sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Taival Seljes Ajoon ja takaisin

Seljes Ajo järjestettiin viikonloppuna 15.- 17. kesäkuuta.

Matkalla sinne ja takaisin oli teknisiä vastoinkäymisiä ja lopussa hieman jännitystäkin.

Kokoontuminen on toistaiseksi pienimuotoinen mutta edellytyksiä on suurempaankin tapahtumaan. Arvioni mukaan väkeä oli ehkä hieman yli sata henkilöä. Pari tuttuakin oli paikalle saapunut jo edellispäivänä sillä vierailin ns. päiväkävijänä lauantaina. Olin paikalla noin klo 13.

Lähdin aamusella Tampereelta ennen yhdeksää. Matkaa tuli käyttämääni reittiä myöden noin 300 km suuntaansa. Lähtiessä lämpötila oli +17 astetta Celsiusta. Päivän mittaan lämpötila kävi +21 asteessa. Pääosin oli 19 astetta. Siis kohtuullinen ajosää mutta lämpöä oli hieman liikaa.

Menomatkalta ei ole yhtään kuvaa kun tuskailin Tomtomin toimimattomuuden vuoksi ja ketutti toimimaton laite. Epäilyksen kohteeksi arvelin sen alkuperäistä kytkentäjohtoa virtalähteeseen eli asentamaani 5V USB-muuntajaan. Tai sitten asentamani muuntaja on alitehoinen tai rikki.
Toki osasin perille perinteisen paperikartan avulla. Pari kertaa piti, varmuudeksi, taitella karttaa. En antanut Tompan hidastaa matkantekoa sillä se murjotti täysin pimeänä.

Olin tankannut perjantaina tankin melko täyteen. En aivan korkkia myöden sillä olisi ikävää jos maan alla säiliössä viileässä ollut bensiini olisi tankissa yön aikana turvonnut ja vuotanut taloyhtiön tallin lattialle. Siitä ei hyvää olisi seurannut. Ehkä varoitus tai häätö tallista. Bensiini turpoaa lämmetessään. On nimittäin joskus näin käynyt.....

Menomatkalla tankkasin 14 litraa Evijärven ST1:llä sillä varoitusvalo polttoaineen vähäisyydestä syttyi hieman aiemmin. Tankissa oli siis vielä ainakin kuusi litraa.

Perille siis pääsin. Maksoin portilla päiväkävijän maksun. Sillä sai juoda kahvia ja syödä kääretorttua niin paljon kuin jaksaisi. Näin luvattiin ja asia sittemmin toteutui kohdallani. Energiaa tarvitsee myös paluumatkalle.

Tämä tie vie Seljes Campingiin.

Portti ja siinä Kassakerberos selin.

Sain häneltä mielenkiintoista tietoa tapahtumasta, sen historiasta ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Päiväkävijän rannekkeen sai 5€ sijoituksella.

Alueen opastin.

 Pieniä tupia kaukana peremmällä.

Mielenkiintoinen aittamajoitus.

Viihdettä liikuntakuntoisille.

 Kahvia ja kääretorttuja päiväkävijöille.

Järven nimi on Seljes.

Neljä ja puoli tuntia vierähti äkisti ja sain pari uutta tuttavaakin. Paluumatkalle oli lähdettävä että ei tarvitsisi ihan sysiyönä matkata. Hirvet, otukset ja muut möröt hirvittävät hämärässä enemmän kuin päivänvalossa. Kokemusta on jo hirven kaadosta moottoripyörällä pimeässä. Siksi nykyisessä pyörässä on vakionopeussäädin. Oikea ranne ei ole tullut edes ennalleen saati parantunut. Lisäksi lisävaloja.

Paluumatkalla Kaustisella.

Hyvin äkisti kuolleita eläimiä oli kypärän visiirissä sen verran paljon että piti käydä saippualla pesemässä huoltiksella. Samalla pysäyksellä päätin tutkia mikä on Tomtomissa vikana kun käynnistyy, sammuu ja käynnistyy uudelleen mutta ei pysy päällä. Reservissä oli Biltemasta ostettu mini-usb-USB-kaapeli. Paikalle sattuneen GoldWing-kuljettajan kanssa asiaa pohdimme ja yhteistoimin vaihdoimme kaapelin. Tomppa lähti tulille heti mutta oli unohtanut sätkyessään kaikki asetukset. Niitä sitten näpyttelin uudelleen. Ei siksi ettenkö osaisi siitä kotiin suorinta tai kierointa tietä. Tuttujahan nämä kaikki lähiseudun tiet ovat yli neljänkymmenen motoristivuoden kokemuksella. Mutta laitteen pitää silti toimia kun se kerran on maksettu. Tai rahat takaisin. Tomppa päätti toimia kotitalliin asti parempilaatuisella virtakaapelilla.

Tomppa toimii edelleen Ähtärin eteläpuolellakin.

Alempana alkuperäiskaapelin kulmaliitin.

Biltema-kaapelin tuenta tuulisuojan tukirautaan.

Nyt näkyy kartat oikein hyvin koska käytössä oleva kaapeli toimittaa sähköä katkeamattomasti Tompalle. 

Tässä samaisessa paikassa on Hugo Simbergin muistomerkki. Siitä pari kuvaa alla. Joka reissulla pitää olla hieman kulttuuria tai taustaa sille. Nyt jälkimmäistä. Yksi mielitaitelijoistani. Ateneumissa lienee Kuoleman Puutarha näytillä. Kuten myös Tampereella. Mansessa sen näkee ilmaiseksi Tuomiokirkon seinässä. Kuten myös kuuluisat seinämaalaukset. Aikanaan oli lähellä ettei maalauksia ylimaalattu valmistuttuaan.

Muistomerkki Hugolle.

Taustatietoa.

Ei edes moottoripyörä pelastanut Hugoa edesmenolta.

 Kuvia Hugosta, perheestä ja Hugolta.

Tässä samaisessa paikassa syttyi pyörän bensamittarin varoitusvalo vähäisestä bensiinin määrästä. Silloin näkyy mittarissa vielä kaksi palkkia joista ylempi katoaa aika pian näkyvistä. Tankkivalo siis syttyi Ähtärin jälkeen Virroille päin ja suuntana Kuru. Arvelin että Kuruun ainakin pääsen. Ohitin Kurun kun ei mitään oireita bensan loppumisesta ollut ja jatkoin kunnes hermot menivät Kyrölahden ST1:sen kohdalla. Ehkä olisin päässyt Metsäkylän Shellille, ehkä en. Bensa-aseman mittari kertoi totuuden. Siihen mennessä oli Ähtärin puolelta matkaa tullut "varatankilla" tasan 100 km.

Tankkaus Kyrönlahdessa.

Olihan siellä vielä pohjanpeitto bensaa. Mutta se tieto riittää että ainakin 100 kilometriä pääsee "varatankilla" varman päälle. Ehkä olisin joutunut työntöhommiin jos olisin jatkanut....

Perillä kotona.

En ole vielä käynyt matkasta syntynyttä dataa läpi mutta sen verran kerron että myötätuuleen ajo kulutti bensiiniä vain 5,4 litraa sadalle. Paluumatkalla oli vastatuuli tai sivuvastainen. Kulutus 6,2. Ilmanvastus on melkoinen tekijä. Keskinopeus oli 77 km/h.
Iltaa myöden tuuli helpotti. Kotona olin noin 21.30 jonka Tomtom ennusti aika tarkkaan jo Ähtärissä. Toki olisin voinut valita jonkin toisen reitin. Paluumatkan alussa niin teinkin: Tomppa olisi vienyt takaisinkin Alavuden kautta. Matkojen ero olisi ollut kuitenkin vain muutamia kilometrejä.

Käyttämäni tiet olivat hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Vain yksi tietyö: menomatkalla sillan kunnostus Evijärven ja Kaustisen välissä jossa oli liikennevalot.

Illalla oli hyönteisiä liikkeellä melko paljon. Jo paluumatkan alussa sai siivota kypärän visiiriä. Pitääkin muistaa vahata se jälleen niin lika lähtee helpommin pois ja pysyy naarmuttomana.

Hyönteisvainaita.

Erityisesti pakoputkesta pitää kuollut massa poistaa sillä se tarttuu kuumaan putkeen ajan kanssa todella kovaa. Tapahtuu pohjaanpalaminen.

Menomatka oli melko suora.

Käytin matkalla yksi-, kaksi-, kolmi- ja nelinumeroisia väyliä sekä paikallisteitä. 
Linja on melko suora näin katsellen mutta kyllä siihen ristyksiä ja mutkia sisältyi. 
Tampere - Ylöjärvi - Virrat - Alavus - Kuortane - Alajärvi - Lappajärvi - Evijärvi - Kaustinen - Seljes.

Paluumatkalla pieni mutka ettei tarvitse samoja maisemia katsella. 

Seljes - Kaustinen - Veteli - Vimpeli - Lehtimäki - Ähtäri - Virrat - Ylöjärvi - Tampere.
Yhteistä reiteille oli Virrat - Tampere osuus Kurun kautta.

Tällä paluureitillä oli enemmän metsävälejä kuin menomatkalla. Nämä on nyt nähty ja seuraavalla kerralla muita teitä. Valinnanvaraa Pohjanmaalle mennessä löytyy vielä useita. Moottoripyörällä ajaminen on merkityksellisempää kuin perille pääsy. Ainakin minulle.

Eroa näillä eri reiteillä oli vain viisi kilometriä. Paluureitti oli kuitenkin nopeampi Vaikka Google toista väittääkin.

Tampere - Seinäjoki - Lapua -reitti on isoa tietä mutta siellä on muuta liikennettä riesana. Tampere - Orivesi - Lapua on myös liikenteellisesti runsaasti käytetty mutta Tampere - Teisko - Ruhala - Vilppula - Keuruu - Ähtäri on mielenkiintoinen reitti Pohjanmaan suuntaan. Muitakin melko suoria reittejä on olemassa.

Muuta havaittua: eturengas alkaa olla vaihtokunnossa. Juhannusreissu sillä vielä tehdään. Sitten gummikaupoille. Ennen juhannusta pitää tehdä öljynvaihtohuolto moottoriiin ja vaihteistoon. Mukavaa näpräämistä tiedossa.

Tomtomin näytön kirkkaus on aurinkoisella säällä, varsinkin jos se paistaa takaapäin, on vaatimaton. Muutoin tiedot ovat luettavissa varsin hyvin. Itsellä vielä kesken harjoitukset laitteen kanssa sillä se oli nyt ensimmäistä kertaa käytössä moottoripyörässä ja toista kertaa ikinä.

Myöhemmin todettua:
Asentamani USB-muuntaja on todellakin hieman alitehoinen. Mutta lyhyemmän korvaavan virtajohdon asentaminen korjasi osan asiasta. Pätkiminen loppui. Alitehoinen muuntaja ei myöskään suostu lataamaan kaikkia siihen yksittäinkin kytkettyjä laitteita. Mutta puhelimen ja kameran kyllä lataa mutta ei isompaa varavirtalähdettä.
Virtajohdin on vaihdettu jämäkämpään. Alkuperäinen mini-usb-liitin on löysä töpseliinsä ja siitä johtui pätkiminen. Laitoin Tomtomin oman laturin tupakinsytytinliittimeen. Siitä irtosi suurempi teho. Kaikki kunnossa. Toistaiseksi.

 Kumikannen alla 2xUSB ja tupakinsytytinliitin käytössä.

Tuosta Tomtom sytkälaturista lähtee se teho jonka navigaattori tarvitsee. Asennuksen sijainnista johtuu että johdin on hieman nopeusmittarin edessä. Ainahan se ei siinä ole. Useimmat matkat ovat tarpeetomankin tuttuja joita ajelen.

Juhannusviikonloppuna se tulee tarpeeseen sillä lähdemme paikkaan jossa en ole koskaan käynyt edes lähellä. Matkaan kuuluu myös matkustamista laivalla.

Sadetta on luvassa koko reissulle 50% todennäköisyydellä. Lämpötila on 13 - 15 astetta plussalla eli lämpötila on otollinen pidemmällekin matka-ajolle. Keskiviikkona pakataan pyörä. Torstaina ollaan jo matkalla.

Isoin teltta mukaan, iso kevytpeite, paljon narua, lastiliinoja, lämpöä heijastava pohjakangas telttaan, ilmapatjat kahdelle, ja reipasta retkeilyhenkeä.

Sateen ropina teltan kattoon on oikein rentouttavaa aamusella....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti