keskiviikko 10. lokakuuta 2018

California 1400 GTS Etukaatumarautojen lasikuitupanelit

Etukaatumaraudoissa on kuljettajan jalkoja roiskevedeltä suojaavat lujitemuovit. Ei ole yllätys että ne ovat saaneet kolhuja. Kaksi kesää olleet paikoillaan. Kiinnitys kuudella ruuvilla per kaatumarauta. Otin ne irti. Muovit ovat omaa valmistettani kuten pyörän kaatumaraudatkin. Linkki takarautoihin.

"Päreet" irrallaan.

Reunoja kiertää muovinen "kromilista". Rakenteessa ei ole mitään erikoista. Samaa ainetta kuin halvat soutuveneet. Kivet ovat iskeneet lovia maalipintaan. Se oli tiedossa jo tehdessä että eivät pysyisi siisteinä kovin pitkään.

Reunalistat irti ja hiontaa. Kolhut pakkelilla piiloon ja uusi maali pintaan. Taidan vaihtaa värikartan toiseen päähän eli valkoiseksi. Se ei myöskään riitele pyörän muun värimaailman suhteen. Eduksi koen että valkoinen pinta eteenpäin, vaikka aika alhaalla, on eduksi havaittavuuden suhteen. Valot ovat ylempänä ja tämä jakaa vaaleaa pintaa laajemmalle vaikka ei valaisekaan. Vai pitäisikö laittaa kirkkaat ledit hieman edemmäs valaisemaan näitä levyjä. Se olisi varsin mahdollista. Mitähän laki siihen sanoo. Valo olisi siis epäsuoraa mutta ei valaisisi vaan vain näkyisi vaaleina pintoina edestä katsoen.

Maalina käytän ihan tavallista alkydi-kilikalimaalia ja kirkasta lakkaa. Ei kannata laittaa mitään kallista maalia kun se ei tässä kohteessa kestäisi kuitenkaan. Biltemasta uusi reunalista vanhojen tilalle.

Alkydimaalit ja hienokittiä.

Ensin pesu ja vanhan maalin hionta. Kiveniskemiin polyesterikittiä, lisää hiontaa, pohjamaali, muutaman tunnin kuivaus, tarpeen mukaan uusi hionta ja ehkä vähän pakkeliakin. Pohjamaalaus uusiksi ja jos on hyvä niin muutaman tunnin päästä pintamaali perään. Vielä toinen kerros pintamaalia ja sen kovetuttua päivän, pari pyyhkäisy karhunkielellä ja kiiltävä lakka pintaan.

Siksi valkoinen pohjamaali että jos tulee kiveniskemiä lisää niin ei näytä kirjavalle jos pohjamaaliin saakka iskee.

Mukkurauta takaa ilman suojalevyä.

Sama edestä. Kiinnittimet on hitsattu putkeen.

Hieman muistelua kaatumarautojen teosta
 
Hitsatut kiinnikkeet.

Tehdessä porasin reiät läpi putken molempien seinämien. Hieman putken paksuutta lyhyemmät kiinnikeet hitsasin kaatumaraudan takasivulta ja koneistin ylimääräisen hitsauksen pois.

Puhtaana huoltoon ja talvisäilöön
Tänään pesin California GTS:n noin suurinpiirtein. Mukavampi tehdä uusia säätöjä ja ratkaisuja kun ei tarvitse kosketella likaisia osia. Vahaaminen jäi vielä kesken. Käytin puhdistavaa vahaa. Joistakin kohteista lähti vahanlevitysrättiin tummia läikkiä. Pesu kun ei aina kaikkea irrota. Ihan ämpärihommina sillä uudella Kerholla ei ole vielä kaikki jutut kunnossa. Mutta hyvää kuntoilua se on. Kyykkiä ja kanniskella. Takavanne jäi pesemättä. Otan takapyörän irti ja pesen erikseen jossain vaiheessa talven aikana.

Homma jatkuu pohjatöillä 
Jonkin verran kiveniskemiä ja muutama naarmu jotka pitää korjata.
Maalipinta on muutoin varsin ehyt niin päädyin vain hiomaan pinnan rikki.

Pinta hiottu rikki.

Vasemmanpuoleista yritin hioa hieman pidemmälle mutta iskemät ovat läpi pohjamaalinkin aina kuituihin asti. Siispä uusi pohjamaali vanhan päälle.

Kertaalleen pohjamaalatut.

Pidin reilun tunnin tauon ja laitoin sitten pakkelia loviin ja naarmuihin jotka näkyvät varsin hyvin pohjamaalin läpi. Tosin kuva ei sitä kerro. Pakkeloinnista ja hionnasta ei ole kuvia mutta toisen levyistä sain uudelleen pohjamaalaukseen. 

Suojalevy uudelleen pohjamaalattu.

Kuva olisi varmaan pitänyt ottaa vinoon niin ei olisi niin paljon heijastumaa. Kun pohjamaali kuivaa huomiseksi niin kevyt hionta, tarkastelua onko hyvä ja vielä ohut pohjamaalikerros jos ei ole hyvä. Muutoin valkoinen alkydimaali pintaan. 
Lakkaus vasta sitten kun pohja on kunnolla kovettunut. Tosin kevyt välihionta ennen lakkausta että lakka tarttuu. 

Tarkoitus on tehdä hyvät pohjat että pintamaali on sileä ja kaikki kerrokset valkoisella sillä jos ulkopinnan lohjetessa kiveniskemästä ei tulisi mustaa näkyviin. Kiveniskuja on hankala estää.

Pakkeli- ja maalaushommat jatkuvat
Oikean puolen suojalevyn sain jo pintamaalauskuntoon. Päädyin tekemään osat erillään. Koska teen maalausjuttuja ei-niin-kovin-puhtaissa-tiloissa niin yksi kerrallaan on helpompi hallita roskaisuutta.

Oikean puolen maalauksen sain valmiiksi. Pohjamaalia tuli kolme kerrosta ja kaksi välihiontaa. Sitten valkoinen vannemaali. Viimeksi kirkaslakka.
Siinäpä tuli yllätys: värisävy muuttui lakkauksen seurauksena hieman ruskean suuntaan. Lakkaa laitoin vain yhden ristiinmaalatun kerroksen.

Kuvassa näyttää ruskeammalta kuin on.

Edellinen maalaus kesti ensimmäisen kesän varsin hyvin mutta viime kesän jäljiltä oli jo kiveniskemiä runsaasti. Ehkä pitkät soratietaipaleet vaikuttivat. Lisäksi maali ajan kanssa kovettui ja muutui herkäksi lohkeamille. Mutta mukavaa näpertelyä on tämä.

Ensimmäinen pohjamaalaus ja tasoite.

Kiveniskemiin ja vanhoihin muotovirheisiin meni muutama gramma tasoitetta.
Kuvassa tasoite on hiottu niin että pinta olisi suurinpiirtein suora. Alunpitäen ilman muottia tehdyssä laminaatissa oli lieviä muotovirheitä.

Tämän jo pohjamaalasin uudelleen kertaalleen. Kun se on kuivunut niin mahdolliset jäljelle jääneet kolot, roskat ja muotovirheet kyllä erottuvat. Hionta uudelleen ja mahdollinen tasoitteen levitys, taas hionta ja uusi pohjamaalaus. Näin se etenee...

Vastoin aiempaa ilmoitustani hioin pois liian paksun ja ruskeaan sävyttyneen lakkauksen. Piti odotella kovettunista viikon verran että liian lakan sai hiottua pois.

Hionta, uusi pohjamaali, valkoinen maali ja kerros lakkaa. Hyvä tuli tästäkin puolikkaasta.

Biltemasta hain "kromilistaa" suojien reunoihin. Antaa viimeistellymmän vaikutelman.

 Maalaus valmis ja reunalistat paikoillaan.

Takasivut maalasin mattamustalla.

Se miksi suojalevyt eivät ole täysiä peilikuvia johtuu siitä että Guzzin moottori ei ole symmetrinen vaan sylinterit ovat peräkkäin 90-asteen erolla eikä kohdakkain kuten monissa V-koneissa on. Oikea sylinteri on siis edempänä ja sen pakoputki tekee erilaisen mutkan kuin vasemmanpuoleinen pakokäyrä.

Seuraavaksi asennus 1400 GTS:n etukaatumarautoihin. Ne vahasin jo valmiiksi. vahattuun ei lika tartu kovin herkästi. Tietenkin myös näyttää paremmalta.

Mutta suojalevyjä en vahaa ennen kuin keväällä ajoon otettaessa. Annan maalauksen kuivua rauhassa. Alkydivärin valinta oli tarkoituksellista siksi että se on joustavampaa. Saatan säästyä maalin lohkeamiselta pidempään kuin tavallisella maalilla.

Keskiviikkona kävin Kerholla latailemassa eräiden pyörien akut että kestäisivät talven yli. Samalla jäi joutoaikaa asennella suojalevyt paikoilleen.

Aiemmin mainitsin että valkoinen pinta näkyy paremmin kuin musta. Otin kuvia siinä mielessä ilman suojia ja suojien kanssa. Toki jouduin kuvaamaan salamavalolla koska valaistusolosuhteet eivät ole Kerholla vielä muuton jälkeen kehuttavat.

Kaatumaraudat ilman suojalevyjä.

On eroa näkyvyydessä.

Valkoinen näkyy hyvin eteenpäin.

Lähikuva likeltä.

Toivon että tämä valkoinen väri auttaa kanssaliikkujia havaitsemaan ajoissa kun ajelen siellä sun täällä. Aikaa kun siihen on. Toivottavasti tuleva kesä on viileämpi kuin mennyt suvi. Ei kuumalla säällä jaksa olla muualla kuin mökillä laiturin nokassa virvokkeiden kera.

Suojalevy takaapäin.

Itse laminaatti on alle puoli millimetriä paksu. Ei siis paina paljon mitään. Kuiturakenne paistaa mattamustan maalin alta. Ajotamineet säilyvät kokolailla kuivina mutta polven korkeudelle vettä roiskuu etulokasuojasta ylitse kaatumarautojen. Joskus, ehkä, sillekin jotain teen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti