keskiviikko 31. lokakuuta 2018

California Adamant Moottoriöljyä piti lisätä

California Adamantissa on vain kahden litran öljytilavuus. Siksi öljynvaihto 5000 km välein. Siihen on vielä matkaa parituhatta kilometriä. Öljyä tuntuu kuluvan jonkin verran. Kolmentuhannen kilometrin matkalla noin kaksi desilitraa. Eli ei mitenkään paljoa. Mutta kun sen öljymäärän lisää niin se on eduksi voitelulle.

Pyörän huohotusjärjestelmä on muunneltu siten että huohotusöljyn jäähdytys ja paluu öljytilaan on alkuperäinen mutta huohotuskaasujen, öljynerotuksen jälkeen, on johdettu ulkoilmaan. Sieltä ei juuri puhallusta tunnu eikä öljyä tiputtele. Siksi arvioni on että venttiilinohjurit ovat väljät.

Öljyn lisäyslaite tuettuna rautalangalla.

Suppiloon oli helppo kaataa pari desilitraa ja antaa valua puoli tuntia niin suppiloon ja letkuun ei jää öljyä sotkemaan paikkoja. Käyttämäni öljy on Valvoline VR1 20W-50 mineraaliöljy. Melkoisen kankeaa joten ennen ajoon lähtöä on hyvä tehdä lämmityskäyttö. Ainakin viileällä säällä. Moottoriin ja vaihteistoon on tehty RVS-käsittely. Kone käy nätillä äänellä vaikka hieman toisinaan pölläytteleekin sinistä savua. Peruskunnostettu ja digitalisoitu vaihtomoottori on jo olemassa. Kaasuttimet joutavat sen myötä museoon.

Perustietoa moottoriöljystä
Öljyn sopivuudet.

20W tarkoittaa että öljy on pumpattavissa vielä 20 asteen pakkasessa. Siihen käyttöön ei öljy mp-käytössä taida joutua. Luku 50 kertoo öljyn leikkautuvuudesta eli öljykalvon kestävyydestä 150 asteen lämpötilassa. Tällä öljyllä on korkea leikkautuvuusarvo 3,7. Esimerkiksi SAE 30:llä arvo on vain 2,9. Leikkautuvuus kertoo siitä kuinka herkästi metallipinnat pääsevät koskettamaan toisiaan. Se ei ole toivottavaa. Pienempi luku tarkoittaa herkemmin leikkautuvaa öljyä.

API-luokituksen maininnat:
  • SJ: 1996 käyttöönotettu luokitus, joka on kehitetty moottoreiden entistä tiukempien päästö- ja suorituskykyvaatimuksien mukaiseksi.
  • SL: 2001 käyttöönotettu luokitus, jossa otetaan huomioon parempi polttoainetalous, parempi suoja katalysaattorille ja muille päästöjä vähentäville osille ja mahdollisuus pidennetyille öljynvaihtoväleille. Testit ja testirajat ovat merkittävästi vaativammat kuin SJ-luokituksessa.

ACEA-luokituksesta sanotaan näin: 
  • A3/B3: Kevyen kaluston bensiini- ja dieselmoottoreihin suunniteltuja öljyjä moottorivalmistajien pidennetyille öljynvaihtoväleille. 
  • A3/B4: A3/B3 -luokkaa vastaavia, mutta lisätty vaatimuksia suoraruiskutusdieselmoottoreille. Voidaan käyttää ajoneuvoissa, joissa vaatimus A3/B3.
Ehkä liiankin hyvää tavaraa Guzzin koneelle mutta kun halvalla sai. Tätä öljyä käytetään lähinnä kilpa-autoissa ja joissakin moottoripyörissä myös.

Guzzin kone vaatii hyvää leikkautuvuuden kestävyyttä moottorin venttiilinnostimien osalta. Leikkautuvvuden kesto tarkoittaa sitä painetta joka rikkoo öljykalvon ja tapahtuu metallinen kosketus. Metallinen kosketus ei ole haluttu tila. (Vanhemmissa on ns kovat nostimet, tuoreimmissa myös rullanostimia.) Vaihteistossa ja perävaihteessa on myös tarpeen hyvä leikkautuvuuskesto. Mutta niihin ovat omat öljynsä. Palaan niihin myöhemmin omalla jutullaan.

Öljypänikkä on tämän näköinen.

Oma öljylähteeni on Tampereen Tesomalla. Tesoman Autotarvike.
Tätä samaa öljyä ei ole CL350 Hondassa vaan mineraalipohjainen BelRay 10W-40 + RVS. Hieno yhdistelmä: amerikkalainen öljy ja venäläislähtöinen lisäaine.
Kun taas V10 Centaurossa on Valvoline kuten myös Alkoholipyörässä mutta California 1400 GTS sisältää synteettistä öljyä. Toistaiseksi olen käyttänyt tätä esteriöljyä + RVS.

Tässä juttua harmillisesti GTS:n ajokauden alkupään keskelle ajoittuneesta huollosta.

Torstaille luvattiin nättiä ilmaa. Voisi käydä pienellä ajelulla Ylöjärven lähiseuduilla.
Lähtö vaatii pientä voimistelua sillä C. Adamant on parkkeerattu hieman ahtaaseen paikkaan Kerholla. Pitää siirtää muutama pyörä sivuun.

Kävin ajelulla ja siitä on muutama kuvakin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti