torstai 10. marraskuuta 2022

California T3 1000 Blower Johtosarjan rakentaminen etenee


(1555:s bloggaus)

Maadoitukset
Kolme maadoituspaikkaa joista yksi rungon etuosassa ja kaksi keskiosassa molemmin puolin. Maadoituksen kohdalta maali poistetaan niin että on varmasti metalli metallia vasten. Päämaadoitus on akun maadoitusjohdin vaihteiston takakanteen. Myös rungon ja moottori-vaihteisto-kokonaisuuden välillä sekä keulan ja rungon välillä. Näin ei synny runkoon ja keulaan potentiaalieroja. 

Orpo johdin. Ehkä se vielä paikkansa hakee. Löytyi vielä toinenkin. Erivärinen.

Liittimistä voi päätellä
Yllä oleva johdin kuluu sulakerasian johdoksi jonka toinen pää tulee relepalkkiin.
Vasen liitin on suojattu kokonaan eli se kuuluu johonkin sulakerasian liittimistä. Oikea pää on liitin joka kuuluu relerasian jalkaan. Liittimen ei tarvitse olla suojattu koska se työnnetään syvälle relerasiaan ja lukkiutuu sinne. Vain releen liitin yltää siihen.
 
Päättelyä
Oikealla on suojaamaton liitin. Siitä selviää että se tulee, esimerkiksi, relejalan sisään johon se "kielellään" lukittuu. Vasen pää on kokonaan suojattu joka viittaa siihen että se kuuluu kiinnittää sulakerasiaan. Aika näyttää...
 
Oikean puolen joutilaat johdonpäät hakevat paikkaansa. Analogiapuolen sulakkeet ja valoreleet.
 
Monia komponentteja ja hitosti johtimia
Kuvassa näkyy alumiinin sävyisenä vilkun rele. Sen sijainti löytynee satulan alta kunhan monet muut komponentit ja liitokset löytävät oikean paikkansa. Vilkku on analogiaa. Pyörän moottorinohjauksen digitointi vaatii, alkuperäiseen johdinten määrään nähden, noin kolminkertaisen määrän johtimia ja monia liittimiä. Jos myös muut toiminnot, kuten nykypyörissä on, vaatisi vielä kaksi kertaa enemmän johtimia edelliseen nähden. Siedän analogiaa koska ymmärrän sitä mutta digitekniikassa pitää osata sen erilaiset säännöt. Yksi sääntö sentään pitää digipuolella paikkansa: ilman signaalia ei tapahdu mitään.

Kehittyneemmät systeemit
Niitä tässä ei ole mutta johtimien määrää on vähennetty nykytekniikalla. Signaaleja voidaan koodata niin että eivät sekoa keskenään vaan kukin signaalilaji kulkee erikseen ja sekaisin samassa johtimessa. Vastaanotto sitten "seuloo" sieltä oikean "viestin". Digitaalista signaalia ei tavallisella yleismittarilla voi selvittää edes että onko sitä ylipäätään. Toki johtimet voi tarkistaa, irrotettuna ainakin toisesta päästä, yleismittarilla. Mutta tässä ei ole "kehittyneitä" ratkaisuja. Sekä sytytys ja ruiskutus ovat jo 20 vuotta täyttäneitä laitteita eli digiajassa laskien todella vanhoja.
 
Kytkentöjen paikanhakumittari ja muistiinpanoväline.
 
Vasemmalla, ajosuuntaan nähden, on on myös muutama kytkemätön johdin. Musta rasia suojakotelossaan on digitaalisytytys.

Aivojumppaa ja mittariluentaa
Kytkentöjä kun on lukuisia joista moni on ruiskutuksen ja sytytyksen johtimia joita ei tietenkään ole vuoden -82 -mallin kytkentäkaaviossa. Joka päivä, joina Verstaalla olen ollut, on aina muutama johdin löytänyt oletetun paikkansa. Tällä vauhdilla, kahtena iltapäivänä viikossa, laskin että tammikuussa saattaa olla tältä osin valmista. Tulee olemaan varsin mielenkiintoista kun kytken akun sähköjärjestelmiin.

Kytkentäkaavio
Pitänee piirtää kytkennät ylös sitten kun ne on todettu toimiviksi. Sitä ennen ei kannata kuin luonnostella. Odotan mielenkiintoista rupeamaa. Periaatteessa pyörän alkuperäiset kytkennät ovat osin alkuperäistä mutta toiminnat on releistetty ja lisätty sulakkeita. Sytytyksen ja ruiskutuksen kytkennät kaikki ovat uutta ja tuntematonta, vielä. Ehkä ahkeruus palkitsee, jatkossa.

Pääsääntö
Jos sähkö ei kulje on johdin poikki. 

Pitkä keskiviikkoiltapäivä
Kytkentöjen varmistelua ja muutama kytkentä relepalkkiin. Samalla tuli havainnoitua kaksi virhekytkentää. Siinä apuna oli yleismittarin piippaus-toiminto. Silloin kun vinkuu niin sähkö kulkee. Tein jo aiemmin kytkentöihin merkkejä ja tänään niitä tuli tukku lisää. Kun on merkintä mikä kukin johdin toimittaa niin on helppo löytää vikakytkennät ja mikäli pitää purkaa niin merkinnästä on siinäkin apua. Vielä on "orpoja" johtimia ja liittimiä. Saattaa olla niin että jokin johtosarja on jossain piilossa eli jemmassa. Jos ei löydy niin ei ole kummoinen juttu tehdä uudet johdotukset liittimineen. Käytän, pääasiassa, SuperSeal-liittimiä. Niitä löytyy yksipinnisestä kuusipinniseen eli suurin osa kytkennöistä syntyy niillä. Lisäksi on Bosch-laiteliittimiä sekä vanhanaikaisempia pyörän alkuperäisliittimiä.

Yksi toimipiiri kerrallaan
Ensimmäiseksi virta akulta sulakerasiaan joka sisältää kuusi sulaketta. Joidenkin sulakkeiden osalta niiden läpi kulkee kahdenḱin toiminnon virta. Nyt on akulta johdin sulakerasiaan kolmelle eri sulakkeelle. Sulakkeiden koko määrittyy tehon kulutuksen mukaan.  Johdotusta sulakerasiaan. Tässä on pyörän vakiosulakkeet eli ne jotka hoitelevat valoja ja käynnistymistä, ym. Sulakejalkaa piti hieman korottaa.

Torstaina lisää johtimien selaamista
Tietokone käyttöön ja sen muistista kytkentäkaavio joka on Carl Allisonin viimeistelemä ja erittäin selkeä. Värillinen. Siitä on helppo katsella miten johtimien pitää mennä.

 
Ajovalon sisäiset johtimet. Onni on uusi johtosarja.

 
Vasemmalla ruiskutuksen säätötietokone, iso mylly on muistamista varten. Kuvassa analogiapuolen sähkökaaviosta osa näkyvissä. 
 
Monta tallennuslaitetta
Läppärit olen saanut lahjoituksina. Nyt niitä on yli puoli tusinaa. Vanhakin kone käy pajahommiin varsin hyvin ja pikkuläppärit ovat mainioita mukana matkassa. Pyörässä on 12V liittymä ja muuntaja tietokoneen lataamiseksi pyörän akusta.

Kaksi järjestelmää: analoginen ja digitaalinen
Alkuperäinen järjestelmä on edelleen tarpeellinen. Hoitaa valot, latauksen ja muutamia varmuustoimintoja. Digitaalinen osasto hoitaa sytytyksen ja ruiskutuksen. Ei tahriinnu kourat säätäessä.

Homma etenee
Ensin analogiapuoli kuntoon. Se sisältää runsaasti kytkentöjä, releitä ja toimilaitteita kuten virtalukko, kahvakytkimet, sulakkeita ja valaisimia. Myös virrantuotto on analoginen.

Satulan alla sytytykseen ja ruiskutukseen liittyvät releet, sulakkeet ja johdot. Johtimet kuvassa eivät ole ihan oikein. Mutta kyllä ne siitä...

Johdotusta sulakerasiaan. Tässä on pyörän vakiosulakkeet eli ne jotka hoitelevat valoja ja käynnistymistä, ym. Sulakejalkaa piti hieman korottaa.

Alkuperäisen kytkentäkaavion mukaan
Pyrin noudattamaan pyörän alkuperäistä johdinkaaviota mahdollisimman tarkkaan. Poikkeuksen tekee lataus ja sytytys. Lataus on, alkuperäisestä poiketen, autotyyppinen, hihnavetoinen laturi jolla on oma virtapiirinsä. Ajattelin piirtää senkin. Sytytyksen ja ruiskutuksen kaavion piirrän sen mukaan kuin johdotukset tulevat. Siinä joutuu vielä suunnittelemaan. Riittää talviajaksi puuhasteltavaa. Asennusvaiheessa olen merkinnyt johtimia maalarinteipillä että kunkin johtimen tarkoitus on koko ajan nähtävissä ilman värilliseen kytkentäkaavioon vilkuilua. Johtimien värit, kummassakin toimipiirissä, määrittelevät kunkin johtimen toimialan.

Ensin virtalukon kytkennät järjelliseen järjestykseen.

Sulakerasian johdotusta. Kahden iltapäivän puuha.

Yleismittari on kätevä apu kytkentöjen tekemiseen ja tarkistamiseen.

Kytkentäkaavion hyväksikäyttö
Katselin Carl Allisonin väritetystä kaaviosta kytkentöjä. Varmaan ihan hyvä kaavio mutta johtosarjastani ei löytynyt kaikkia samoja värejä. Jää siis ajattelun mahdollisuus miettiessä mikä on oikea kytkentä. Tietenkään C.A:n kaavioissa ei näy digitaalipuolen kytkentöjä. Johtimia on silläkin paljon.

Kuormituksen arviointi
Koskee sulakerasian sulakkeiden kokoa. Pienelle kuormitukselle pieni sulake, iso sulake isolle kulutukselle. Kytkentäkaavio ei sitä kerro. Vain sulakkeiden paikat. Kokeilemalla pääsee pitkälle: laitan pienitehoisia sulakkeita. Jos palavat niin on joko kytkentävirhe tai liian iso kulutus sulakkeeseen nähden. Toki näiden perussulakkeiden koot löytynevät jostain alan kirjallisuudesta. 

Lisää releitä
Moottorinohjaus ja tehokkaammat valot vaativat releohjaukset. Valoille tulee kolme relettä ja moottorinohjaukselle viisi. Vanhat kahvakytkimet pääsevät näin kulutusvirtojen käsittelystä eroon. Vain ns. hituvirta kulkee niiden kautta ja releet hoitavat kytkennät. Tietää jonkinmoisen määrän johdotuksia lisää. Varmuus sen sijaan paranee.
 
Loppukuusta maanantaina
Pienin askelin johdotuksen teko etenee. Nyt pyrin että piirrän jonkinlaisen kytkentäkaavion ihan siksi että on muistinvahvistusta. Peruskytkennät ovat kokolailla kohdallaan. Käyn vielä yleismittarin kanssa kytkennät läpi ettei akkua kiinnittäessä nouse savua. Sitten käytännön testaus.

"Ylimääräisiä" johtimia
Muutama johdin on joiden funktiota en ole saanut selville eikä siten ole vielä löytynyt niille kytkentäpaikkaa. Koska edellinen, toimiva johdotus, on ollut käytössä niin kyllä näille oudoillekin paikat löytyvät.

Rungon etupään johdotuksia oikealla puolen kuten maadoitukset ohi ohjausakselin. Vasemmalla sivulla on enemmän johtimia.
 
Ohjaustangon vasen puoli
Nyt on muut tehty paitsi yllä mainittu vielä tarkastamatta että johtimet ovat oikein kytketty ja toiminnot sen mukaiset. Uskoisin tällä viikolla ehtiväni senkin tekemään. Toisaalta, ei ole kiire ja säät ovat hyvin rapaiset näin marras-joulukuun vaihteessa. Odottelen pakkasia. Jossain vaiheessa autokin pitää pestä/pesettää.

Alunperin ei ole
Käynnistinmoottorin virtapiiriin ei herätevirtarelettä ole laitettu. Releen sijaista näyttelee käynnistimoottorin solenoidi. Se kuitenkin vaatii merkittävästi virtaa joka kulkee ohjaustangon oikean puolen käynnistinnappulan kautta. Sen rakenne ei ole kovin kummoinen.

Sytytysyksikon takapuolella on käynnistinmoottorin rele.

Satulan allakin alkaa johdotus selkenemään. Digilaitteiden virranhallinta.

Spiraali pintaan
Johtosarjojen suojina on usein ohutseinämäinen muoviletku kuten kuvassa yllä monen alkuperäisjohdotuksen suojana on. Myös muovi- tai kangasteippiä voi käyttää mutta jos on tarve purkaa kytkentöjä välillä niin johdinspiraali on kätevä laitos: estää johtimien hiertymisen puhki, on taipuisaa ja helppo avata särkemättä spiraalia itseään ja on sen jälkeenkin käytettävissä uudelleen. Yllä olevassa kuvassa koskee johtimia jotka kulkevat relepalkin ja sulakerasian välissä. Samalla ulkonäkö siistiytyy.

Ahtopaineanturi
Sijaitsee ruiskutuselektroniikan yhteydessä samassa kotelossa. Sitä varten on letku painepuolelta ruiskun koteloon. Siinä matkalla on pikkuinen, muovinen bensiinin suodatin joka toimii tasauskammiona ja ehkäisee myös mahdollisen lian tai polttoaineen pääsyä paineanturille. Mutta painetieto pääsee perille. Näkyy jutun alkupäässä useammassakin kuvassa mutta sittemmin vaihtanut paikkaansa. Koska oli sulakkeiden johdotuksen tiellä. Kuva alla.

Analogiapuolen sulakkeet ja valoreleet. Johdotus on selkeästi esillä. Johtimien väri kertoo mihin toimintoon kukin johdin ja sulake kuuluu.

Hajasijoitus
Kun rungon sisäpuoli on jo lähes täynnä eri komponentteja ei sinne sovi kuin jotkin tärkeimmät. Loput komponenteista ovat sivukoteloissa eikä kaikki mahdu sinnekään sillä sivukoteloiden takana on säätökohteita kuten kaasunasentopotentiometri, sytytyksen vasemmalla ja ruiskutuksen säätöliittimet oikealla. Olisi, tietenkin, kätevämpää jos säätöliittimet olisivat kaikki oikealla mutta on vaarana, liittimien samanlaisuudesta johtuen, että saattaisi tulla virhekytkentöjä. Jarrunesteen määrälle on myös alkuperäiskytkennässä varoitusvalo. Nyt se tulee aktivoitua ensimmäisen kerran. Maajohdin on jo paikoillaan.

Sytytyspuolan sijainti. Johdotus pitää vielä viedä lyhempää kautta. Kuvassa myös bensaletkun pikaliitin.

Johdinspiraali tekee ihmeesti tilaa siisteyttä johdinsarjaan.


Digipuolen analoginen ohjaus
Kaksi toimielintä eli sytytys ja ruiskutus. Digipuolta ohjaa viisi analogista relettä ja neljä sulaketta. Sama sulake saatta hoitaa kahtakin tointa.
 
Uudet jutut
Todennäköisesti teen omat bloggaukset sekä digi- että analogiapuolen kytkennöistä sittemmin kun ovat valmiit. Pitää katsella jokin sopivan pelkistetty piirto-ohjelmisto niiden tuottamiseksi.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti