tiistai 22. elokuuta 2017

Kuukauden ajelu


Guzzikokoontuminen
11. elokuuta ajelin Guzziralliin Pyhäjärven Marjoniemeen. Se oli ensimmäinen taival eikä aivan suoraan kohteeseen oikoisinta reittiä vaan Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen kautta perille. Sekä liki viikon piipahdus Lapissa.

Juhlavuosi
Marjoniemessä oli Gruppo Moto Guzzi Finlandian 35-vuotis juhlaralli. Tässä linkissä kuvat. Se sujui oikein hyvin. Ainakin omasta puolestani. Pyöräni takarengasta sen sijaan ihmetteli yksi ja toinen. Alla kun on 205 mm leveä auton rengas. Saihan sitä selittää. Ehkä joku uskoi että on ihan ajettavissakin. 

Ensimmäinen etappi.

Toinen etappi.

Retkikunta liki lähtövalmiina.

Vakionopeudella
Lähtöryypyt otettiin ja sitten matkaan. 1400 Californian vakionopeussäätimellä oli kerrankin käyttöä kun siirtymät olivat pitkiä ja rajoitus 100 km/h suurella osaa matkaa. Vakionopeussäädin tosin näyttää kykynsä parhaiten silloin kun saa ajaa omaa ajoa ilman ulkopuolisia häiriöitä. Vakionopeussäätimellä on myös yksi rasittava piirre: nopeus nousee ylämäissä. Erityisesti jyrkähköt mäet saavat vauhdin nousemaan. Jos nopeus on 100 km/h tasaisella ja se on myös asetuksena on ylämäen lopussa vauhtia jo 105 - 108 km/h. Mäkiset osuudet kannattaa ajaa, pienemmän kulutuksen kannalta, käsiohjauksella. Pohjois-Pohjamaalla ei mäkiä kuitenkaan huomattavasti ollut käyttämillämme reiteillä.

Yhteislähtö tapahtui Iin Shelliltä.

Saattaja
Marja Oulusta tuli saattelemaan. Kiitokset lepopaikasta ja pyöräparkista Oulussa. Päätiet jätettiin muille. Vain kolme veljestä baanalla. Pikkuteitä saa ajaa omaan tahtiinsa. Simosta Ranuan suuntaan ja Nuuppaan tiehaarasta suoraan Rovaniemelle. Napapiirin Shellillä välipalaa.

Perillä pohjoisessa.

Pyörät majoitusrakennuksen pihassa Saariselällä.

Palvelut lähellä
Mökki oli mukavalla paikalla. Vain pari sataa metriä lähimpään ravintolaan, vähän reilummin baariin ja sata metriä lisää taloustavarakauppaan jonka yhteydessä myös alkoholiliike.

Tuttua morjestamassa
Kaikkia öitä en kelomökissä viettänyt. Yhden vuorokauden verran vierailin motoristitutun taiteilijaresidenssissä Ivalon pohjoispuolella. Sinne tie oli varsin vaativa: kivikkoa ja liukasta hiesua ja vielä märkää.
Perilla sen sijaan oli kuivaa ja saunakin saatiin tulille. Näin etelän miehelle sikäläinen aikakäsitys on varsin erikoinen.

Syvää lepoa
Mutta ei se estänyt hallittua virvokkeiden nauttimista iltasella. Hyvät yöunetkin tuli siinä ohessa. Aamukahvien jälkeen koiran ulkoilutusta sateisessa metsässä ja paikkojen tarkastelua. Moottorikulkuneuvoja vaikutti löytyvän joka nurkalta ja vajasta. Täytyyhän siellä kairassa päästä kulkemaan säällä kuin säällä kesät talvet.

Yhteenvetoa matkan taloudellisista rasituksista
Matkan alkaessa aloin laittamaan ylös kuluja mitä syntyi kyseisessä reissussa.
Kilometrilukema alkoi nollasta ja päättyi lukemaan 2906,9 km. Ajoa syntyi liki joka toinen päivä ainakin hieman.

Kulutusmittaus
Lähtö täydellä tankilla ja tripin nollaus. Ensimmäinen tankkaus lukemalla 256 km ja tankkiin mahtui 13,43 litraa 95E10:ä. (Kulutus noin 5,23 l/100 km)

Keskikulutus
Huoltoaseman mittarin antaman litramäärän ja pyörän matkamittarin mukaan laskien keskikulutus koko matkalle oli 5,64 litraa sadalle kilometrille. 
(Laskettu ensimmäisen tankkauksen ja viimeisen tankkauksen väliltä. Tankkauksia tuli 13 kpl.)

Ajotietokone eri mieltä
Pyörän ajotietokoneen mukaan kulutus oli 5,89 litraa sadalle kilometrille. Tätä hieman arvelinkin että todellinen kulutus on hieman vähäisempää edellisten tankkausten, mutta lyhyiden otosten, perusteella.
Ajotietokone kertoo että kulutus olisi 0,25 litraa enemmän kuin todellisempi kulutus. Lisäksi virhettä lisää se että matkan mittaukseen oli käytettävissä vain kulloinenkin matkamittarin antama lukema. Sen virhettä en tiedä mutta epäilys on että mittariin tulee enemmän kilometrejä kuin todellisuudessa on ajettu. Näin päätellen olisi todellinen kulutuslukema vielä vähän pienempi. Tarkistan matkamittarin lukeman vielä kun siihen tulee mahdollisuus. Ainakin nopeusmittari näyttää liian suurta lukemaa.

Yksin ajaen
Alkumatkasta, kun ajoin yksin erinomaisessa säässä pitkiä taipaleita mutkaisia teitä, kulutus oli alhaista. Kun saavuin isommalle tielle ajamista häiritsi muu liikenne ja kulutuslukemat nousivat samalla. Pyhäjärveltä lähdettyäni lämpötila oli alhainen 10 - 13 astetta ja satoi vettä. Se selkeästi nosti kulutusta mutta matka ei ollut pitkä sille päivälle.

Kolmen Guzzistin porukassa
Oulusta jatkaen ajoin ryhmässä erinomaisessa säässä ja silloin kulutus aleni hieman mutta ryhmäajo ja melko taajat pysähdykset, koska kolmella pyöräkunnan kuljettajalla oli erikokoiset pyörät, ajotavat ja tankkausvälit. Oman California 1400 matkassa oli 1200 Norge ja 750 Breva. Jälkimmäisen kuljettajalla ei ollut kovin paljoa kokemusta pitkän matkan taittamisesta. Lisäksi tankkauspysähdysten väli taajeni em syistä. Pyöräni tankista oli usein vain kulunut vain puolet tai kaksi kolmasosaa kun jälleen tankattiin. Muutoin kaikki sujui oikein mukavasti. Parempi niin päin kuin että olisi jostakin pyörästä tankki tyhjentynyt metsävälillä.

Totuus ja mittarilukema
Yhteenvetona voidaan todeta se että kulutusmittarin antaman lukeman ja todellisemman kulutuksen välillä on eroa. Tosin se ei ole merkittävä tällaisella hieman alle 3000 km matkalla: vain reilut 7 litraa koko matkaa kohti.

Muut tiedot uskottavia
Kulutusmittarin antama tieto on muutoin uskottavaa: se kertoo heti milloin ajaminen on taloudellista. Tämän pyörän tapauksessa silloin kun ajetaan aktiivisesti mutkateitä tai moottorin lämpötila on muutoin korkea. Liian suurella vaihteella ajo, nopeuteen nähden, ei pienennä kulutusta.
Hyssyttelevä ajotapa ei sovi tälle pyörälle vaan kahvaa voi kääntää reilustikin kulutuksen silti kasvamatta merkittävästi. Toki nopeuden merkittävä nostaminen nostaa myös kulutusta koska pyörässä on suuri ilmanvastus. Moottoritiellä, jota tällä matkalla oli vähän, Oulussa ja Kuopion seudulla, 125 km/h mittarinopeutta sujui alle 7 litran kulutuksella. Siinä suhteessa Norge ja Breva kulkivat vähemmällä.

Kaamasen Kievarin poronkäristys. 



Lähimatkailua
Saariselkää tukikohtana pitäen ajelin sekä yksin ja että ryhmässä Ivaloon, Inariin, Kaamaseen, Raja-Jooseppiin ja joihinkin satunnaisiin lähikohteisiin. Tarkoitus oli käydä pikaiseen Berlevågissa mutta sieltä päin tulijoiden kauhukertomukset säästä vaikuttivat ehkäisevästi suunnitelmani toteuttamiseen. Kaamasen kievarissa oli ystävällinen palvelu, erinomainen poronkäristys eikä hintakaan ollut likikään reissun kallein samasta annoksesta.

 Käynti valtakunnan rajalla.

Takana Suomen raja-asema.

Saariselältä pääsee sorateitä myöden myös paljon vähemmillä kilometreillä Raja-Jooseppiin.

Takaisin Pirkanmaalle
Paluumatka suunniteltiin siten että reitti on mahdollisimman suora mutta karttaa pääteitä aina kun se on järkevää. Kartta näytti tietöitä olevan vaan ei juuri havaittu. Paljon oli uutta asfalttia laskettu. Isommat tiehommat taitavat olla näin loppukesästä olla tehdyt.

Puolimatkassa takaisin.

Norge Livojärven kannaksella iltamyöhällä.

Poikki Suomen
Olimme siis varsin pitkällä idässä ja sieltä piti suunnata länteen. 5-tietä ajoimme Ämmänsaaresta alkaen muun liikenteen hidastamana Kuopion ohi. Toki moottoritien alussa Siilinjärvellä pääsimme ohittelemaan raskasta liikennettä eikä sitä juuri sitten 9-tielle käännyttyä ollutkaan.

Takaisin pikkuteille
Ysitieltä käännyimme oikeaan kantatie 69:ä pitkin Hirvaskankaalle. Sieltä Uuraisten ja Multian kautta Keuruulle ja Vilppulaan erinomaisessa kunnossa olevia teitä. Vilppulassa retkikuntamme jakaantui. Itse ajelin Tampereelle Ruoveden ja Kurun kautta. Tällä reitin jälkiosalla on upeita maisemia ja mielenkiintoisia taajamia. Reitillä on riittävästi polttoaineen jakelupisteitä ja ravintoloita että matka jatkuisi mukavasti. Viimeinen pari erosi Kyrönlahden ST1-asemalla. Siellä myös viimeinen tankkaus. Sen jälkeen ajetut kilometrit eivät näy kulutuslaskelmissa.

Sisäänajo valmis
Muutakin tapahtui: moottori käy nyt huomattavasti nätimmällä äänellä kuin uutena. 10.000km huollossa toki sain säädettyä venttiilit (Tässä mallissa rullanostimet ja välysten ruuvisäädöt.) niin että merkkihuollon jäljiltä olleet kaksinkertaiset venttiilivälykset tulivat normalisoiduiksi. Mutta, kuten sanottu, moottori käy erinomaisen kauniisti. Venttiilit toki pitävät pientä siritystä kuten niiden kuuluukin mutta päällimmäisenä on jakoketjujen mieto vinkuna. Meno on jotenkin keventynyt ja moottori on halukas haukkaamaan kierroksia. Ajotuntuma antaa kevyesti etenevän fiiliksen. Tämä pyörä taitaa olla taloudessa pitkään. Yleensä uutena hankittu pyörä on ollut ajossani 3 - 15 vuotta. Jotkin pidempäänkin mutta myöhemmässä vaiheessa kakkospyörän roolissa.

Huolto ajokauden jälkeen
Seuraava huolto (20.000 km) ajoittunee talviaikaan tai viimeistään alkukesään. Riippuu siitä kuinka pitkään ajokautta riittää.

Toimiva rengastus
Auton rengas takana ja takarenkaaksi tarkoitettu rengas edessä toimittivat tehtävänsä hienosti. Ei lipsumista tai epävakautta ja kulutuspinnan kulumisesta ei kummassakaan mitään erityistä havaittavissa.

Takakumi kunnossa.

Muutama kunnon kallistus
Kallisteltuakin tuli oikein kunnolla muutamassa yllättävässä mutkassa. Vastakkaisista odotuksista huolimatta rengas ei nouse kulmalleen vaan kulutuspinta on aina tietä vasten kallistettaessakin.

Sateessa nätimmin
Sateessa ajettiin sateen sattuessa. Tietenkin rauhallisemmin kuin poudalla. Pito-ongelmia ei esiintynyt. Eturengas vinkuu kuivalla pinnalla jarrutettaessa ennen kuin ABS tarttuu toimeen. Takarengas on hyvin pitävä jarrutuksessa myös sateella.

Paras pyörä toistaiseksi
Nyt voi jo varmasti sanoa että paras pyörä, näillä varusteilla, omavauhtiseen matkailuun asfalttiteille millä olen reissuja ajellut. Ahteria ei tarvitse satulasta nostaa kun tankkausta varten.

Viimeinen suoritus.

Turismolla koko reissu
Ajomoodina käytin Turismo-asetusta ja luistonesto oli epäherkimmässä asennossa. Sateella käytettävä Pioggio-asetus on todella varovainen kaasun käytön suhteen. Normaalisti pärjää sateessakin kun ajaa Turismolla. Veloce-asetus on kokolailla turha ja sillä on hermostuttava luonne kaasukahvan ja moottorin herkän reagoinnin vuoksi.

Säästääkö sadeasetus
Pitää vielä testata onko Pioggio- eli sadeasetus nuukempi bensiinin kulutuksen kannalta. Jos niin on niin sitä voisi käyttää jos tankki on tyhjenemässä ja seuraavalle bensiiniasemalle on pitkä matka.

Kotona alkuillasta
Aikaisesta lähdöstä johtuen olin kotona jo ennen kuutta iltapäivällä. Tavaroiden purkua. Pyöräkin pitäisi pestä ja vahata. Sekä matkalta otetut lukuisat valokuvat käsitellä, järjestää ja ainakin osa julkaista blogissani.

Matkan pakolliset muut kulut
Laskin vielä kulut joissa voisi tinkiä kuten kohta "virvokkeet". Niitä tuli nautittua matkalla, säilyneiden kuittien mukaan, 321,64 euron edestä. Siihen nähden melko runsaasti että ruokaan upposi vain noin 150€  koko matkalla vaikka ruokailut tapahtuivat useimmiten ravitsemusliikkeissä kuten huoltoasemilla. Tähän ei sisälly Marjoniemessä nautitut ruuat. Majoituksista tuli kuluja 80€, Sekin Marjoniemessä. Saariselän kelomökki oli ilmainen. Tuliaisiin kului vajaat sata euroa. Pitäähän kotiväkikin pitää tyytyväisenä.

Koneen ja kuljettajan kulut
Bensiiniin meni 243€, ruokaan ja virvokkeisiin 471,64€.
Viikon reissuun pitää ottaa mukaan niin sanottu toimintatonni josta reilun kolmanneksen voi säästää kun on käymättä anniskelupaikoissa aktiivisesti.

Majoituksessa voi säästää
Tonni ei riitä jos käyttää vuokrattavia ihmisasumuksia joka yö. Teltta sivutielle metsän reunaan on edullisin tapa jota, toivoakseni, kykenen vielä jonkin verran hyödyntämään kaukomatkoilla. Lähinnä yksin kulkiessa. Lisäksi tälläkin matkoilla hyödynnetyt motoristituttujen asunnot ja lomapaikat joihin olen useimmiten ollut tervetullut. Kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa.

Ruuassa ja juomissa voi säästää myös
Ravintoaineissa voi säästää aika lailla jos ostaa ruuat kaupasta ja laittaa itse ruokansa. Ravintolassa kuluu rahaa kovastikin. Erityisesti alkoholin suhteen. Senkin voi hankkia, ainakin osittain, kaupasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti