keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

California Adamant liikenteeseen pienellä asennuksella

Hieno päivä. Jo aamusta aurinkoista ja lämpötila toisella kymmenellä. Mikäpä mukavampaa kuin mennä laittamaan pyörä liikenteeseen.

Ihan niin yksinkertaista se ei ollut. Polttoainehana vuoti. Viime vuonna sen huolsin ja laitoin uuden tiivisteen.

Samalla kun oli aikaa niin irrotin peräytyslaitteen eli pakin mekanismin. Sieltä löytyi murtuma. Myös jotain sähköongelmaa ilmeni. Nyt molemmat viat saa kuntoon samalla kertaa.

Aloitan peräyttimen vioilla.

 Vasemmalla moottorin takapää. Alhaalla johdinvika.

Peräytyslaite liikkuu taka-akselin mukana ja johdin on kulunut puhki juuri läpiviennin kohdalta. Kuvassa ei ole moottorin suojakoteloa.

Voimansiirto ja moottori.

Kulmavaihde on hajonneesta kulmahiomakoneesta ja moottori halvasta akkuporakoneesta jonka akkua ei kannata uusia. Samanlainen on varastossa jos moottori vaurioituu. Tällä kertaa vaurioita ei ole kuin johdinvaurio joka ei ole toimimattomuuden syy. Syy löytyi löystyneestä liittimestä. Sen korjaaminen on pikkuhomma.

Suurempi vaiva on korjata murtunut kannatinrauta. Samalla vahvistan sen. Peräytyslaite ei ole lainkaan tarpeellinen jos miettii mihin ajaa ja jättää nokan aina menosuuntaan ja ylämäkeen.

Jatkoa vuorokautta myöhemmin:
Oli myös toinen johdinvaurio. Likellä liitintä. Liitin vaihtui uuteen. Nyt toimii. Tosin ei jaksanut peruuttaa Kerhon talliin sisään sillä oven edustalla on yhden askelman korkuinen pykälä jossa on hyvin lyhyt luiska. Jaloilla piti auttaa. Mihinkään maastoajoon pakki ei toimi. Märällä nurmikolla jaksaa kyllä pyöriä tyhjää. Tasauspyörästön lukkoa ei ole.

Porakoneen moottori on sikäli hyvä että se kestää kovaa kuormitusta varsin pitkään. Pisin matka jonka olen peruuttanut oli noin 35 metriä loivaa ylämaata. Tavanomaiset peruutusmatkat ovat noin 5 metrin mittaisia. Esimerkiksi parkkiruudusta pois.

Pakki tuli siis kuntoon. Piti nostaa nostimella taka-akselista peräpäätä ylös ja ryömiä takaosan alle. Kyse oli raa'asta asennuksesta. Paljon ruuveja, pultteja, osia ja liittimiä.

Takajoustintuet uusiksi:
Takapäässä toinen iskunvaimentimista tuli tiensä päähän. Ajettavuus, erittäinkin suuntavakavuus, kärsi melkoisesti jo viime kauden lopulla. Hyllyssä oli vähän käytetyt Koni-vaimentimet. Niissä vain oli kantavuudeltaan heikot jouset. Otin vanhoista iskareista jouset ja asensin ne Koneihin. Syntyi kantavuutta. Ainoa ongelma on se että Konit ovat 25 mm lyhemmät kuin aiemmat joustintuet. Perä kulkee varsin alhaalla. Meno on kyllä jämäkkää mutta joustovara on lyhyt. Ajettavuus on hyvä mutta mukavuus on hieman kärsinyt. Olkoot nyt toistaiseksi näin.

Huomenna pidemmälle ajelulle. Siuro, Karkku, Tyrvää, Stormi, jne on ollut perinteistä kevätajelureittiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti