
Kuvassa näkyy miten perävaihde on yhtenäistä tilaa kardaanitunnelin kanssa: pinionakselin kartiorullalaakereiden välityksellä.

 Perävaihteen vetospoori ennen pesua.

Säännöllinen puhdistus ja voitelu
Spoori on ollut huolellisesti voideltu mutta ei ilmeisestikään voitelujen välillä pesty kunnolla lainkaan. Ylimääräisestä rasvasta ei ole hyötyä jos sen seassa on likaa ja muita hiovia partikkeleita kuten hiekkapölyä.

Takapyörän napa ennen purkua ja pesua.

Kardaaniakselin takapää pestynä.

Ura-akseli
Spoorit ovat sekä syöpyneet veden vaikutuksesta (röpeliäisyys) ja kuluneet hioutumalla väliholkin sisäspooria vasten. Kun spoori on väljistynyt niin se tekee voimansiirtoon kiertovälystä joka rasittaa koko voimansiirtoketjua ja tuntuu alkuperäistä isompina nykäyksinä kun siirrytään moottorijarrutuksesta vetoon tai toisinpäin.

 
 Kardaanin väliholkki.

Käytännössä vaihdettava
Kuten holkin sisäpuolella, sen puolivälistä alkaen, on kuluminen ollut jo melkoista. Jos olisin korjannut jollekin muulle kuin itselleni niin tähän olisi pitänyt laittaa uusi osa. Tämän pyörän käyttö kun jäänee L3-luokan ajoneuvona lyhytaikaiseksi.

 Perävaihde pestynä.

 Perävaihteen vetospoori pestynä.

Pinionakseli puhtaana. O-rengas tiivistys perän laipassa.

Matka jatkuu vielä
Kuten näkyy niin tämäkin ura-akseli on kulunut jo melkoisesti. Sen vaihtaminen uuteen on varsin arvokasta: sekä pieni vetopyörä että lautaspyörä pitää vaihtaa laakereineen ja säätää välykset kohdalleen. Eli jos perä toimii muutoin niin spoori kannattaa ajaa loppuun asti ja tehdä isompi remontti vasta sitten.

Säännöllinen puhdistus
Kohdan suojaaminen ruostumiselta eli säännöllinen pesu ja voitelu vähentää kulumista merkittävästi. Homma on hyvä tehdä silloin kun takarengasta vaihdetaan. Perävaihde on kiinni vain neljällä pultilla ja iskunvaimentajan alapään pultilla. Takapyöräkin on helpompi pujottaa paikoilleen kun perä on irti. Peräöljy valuu laakerin kautta ulos jos irtonaista perää kallistaa liikaa.

Kardaani pestyssä kardaaniputkessa.

Lika ja ruoste pois 100-prosenttisesti
Kaikki irtonainen ruoste on poissa ja kardaaniputken sisäpuoli on käsitelty huonosti ruostuvaksi. Keskellä näkyy kardaanin jatkoholkin takapää jonka sisällä sitkostettua vaseliinia. Vain perävaihteen ja takapyörän asennus puuttuu. Lisäksi tarvitsee kiinnittää takaisin takajarrusatula ja äänenvaimentimet.

Aikaa ja kiinnostusta pitää olla
Koska tein homman hyvin perusteellisesti ruosteenpoiston ja pesun osalta sekä kiillotin jopa äänenvaimentimet ennen takaisin asennusta meni hommaan lähes neljä tuntia kahvitaukoineen.Työ sisälsi myös takapyörän navan mekanismien puhdistuksen, tarkastuksen ja kunnostuksen. Siitä on juttu erikseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti