lauantai 4. toukokuuta 2019

California Adamant: Perävaihteen kunnostus


Syy purkuun
Perävaihteen, jo ennen omaa käyttöönottoani, alkuperäisessä käytössään Toyota Corollassa joskus 70-luvun lopulla, ajon aikana kiinnileikannut rataspari saa korvaavan, ehyen hammaspyöräparin.
Jouduin käytetystä ehyestä maksamaan 50€. Tosin sain sillä rahalla kaksi ratasparia. Eri välityksillä. En olisi asentanut kyseistä taka-akselia jos olisin rakentaessani asiasta tiennyt. Tulipa ohessa monenlaista kokemusta hammasvaihteista ja öljyn sekä metallien lisäaineista.

Viisi vuotta ajossa
Käyty yksin ja kaksin kokoontumisissa ja muissa reissuissa. Vaasan saaristo on kierretty sekä Karjala, Savossa useinkin, Keski-Suomi on yleensä ohitettu ripeästi mutta Etelä-Pohjanmaa sekä tietysti myös Uusimaa on trikelle näytetty Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan ohella. Käyttö on tyypillisesti ollut ajokauden alussa ja lopussa. Eli enimmäkseen lähiseudulla on ajeltu.

Miksi taka-akseli Corollasta
Tai jostain muusta pikkuautosta ovat sopivan kokoisia trike-projektiin. Hieman kapea, ehkä. mutta muuten käypäinen. Nykyään ei juurikaan takavetoisten autojen yksimittaisia taka-akseleita ole olemassa ja niitä joita on, on tarkoitettu useamman sadan hevosvoiman siirtämiseen tiehen eli ovat aivan liian suuria.

Pari akselia hyllyssä
Yksi tosi kevyt Datsunin akseli on ja toinen josta en ole varma. Ehkä Mazdan tai Isuzun. Siltä varalta että teen lisää perinteisiä trikejä joissa on kaksi takapyörää. Voisi olla kiva tehdä myös sellainen jossa on kaksi etupyörää, moottori niiden välissä ja vetävä pyörä takana. Siinä istuttaisiin rinnakkain ja ohjauspyörästä ohjattaisiin.

Leveyttä lisää
Taka-akselin kapeus hoitui erikoisvanteilla jotka levittivät raideväliä. Jyrkätkin kaarteet menevät vakaasti.

Ensin osien remontin aikainen tuenta
Koska koko taka-akseli pitää päästää irti alatuennastaan tein lastiliinoista kannattimet akselille. Asennus takaisin onnistuu keinauttamalla akselia eteenpäin ja kiinnittämällä kardaani ja alatukivarret.

Lähtökohta. Vasemmalla kardaani.

Järjestyksessä
Kardaani pitää irrottaa ensin. Sitä varten pitää taka-akselia siirtää taapäin. Siksi taka-akseli pitää laittaa roikkumaan runkorakenteesta ja siirrettyä noin viisi senttimetriä taapäin. Silloin voi irrottaa sähköisen peräytysvaihteen mekanismin moottoreineen ja itse kardaanin.

Helppoa osata
Syystä että olen jokaisen rakenteen suunnitellut, rakentanut ja testannut ja muuttanutkin nykyiseen asuunsa. Lienee toistaiseksi ainoa muutoskatsastettu moottoripyörämäisesti kaarteissa kallisteleva trike maassamme.

Kahdella lastiliinalla hoituu asennusaikainen kannattelu.

Jarrut, jarrukilpi, takatuennan alapää ja vetoakseli irti.

Vaatii puurtamista
Tässä vaiheessa on paljon pulttien ja muttereiden aukomista. Taisi mennä lähes neljä tuntia koko purkuhommaan öljyn pois laskuineen.

Vasen vetoakseli.

Painoa pois
Painosyistä sorvasin melkoisen paljon akselin vahvuudesta pois triken tekovaiheen aikana. Toki molemmista vetoakseleista.

Peräbanjo tyhjänä.

Välitavoite saavutettu
Vasemmalla näkyy oikean vetoakselin pää. Tiivistepinnat pitää puhdistaa ja öljytilasta pois sakkautumat. Magneettipropussa oli yllättävän vähän purua.

Perävaihde koteloineen irrallaan.

Rataspari on kiinnileikkautunut
Edellisessä elämässään. Olen joitakin vuosia tällä pärjäillyt mutta resonanssi 60, 90, ja 120 km/h vauhdeissa häiritsi. Toki tälläkin ratasparilla voisi tehdä reissua näkymättömiin mutta en välitä noista tärinöistä kuin muutoin moottori eikä muutkaan osat aiheuta erityistä tärinää.Tärinä on kiertosuuntaista ja se vaikuttaa vaihteistoon myös aiheuttamalla pyörintäsuuntaista liikenopeuden muutosta eli resonanssia hammasvälyksiin. Heikentää voitelua.

Ihan riittävä homma yhdelle päivälle
Nyt alkaa osien purku, pesu ja vaihto. Käytetty mutta ehyt lautaspyöräpari pitää myös purkaa kotelostaan ja siirtää ylläolevaan koteloon joka on merkittävästi kevennetty. Kaikki tukirakenteet on leikattu pois ja materiaalia ohennettu. Kuormitushan on paljon pienempi kuin 70-luvun henkilöautossa vaikka hevosvoimia on enemmän. Lisäksi tämä on peristä se järeämpi versio.

Ylimääräinen reikä korvassa
Tarkemmin vasemmassa korvassa. Löin ohimoni touhutessa triken rakenteisiin niin hyvin että korvalehteen syntyi reikä. Verta vuoti kuitenkin vain ihan kohtuullinen määrä. Molemmin puolin korvalehteä.

Varaosia jotka pitää siirtää säädettyinä toiseen peräkoteloon.

Varaosakin on rikki
Tästä perästä on tasauspyörästö rikki mutta vetohammastus on täysin kunnossa. Pesin osat puhtaiksi ja tarkistin. Koska tasauspyörästö oli rikki niin tämän perän laakerit eivät kelpaa jatkokäyttöön. Onneksi on varalaakereita.

Purkua, pesua ja asennusta
Mielihommaani. Olen aina tykännyt näprätä ja säätää. Mutta en enempää kuin kerran tai kaksi samaa juttua. Toivottavasti tämä kerta jää viimeiseksi eli perä tulee kuntoon ja pärjään sillä loppuelämäni tarpeiksi.

 Perävaihteen siistitty kotelo.

Turha paino pois
Kaikki kotelon valussa olevat tuet, korvakkeet ja tarpeettomat kulmat on leikattu ja hiottu pois. 

Jousittamaton massa
Koska pyörän jousitettu massa on alhainen auton koriin verrattuna niin jousituksen ja iskunvaimennuksen toiminnan parantamiseksi on poistettava jousittamattomalta puolelta mahdollisimman paljon massaa. Takapyörät seuraavat herkemmin tien pintaa ja ajaminen on vakaampaa.

 Vetopyörästön pienempi ratas laakereineen.

Pinionakseli
Lautaspyöräparin pikkupyörä eli pinion on asennettu laakereineen paikoilleen kotelon sisään. Laakerivälys säädetty riittävän pieneksi. Laakerointi on kahdella kartiorullalaakerilla jotka akselin kiristysmutterilla säädetään lähelle nollavälystä.

Osa perävaihteen osista kuten lautaspyörä.

Lautaspyörän kiinnitystä akseliinsa.

Akseli on kevennetty
Porasin lukuisia reikiä lautaspyörän kiinnityslaippaan. Painoa lähti rakenteen kärsimättä. Monesta muustakin osasta olen poistanut painoa. Rakenteista olen pyrkinyt tekemään kevyen.

Perävaihde koottu ja säädetty.

Tiivisteet ja tiivistepinnat
Perävaihteen kokoonpanon ja säätöjen jälkeen tein tiivisteen tiivistepaperista. Hankinta Motonetista. Työvälineinä harppi, sakset, pieni kuulapäävasara ja kuulakynä.
Tiivistepintojen puhdistus on ikävää työtä mutta pakollista sillä olisi harmi jos öljy ei pysy pesässään. Tiivisteliimoja en juuri käytä.

Jarrusatula irtaallaan.

Muuta huollettavaa
Jarrut pitänee puhdistaa ja liukuholkit voidella. Pitäähän takajarrujen toimia.
Vasemmalla näkyy vasen takatukivarsi jonka oikeanpuolinen pari on taka-akselin siirtämiseksi taapäin irrotettu myös.

Kuminivelet ja -holkit
Pitää näin vuosien käytön jälkeen katsoa kaikkien kumiosien kunto. Jos nivelkumi jossain pettää niin ajettavuus voi heikentyä merkittävästi. Autoissa nämä tarkastetaan katsastuksessa vuosittain mutta moottoripyöriä ei tarvitse vuosikatsastaa toistaiseksi lainkaan. Siksi omatoimisuus ja osaaminen on hyväksi.

 Vasen takajarru.

Jarrujen perushuoltoa
Satuloiden liukuholkit on puhdistettu ja voideltu. Ilmeni että pari kumiosaa oli murentunut niin että lika ja kosteus pääsee paikkaan jonne eivät kuulu. Varaosia pitänee ryhtyä kyselemään tulevan talven aikana. Kyllä näillä vielä kesän ajaa.

Perä on koottu.

Loppukokoonpanon alku
Päivä loppui kesken tai pikemminkin harrastushalut tältä päivältä. Kerhollakaan ei ollut ketään näin maanantaina. Eilen siellä oli runsaastikin porukkaan kahvittelemassa ja sanailemassa. Kesän ajoja suunniteltiin.

Paikkamaalausta
Pitänee hankkia kiiltävää mustaa maalia kilikalipullollinen, pyyhkiä asetonilla maalivikaiset kohdat sekä tehdä paikkamaalaus.

Kehitystöitä
Sitä ennen on tehtävä muutamia muita toimenpiteitä kuten pieni muutos takakatteen rakenteeseen. Se vaatii metallitöitä ja hitsausta. Yhden päivän juttu. Takajousitukseen pitää tehdä muutos että takapäätä saa hieman korkeammalle. Edellyttää neljän metallikorvakkeen valmistusta sekä niille kiinnitykset.

Melkein aina käy näin
Tulee uusia ideoita ja kehityksen nimessä kokeilen uusia ratkaisuja. Se taas vaatii aikaa ja materiaaleja. Eivät asiat ilmaiseksi tai vain katsellen muutu tai edes synny.

Takajoustintukien alakorvakkeet.

Korvakkeisiin tarvinnut tehdä muutoksia
Ennestään on M12-kierteitä ikään kuin varalla. Takajoustintuet siirsin siis pykälää ylemmäksi. Vasemmalla puolella, jossa peruutusvaihteen mekanismi on myös kiinni, piti laittaa M12 pinnapultti tavallisen pultin sijasta. Kaikki kiinnitysosat ovat joko alumiinia tai ruostumatonta terästä. Ei synny pintakäsittelyongelmia.

Kardaanin kiinnitys viimeksi
Loppuviikosta saattaa olla valmista joten pääsee koeajamaan uutta perävaihdetta ja jousituksen lievää rakennemuutosta. Tarkoitus on lisätä pyörän kallistusta sisäkaarteeseen. Mitä jyrkempi kaarre sitä suurempi kallistus.

Kardaani on kiinni
Uusi päivä, uusi into. Eilen jäi kardaanin kiinnitys vaiheeseen. Tänään, tiistaina, sen suoritin. Lastiliinojen avulla joutui hieman käyttämään voimaa. Kätevästi sai jousituksen esijännitettyä liinojen avulla että alatukivarret ja joustintuet tulivat kiinnitetyksi. Aiemmin, ilman pyöränostinta, triken kanssa piti asiat tehdä ex-tallin maalattialla tunkkien avulla. Sujui se niinkin.

Mustaa maalia
Spraymaalia, mustaa, suhuttelin kohteisiin joissa oli maalivaurioita. Viime kesänä perästä tihkui öljyä mutta huomasin sen liian myöhään. Nyt katson heti mistä kohdasta öljyä tihkuu. Sitä tippuu niin vähän että ei viikossa tule alle lätäkköä mutta perävaihde oli öljyisen näköinen.

Hitsaushommia
Takakatteen kannatinkehikkoon tein muutoksen. Otin pätkän putkea pois koska se oli vääntynyt ja klommoutunut. Syynä liian lyhyet takajoustintuet. Katteen runko otti taka-akseliin kiinni pohjaanjoustossa. Ei siis usein mutta isommissa heitoissa tuntui ja kuului kolahdus. Nyt joustintuet ovat kiinnitetty eri kohtaan ja varmuudeksi vielä muutin rakennetta.

Lisäaineet
Laitan, kaiken varalta, perään RVS-lisäaineistuksen. Koska sitä jää yli niin laitan ylimäärän vaihteistoon. Moottoriin tulee myös RVS öljyn joukkoon.

Moottoriin ja vaihteistoihin.

Vanhan käsittelyn vahvistaminen
California Adamantiin on tehty jo aiemmin RVS-käsittely mutta haluan uusia sen lievästi koska kansiremontin uusissa ja kunnostetuissa osissa ei ole vielä sen vaikutusta. 


Kiiltoa alumiiniin
Samalla hankintamatkalla ostin Autosolin kiillotusainetta. Erikseen on ilmestynyt aine pelkälle alumiinille. Sitä pitää kokeilla. Tosin Autosolin peruskiillotusaine on ollut varsin hyvää alumiininkin suhteen.

Toimii
Siis kiillotusaine. Venttiilikopissa huonommin kuten myös mummoraudan suhteen mutta teleskoopit tulivat varsin vähällä vaivalla kiiltäviksi. Eri alumiinilaadut reagoivat aineeseen eri tavalla. Varttitunti per teleskooppiputki riittää hyvin saamaan liki kromikiillon. Kamera unohtui Verstaalle joten nyt ei ole laittaa kuvaa. Testaan ainetta myös California 1400 GTS:n alumiiniosiin kuten venttiikoppien koristekansiin.

Koeajolla
Verstaan pihamaalla ja parilla lähikadulla pääsin hetken testaamaan. Muuten päivä meni sytytyksen säädössä. Piti laittaa uusi kärkipari sillä vanhoilla ei saanut kuin toisen sylinterin käymään oikein. Vanhojen kanssa turasin aikani ja kun havaitsin että homman niinsanotusti kusee ryhdyin kaivelemaan varastojani. Löytyi yksi vasemman puolen sytytyksen uusi kärkipari ja pyörän varaosapussukasta vähän käytetty pari jossa riitti säätövara nipin napin. vanhoissa laahaimet olivat kuluneet niin että kärkiväliä ei saanut asiallisesti säädettyä. Seuraavaan tilaukseen sisällytettävä kaksi uutta kärkiparia.

Ennakot kohdillaan
Märällä asvaltilla sai toisen takarenkaan sutimaan varsin iloisesti. Käynti on melkoisen toisenlaista kun remontti on nyt tehty. Nyt vain sisäänajoa. En vielä Kerhon kevätajelulle arvaa ottaa California Adamantia vaan lähden California 1400 GTS:llä ryhmäajelemaan. Illemmalla laitetaan ruokaa Kerholla ja muuta sen tapaista.

Bensahana kiukuttelee
Virranjakajahommien vuoksi nostin tankin takapäätä ylös. Vaijerikäyttöinen bensiinihana ryhtyi tiputtelemaan. Se on tankin alla ja keskellä. Vaijeri hieman taisi kiristyä ja väänsi hanan karaa. Uusi on kyllä hommattuna mutta ei jaksaisi tyhjentää tankkia vain sen vuoksi. Katson huomenna aamulla mikä on tilanne. Loppujen lopuksi pikkujuttu. Toistaiseksi ei vuoda.

Outoa kilinää oikeasta sylinteristä
Sunnuntaina 12.05. kävin ajamassa muutaman kilometrin totutusajoa. Ajaessani takaisin Verstaalle alkoi kuulumaan detonaatiokilinää oikealta. Hieman kummallista sillä pari päivää aiemmin olin säätänyt sytytyksen kohdalleen stroboskoopin kanssa. Pitänee tehdä homma uudelleen. Liian helposti ja liian kovaa kilkatti. Tosin vain vedättäessä mutta silti ihmetyttää. Polttoaine on St1:sen 98:a.

Parina iltana
Säädin sytytystä hitusen myöhäisemmälle. Suoritin lyhyitä koeajoja iltaisin Nakutus katosi. Outoa että sitä ilmeni vain oikealla. Ajoitus on taatusti sama molemmin puolin stroboskoopin mukaan.

Sisäänajoa
Aloitan rauhallisesti ja ennen ajoa annan moottorin käydä paikallaan kaasutellen noin 70-asteiseksi. Se lämpimämmäksi sitä ei saa näillä keleillä puolessa välin toukokuuta. Ajossa pyrkii jäähtymään. Ajan jatkossa totutusajot kunhan säät lämpenevät reilusti yli 20 asteen. Silloin myös RVS voi jotain vaikuttaa.

Jatkuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti