sunnuntai 26. elokuuta 2018

Latoajoreissu Etelä-Pohjanmaalle

Latoajo 2018
Tarkemmin kerrottuna lähellä Kurikkaa on Pitkämö Canyon Camping. Siellä on pidetty Latoajo jo jokusen kertaa. Latoajolla on melko pitkä menneisyys useissa eri tapahtumapaikoissa. Riennon järjestää Seinäjoen Maantiemoottoripyöräiljät ry.

Oma Latoajohistoria.
Kävin jokusia kertoja Latoajossa Sapsalammilla Alavudella. Asuin silloin Mäntässä joten välimatka oli lyhyt.
Tätä edeltävä käyntini oli Kuortaneella. Taisi olla vielä 90-lukua.

Moottoripyörän valintaa.
Vielä lähtöpäivän aamuna arvoin että millä pyörällä lähden. Koska kuljetuskykyä tarvitaan niin toinen vaihtoehto on California Adamant. Jos olisi ollut sateen uhka voimakkaampi niin C.Adamant olisi ollut valinta. Ehkäpä lähden sillä ensi viikonlopun rientoon. Centaurolla kävisi päinsä vain päiväkäynti kauniilla säällä.
Lähdin siis California 1400 GTS:llä. Alle 400 km edestakaiselle matkalle se on turhankin järeä valinta mutta niin kovin mukava ja jämäkkä ajettava että sen valitsee helposti.

Kiertoreitit haltuun.
Halusin ajaa paikalle muuta tietä kuin valtatie kolmosta. Siksi lähdin tuttuakin tutumpaa tietä Kuruun ja sieltä pienen matkaa Parkanon suuntaan Luoteeseen asti josta suunta Itä-Aureeseen välitavoitteena Kihniö. Kihniöstä edelleen suuntana Jalasjärvi. Matkaan osui jokunen risteys ja en ole varma käännyinkö aina aivan oikeaan suuntaan mutta perille pääsin. Luoteesta eteenpäin on tullut harvemmin ajettua. Viimeksi reilu viisi vuotta sitten toiseen suuntaan.

Melkoisen kuuma matka sillä perjantaina lämpötila oli jo yhdentoista jälkeen lähes hellelukemissa. Suosin mieluimmin noin 15 - 20 asteen lämpötilaa jos pidempää reissua haluaa tehdä.

Menomatka.

Reitti kulkee varsin metsäisessä maastossa kunnes Jalasjärveä lähestyttäessä aukeavat laajat pellot katseen edessä. Matkalle sattuu kuitenkin ihan hienojakin järvinäkymiä ja jokien siltoja.

Tiet tällä matkalla olivat hyväkuntoisia paria pätkää lukuunottamatta jotka ovat päällysteeltään hieman haastavampia mutta ihan ajettavia. Olin perillä jo vähän puolenpäivän jälkeen.

Majoitus, ruoka ja juoma.
Telttapaikan löytyminen oli helppoa siihen aikaan päivästä. Olin nro 9 paikalle saapuneista. Rallimaksu oli 35€. Sillä sai tulokahvin, kaksi maistuvaa aamiaista ja yhden lounaan. Niilläkin pärjää mutta muutakin oli tarjolla, lisähintaan, tietenkin.

 Leirintäalueen huoltorakennus ja ravintola.

Kohtuullisen laadukas omavalintainen pizza.

Lounaita ja aamiaisia lukuun ottamatta muu tarjonta oli lähinnä makkararanskalaisia. Paikassa on A-oikeudet eli juomapuoli on kattavampaa. 

 Oma leirini.

Koivun alla suojassa pienellä kumpareella sateen varalta. Maa oli märkää edellisöisen sateen jäljiltä. Teltan lisäksi jakkara on tarpeellinen. Joskus voi heikottaa.

Mukavuusmajoitus itsellä.
Kevytpeite, pari metriä kanttiinsa jossa folio toisella puolen, ilmapatja ja makuupussi teltassa riittävät oikein hyvin parin yön yli. Lauantaiaamu oli lämmin mutta ilma kylmeni varsin äkisti eikä T-paidalla enää tarjennut iltapäivällä. Tuuli oli voimakasta mutta ei satanut.

Kaverin majoitus oli lähellä minimiä oleva perusratkaisu.

Pressu, gorillateippiä ja jätesäkki. Makuupussin alla telttapatja ja ajotakki tyynynä. Kuulemma siinä nukkui oikein hyvin.


 Muiden leirejä.

Liki kaikki mökit oli vuokrattu. Myös huvilatyyppiset täyden palvelun tilat.

 Bändi veivasi rock-nuotteja.

Myös lauantaina oli jämäkästi itseään ilmaiseva soitinyhtye. Tosin päiväsaikaan.

Puheet ja teot.
Latoajossa juhlapuheessa otettiin esiin harrastuksen ukkoutuminen. Osallistujat, sukupuolesta riippumatta, ovat jo melko vanhoja. Mikä lienee ettei nuoremmat ole löytäneet kokoontumiajokulttuuria ja jatka sitä?

Omalta kohdalta kokoontumisissa käynti alkoi hiukan alle kolmikymppisenä. Nyt on jo yli kolmekymmentä vuotta tullut kierrettyä näitä rientoja. Parhaimmillaan yli kymmenen vuodessa. Silti en ole saanut kierrettyä likikään kaikkia pitkän perinteen omaavia kokoontumisia.

Silloin nuorempana ei ollut oikein rahaa sellaiseen pyörään jolla olisi kyennyt tekemään pitkää matkaa. Sitten kun oli varaa ostaa kunnollinen pyörä, yleensä aina uusi, maailma muuttui laajemmaksi ulkomaita myöden.
Harrastus ei ole välttämättä halpa. Mutta olen ollut siinä uskossa että nykynuoret ja nuoret aikuiset ovat varsin varakkaita. Lieneekö moottoripyörä heidän mielestään vääränlainen harrastusväline? Olisiko sähkömoottoripyörästä ratkaisu tähän?

Koska ilmestyy kokoontumiajokalenteriin kokoontuminen "Vain sähköpyörille"?

Yön Kawa.

Kawasakiosastoa oli enemmänkin esillä. Näyttelyksi asti. Klassikoita ja käyttöpyöriä.

Yöpalan lämmitysjärjestemä tyhjäkäynnillä.

Näitä nuotiopaikkoja on leirintäalueella melko runsaasti. Ennen aluetta jakoivat pensasaidat mutta ne oli kaivettu pois hiljattain. Nyt on parempi. Ja varsinkin sitten kun kaivukohdat kasvavat nurmikkoa. Nyt oli savea.

Sunnuntai tulee aina äkkiä vastaan. Varsinkin jos herää kohta viiden jälkeen aamulla. Piti käydä metsän reunassa vesittämässä puskaa ja takaisin makuupussiin niin vielä muutama tunti telttamajoitusta kokolailla tajuttomana. 
Aamiainen pötsiin, kamat nippuun ja tien päälle. Matka taittuu kunhan vain kääntää kahvaa.

 Tankilla Parkanossa.

Paikalla myös muita Latoajosta lähteneitä. Melkoisen aikaiseen lähdin itsekin. Olin kotona jo ennen puoltapäivää. Matka Kolmostietä on varsin lyhyt ja nopea. Himpun yli 150 km jos menee oikoseen. Parissa paikassa 3-tiellä on tietöitä käynnissä. Liikenne sununtaiaamuna vähäistä.

Tylsä paluumatka.

Jos olisi ollut varmaa että sää pysyisi poutaisena niin olisin varmaankin tullut samaa latua takaisin jota meninkin. Sama tie eri suuntiin ajettuna on erilainen.

Sateen pelossa ajoin suorinta reittiä Kerholle. Sadettakin sain. Nahkahousun polvet hieman kostuivat mutta mitää rankkaa sadetta ei ollut. Tien pinta oli suurelta osalta märkää Parkanon ja Tampereen väliltä. Myöhemmin samaan suuntaan lähteneet saivat vettä todennäköisesti enemmän.

Pyörä säästyi siis likaantumiselta ja minä pyörän pesulta. Musta pyörä on hankala sillä siinä lika näkyy varsin herkästi.

Eturenkaan kuulumisia.
 California 1400 GTS eturengas.

Olen yrittänyt kallistella niin että eturenkaan toimintaleveys tulisi käyttöön. Pohjanmaan teillä ei oikein sellaisia kurveja ollut. Risteykset Kolmostiellä olivat ainoita paikkoja joissa olisi voinut kallistella.

Muutoin rengas vaikuttaa hyvältä ja on hyvin suuntavakaa. Toivottavasti kestää pitkään. Seuraavakin rengas on ristikudosrengas mikäli tämä tuntuu käypäseltä vielä kuluneenakin. Eikä ollut kallis vaan halpa.

Vilkaisu takarenkaaseen. 
Kohta ajettu kaksi ajokautta. Pintaa on vielä reilusti jäljellä.

Takarengas 205/70R16

Nuoli osoittaa linjan johon asti renkaan sivu on tietä vasten silloin kun kallistetaan runsaasti. Rengas ei siis nouse kulmalleen vaan kulutuspinta on suurimmalta osaltaan aina tiessä kiinni. Paine on 2,6 baaria.

Tavarat eli leirintätarpeet pinosin tallin hyllyihin odottamaan ensi kertaa. Viikon päässä on kokoontuminen mutta se tapahtuu ihmisasumuksessa joten vain petivaatteet tarvitaan. Teltta on levitetty autotallin lattialle kuivumaan.

Myöhemmin on Savojärven Telttakokoontuminen. Yleensä se päättää ajokauteni vaikka toisinaan Pystymettä voi olla se viimeinen. Nuorempana kävin myös Talvirallissa. Viimeksi joskus 90-luvulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti