tiistai 3. lokakuuta 2017

California 1400 GTS Talvisäilöön: akku ja ilmanpuhdistin

Jokainen pyöräänsä arvostava laittaa pyörän puhtaana talvisäilöön lämpimään tai ainakin puolilämpimään suhteellisen kuivaan tilaan. Itse hyödynnän Kerhon talvisäilytysmahdollisuutta. Lämpötila on noin 16 astetta.

Ennen talvisäilytystä on hyvä tehdä muutama huoltotoimenpide vaikka ei olisi määräaikaishuollon aikakaan. Akku on yksi huollettavista kohteista.

Toinen on ilmansuodatin. Tämän mallin Guzzissa siksikin koska akun poisotto tekee mahdolliseksi vilkaista ilmakoteloon ja tarkastaa suodattimen tila. Joskus löytyy yllätyksiä. Homehtunut suodatinkin on mahdollinen jos se on päässyt kastumaan eikä pyörällä ole ajettu ja se on imenyt sisäänsä paljon orgaanista pölyä kuten kasvien siitepölyä. Muita suodatuksen toimintahäiriöitäkin voi ilmetä. Ohivuotoa tai repeämä suodatinkankaassa ja, niin kuin tässä tapauksessa, ongelma öljyliman kanssa. Öljyyntynyt paperisuodatin ei läpäise ilmaa kunnolla.

 Avattavia ja irrotettavia kohteita satulan alla.

Valkoisilla nuolilla on merkitty akkukotelon kannen kiinnitysruuvit. Neljä ylintä ristipääruuvaria tottelevia, kaksi alempaa tarvitsee kuusiokoloavaimen jotka löytyy pyörän työkalupussukasta.
Mustilla nuolilla on merkitty muita kohteita. Kytkimen ilmausletku on siirrettävä telineestään runkoputken vasemmalle puolelle sillä se johtaa sähköä jos sattuu osumaan akun napaan pahalla hetkellä. Kaksi liitintä irrotetaan kotelosta ja siirretään sivuun. Lisävarusteena oleva punainen johdin irrotetaan liittimestään. Sama liitin toimii akun latausliittimenä. Yksi liittimistä on normaalisti akkukotelon kannen alla mutta olen siirtänyt sen kannen yläpuolelle ettei säätöasioiden vuoksi tarvitse irrottaa kantta.

Lähikuva säätöön tarvittavista johtimista.

Punainen johdin on virta ja maajohto akun lataukseen sekä virtalähde säätöön ja eräille lisävarusteille. Riippuu siitä mihin se kytketään. Kolminapainen liitin on yksi pyörän elektroniikan säätöliittimistä. Normaalisti se on kannen alla. Sen tuominen kannen päälle ja lisäksi akulta tuleva johdin mahdollistavat tietokoneavusteisen asetusten ja vianetsinnän vikalogien lukuineen ja toimintotestauksineen ilman että akkukotelon kantta pitää avata. Kuten tilanne olisi normaalisti. Säästöä tulee ajankäytössä ja huoltokuluissa.

Ennen talvisäilytystä on hyvä tehdä muutama huoltotoimenpide vaikka ei olisi määräaikaishuollon aikakaan. Akku on yksi huollettavista kohteista.
Toinen on ilmansuodatin. Runkoputken takana näkyy kytkimen ilmausletkun pää.

Akkukotelon alemmat kuusiokoloruuvit.

Kotelon kansi ja akku nostettu pois.

Akusta irrotetaan aina ensimmäiseksi miinusjohdin. Sitten punainen plus. Vasemmalla näkyy ilmansuodatinkotelon ylemmät kiinnitinsalvat. Akku on irrotettava että ilmansuodattimen saa esille.

Voi kuulostaa oudolta mutta ilmansuodatin joutuu kestämään vettä, ilman epäpuhtauksia ja mahdollisesti myös öljyä sillä moottorin öljytilasta on väylä huohotuskaasuille ilmanpuhdistinkoteloon suodattimen läheisyyteen.

Siksi suodatinkotelosta on vuodatuskanava pyörän alle.

Ilmanpuhdistinkotelon vuodatusletku.

Vasemmalla näkyy takapyörä ja letkun takana vasemmanpuoleinen katalysaattori juuri letkun tulpan kohdalla. Kun tulpan irrottaa valuu letkusta vettä ja hetken kuluttua vedensekaista öljyä. Nyt oli sen lisäksi ns kylmälimaa eili veden ja öljyn sekoitusta, emulsiota.

Mainittakoon että tulppa vuodatusletkun päässä on tarpeellinen. Se estää ettei letkua myöden kulje imuilman mukana törkyä ilmansuodattimen "puhtaalle puolelle". Joskus niitä katoilee. Hyvä korvike on korvatulppa.

Vedensekaista öljyä ja öljylimaa tuli aika paljon.

Vaikka ei olekaan tasakymmentuhantinen huoltoaika päätin irrottaa ilmansuodattimen ja katsoa onko sen kotelossa lisää limaa. 

Kylmälimaa syntyy kun sää on kostea ja kylmä. Moottoriöljyn lämpötila olisi hyvä olla yli 100 astetta että limanmuodostus minimoituisi. Sateisilla syyssäillä tämä ei toteudu. Eikä oikein kevätkylmilläkään. Talviajo on ilmajäähdytteiselle nelitahtimoottorille varsin haitallista ja vaatii puolittamaan huoltovälin.

Limaa löytyi.

Kyseinen aine on huonosti virtaavaa hyytelömäistä öljyn ja veden emulsiota. Olemukseltaan kuin lämmennyttä kermajäätelöä. Siksi kaikki ei valunut alas letkun kautta. Koteloa avatessa ehdin sipaisemaan muhjua pois mutta osa siitä lorahti akkutilan pohjalle saakka. Piti pyyhkiä pois.
Kuvassa näkyy nuolilla osoitetut alemmat ilmansuodattimen kotelon kiinnitinklipsut. Kaksi muuta on yläpinnalla. Alapään kotelosta lukitsee kaksi korvaketta jotka näkyvät kotelon alareunassa.

Kotelo siivottuna.

Kotelon alakulmassa, kuvan pystykeskilinjalla, näkyy pyöreä kellertävä piste. Se on reikä josta vuodatusletku lähtee. On tukossa kylmäliman vuoksi. Vuodatusletkusta vuodattaminen ei siis tyhjentänyt suodatinkoteloa sinne kertyneestä öljylimasta.
Aiemmin kesällä ei kyseistä ilmiötä ollut kun vilkaisin koteloon mutta syksyn kosteus ja viileä sää saa asioita aikaan.

Osuutta asiaan on moottoriöljylläkin. Jotkin öljyt ovat herkempiä kylmäliman muodostukselle kuin toiset. Myös moottorin alhainen käyntilämpötila voimistaa ilmiötä.

 Ilmansuodatin irrotettuna.

Ilmansuodattimessa ei ollut öljyä. Jos olisi menisi suodatin vaihtoon välittömästi.
Kilometrejä takana noin 16500. Aika likainen on. Kahdenkymmenentuhannen vaihtoväli on varsin sopiva. Laitoin suodattimen takaisin kunhan ensin hieman rapistelin siitä pois irtohiekkaa. 20.000 km kohdalla, eli alkukesästä 2018, jos kuskilla kuntoa riittää, vaihtuu öljy moottoriin ja vaihteistoon mutta ei perään. Perän öljynvaihtoväli on 50.000 km ja vaihteiston 20.000 km.

Kun ilmansuodatin, tai suodattimet yleensä, likaantuvat pikku hiukkasista niiden suodatuskyky paranee. Toki ilman läpivirtaus heikkenee hieman mutta ilma on aika paljon ohuempaa kulkemaan suodattimen läpi kuin esimerkiksi hiekka.
Lisäksi suodattimeen tarttuu komponentteja jotka eivät olisi haitallisia vaikka kulkisivatkin moottorin läpi. Esimerkiksi suurin osa orgaanisesta pölystä. Paperisuodatin on hyvin tehokas. Se pysäyttää alkaen jopa viiden mikronin kokoiset hiukkaset. Hiekka on helppo asia paperisuodattimelle. Hiekka on myös haitallisin asia moottorin kannalta.

Monet laittavat pestäviä niin kutsuttuja vapaavirtaussuodattimia mutta niiden ominaisuudet, edes virtauskyky, ole paperisuodattimen tasolla. Että ilma virtaisi pitää olla pinta-alaa tai sitten isompia reikiä mistä ilma kulkee moottoriin.

Kerhon parempi, vain lyijy-mp-akuille tarkoitettu latauslaite alkoi syytämään akkuun sisään varausta. Olkoon nyt pari päivää päällä. Akku on toukokuulla 2016 otettu käyttöön. Pyörän alkuperäinen akku oli menehtynyt.

Seuraava akkutyyppi saattaa olla LiFePo4 -tyyppinen akku. Muutama kilo jää painoa pois. Painonsäästö vaikuttaa lähinnä tavaroiden pakkaamisen määrään. Ei niinkään ajo-ominaisuuksiin.

Akun pois otto pyörästä aiheuttaa muutaman harmin: mittariston ajotietokoneen kaikki lyhytaikaiset tiedot menetetään kuten tilastoivat tiedostot sekä kello. Kello pitää laittaa keväällä aikaan ja sovitella ajotietokoneen näytön toiminnot ja asetukset uudelleen omien mieltymysten mukaisesti. Keväällä se on itse asiassa oikein mukava homma ja samalla muistella miten kaikki oli ja suunnitella uusia asetuksia.

Elektroninen pyörän järjestelmien hallintayksikkö eli ECU ei unohda tietojaan eikä asetuksia vaikka akku olisi pidempäänkin irti.

Ennen akun latausta pesin akun yltä päältä ja messinkiharjalla hapettumat pois navoista. Akku näyttää aivan kuin uudelta.

 Akku latauksessa.

Kuvassa vasemmalla näkyy johtimia jotka ovat lisävarusteita varten. Oikealla ovat eri järjestelmien releet ja sulakkeet molemmin puolin runkoputkea.

 Lataus loppuvaiheessaan.

Määräänsä enempää ei akkua kannata ladata. Akku on liki täydessä latauksessa ja käytettävissä jo vaiheessa 4. Seuraava lataus joskus tammikuussa ja yksi lyhyt lataus vielä ennen käyttöönottoa. 

Akun + johdin on kytkettynä mutta maajohto saa olla irti käyttöönottoon asti. Virtapiiri on katkaistu ja akku tyhjenee vain sisäisesti joka on lyijyakkujen harmillinen ominaisuus. Pyörässä on monia kulutuskohteita jotka eivät nyt saa virtaa eli akku tyhjenee erittäin hitaasti. 

Moottorinohjauksessa ja muissa hallintajärjestelmissä (Luistonesto, ajomoodit ja ABS) pysyvät tiedot vuosikausia ilman sähköäkin. Sen vuoksi ei pidä pelätä akun irrottamista toisin kuin esimerkiksi nykyautoissa joissa virtaa pitää olla saatavilla eri toimintoja varten vaikka autoa ei käytettäisikään.

Lisäys 24.01.2018
Akun uudelleen lataus tapahtui pari päivää sitten. Alle kolmen tunnin oli akkulaturi päässyt vaiheeseen 5 eli akku on niin täynnä kuin voi. Se ei kerro suoraan totuutta akusta mutta antaa viitteen että akku voi hyvinkin olla vielä hyvässä vedossa. Jos akku laturin mittarin mukaan latautuu nopeasti täyteen se joko oli varsin täynnä tai sitten viallinen eikä siten pysty ottamaan varausta sisäänsä. Jännitemittaus ei sitä kerro. Mutta kuormitusmittaus kertoo. Keväämmällä tapahtuu se kuormituskoe: käynnistys. Jos iloiseen pyörittää starttia ja moottori käynnistyy nikottelematta useita kertoja peräkkäin niin voidaan todeta että kunnossa on. Jos käynnistysteho laskee peräkkäisillä starttauksilla niin voi epäillä akun kuntoa.

Ennen käynnistystä on hyvä ilmata polttoinejärjestelmä. Siitä voi olla paine kadonnut ja välissä voi olla kaasumaisia aineita. Ilmaus tapahtuu seuraavasti: kytketään virta päälle normaalisti, pumppu käynnistyy. Käynnistetään pumppu useamman kerran tappokatkaisijaa käyttäen kunnes polttoainejärjestelmästä kuuluu vain tasainen suhina. Yksikin kerta voi riittää mutta ei aina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti