maanantai 29. toukokuuta 2017

California 1400 GTS Auton rengas taakse Osa 1

Jo talvella tein tutkimusta auton renkaan käytöstä matkapyörän takarenkaana. Netissä oli paljon asiaa puolesta ja vastaan. Myös videoita ja keskusteluita aiheesta. Uteliaisuuttani ja nuukuuttani haluan kokeilla auton rengasta moottoripyörässä.

Tänään otin irti takapyörän takahaarukasta. Henkilökohtaisesti ensimmäinen kerta. Olen tosin seurannut huoltomiehen toimia matkan päästä saman asian suhteen. Valmistin myös erikoisavaimen taka-akselin mutterin irrotukseen. Se nopeuttaa taka-akselin irrotusta kun molempia äänenvaimentimia ei tarvitse irrottaa.

Aikaa hommaan meni kolme varttia. Osa ajasta meni valokuvaamiseen.
Homma on varsin helppo eikä tarvita paljon työkaluja.

Nostin ja työkaluja.

Muovivasaraa ei lopulta tarvittu. Muita tarvittiin. Parilla sidontaliinalla pyörä kiinni nostimeen ettei käy väärin.

Katalysaattorin suojalevy.

Katalysaattori on pakoputken kuumin osa joten se pitää suojata hyvin.

Pakoputken jousto-osa ja katalysaattori.

Katalysaattori on kuvan keskellä oleva putken paksunnos. Jousto-osaa tarvitaan koska moottori on kiinni rungossa erillisten kannattimien varassa.

Irrotettavat ruuvit ja mutterit.

Kolme ruuvia on suojapellin ja kaksi mutteria äänenvaimentimen kiinnitykseen. Mutterit ovat hankalassa paikassa takahaarukan ja pakoputken kannattimen välissä. Sorminäppäryyttä tarvitaan. Vasemmalla puolella olisi vielä hankalampi paikka mutta, kuten toisaalla mainitsin niin vasenta äänenvaimenninta ei tarvitse irrottaa tai edes löysyttää.

Taka-akselin mutterin avaustyöväline päältä ja sivulta.

Avain on mallia motomatti. Tampereen RM Heinolla on samanlainen. Hintaa sille ei montaa euroa tule. Ostetaan sopivan kokoinen hylsyavain ja katkaistaan se. Väliin hitsataan pätkä lattarautaa. Tein lyhyen koska lyhyt mahtuu paremmin mukana pidettävään työkalupussukkaan.

 Erikoisavain käytössä.

Mutteri irtoaa mutta äänenvaimenninta ei tarvitse irrottaa. Eikö olekin kätevää?

 Akselin ulosveto kesken.

Kuten kuvasta näkyy niin äänenvaimennin on edelleen kiinni pakoputkessa. Sitä ei tarvitse irrottaa. Siirtää vain hieman alemmas avaamalla kannattimen mutterit. 

 Taka-akseli ja sen osat.

Vasemmalta lukien kaikki osat: mutteri, aluslaatta, takahaarukan vasen aisa, jarrukilpi, väliholkki, pyörän laakeri, väliholkki, toinen pyörän laakeri ja perävaihde. Lisäksi tiivisteet.

 Kaikki takapyörän osat.

Takapyörä irti ja jarrusatula renkaan päällä.

Jarrusatulaa ei tarvitse irrottaa jarrukilvestä vaan nostaa letkuineen ja johtimineen renkaan päälle ja siitä vaikka nippusiteellä kiinni takajouseen odottelemaan takaisin asennusta. Jarrukilven keskellä on abs-anturi.

ABS-anturi takapyörän puolelta.

Aina kun takapyörä on irtaallaan on hyvä siivota ABS-anturi ja siten varmistaa järjestelmän toiminta. Samalla selviää myös jarrupalojen kunto.

Perävaihde ilman takapyörää.

Vetohammastus on vielä pesemättä ja voitelematta uudelleen. Tämä kohde laiminlyödään usein.

Keskellä oikealla näkyy prävaihteen öljyn täyttötulppa. Öljynvaihtoa varten joutuu irrottamaan takapyörän. Tosin on toinenkin vaihtoehto jossa takapyörää ei tarvitse irrottaa. Öljy vaihdetaan 60.000 km välein.

Seuraavasta vaiheesta ei ole muuta kuvaa kuin yksi. Hieman parantelin rengaskonetta ettei se naarmuta vannetta. 

Rengaskoneen pehmoleuka.

Laitoin kutistesukkaa viiden sentin pätkät kaikkiin neljään leukaan ettei vanteen reunaan tule ikäviä jälkiä. Kaikki lienevät nähneet miten rengaskone toimii. Se ei ole mitenkään välttämätön työkalu. Homman voi tehdä aivan hyvin rengasraudoillakin. Mutta rengaskone tekee voimaa vaativat tehtävät. Järki senkin käytössä pitää olla mukana sillä taitamaton saa silläkin vanteen ikävän näköiseksi.

Joka tapauksessa vanha Dunlop lähti koneella näppärästi vanteelta ja uusi muljahti vanteelle asianmukaisesti. Käytin melko runsaasti ohennettua vannerasvaa renkaan reunaan ja vanteen sisäreunaan. Se helpottaa renkaan vanteelle nostamista joka tehdään paineilmalla. 

Kompressori tulille ja ja ilmaa renkaaseen niin että venttiili on irti. Kuusi baaria riitti pamauttamaan renkaan vanteelle molemmin puolin. Ei tarvitsen pelätä sitä että rengas olisi löysä vanteelle. Ei mitään poikkeamaa tavanomaiseen rengasasennukseen. Renkaassa olevat raidat olivat molemmilla sivuilla asiallisesti. Niiden kehän pitää seurata vanteen kehää samalla etäisyydellä koko kierroksen. Jos näin ei ole käynyt niin rengas on asentunut väärin. Siitä ei ollut nyt pelkoa.

Rengaspainetta laitoin arviolta 2,3 baaria. Tästä lähtee "sweet spotin" etsintä hiljalleen painetta nostamalla noin kymmenyksen kerrallaan eli se mikä paine antaa parhaan mukavuuden ja hyvän ajotuntuman.

Vasemmalla uusi rengas jo vanteella.

Tässä on hyvä vertailla. Alkuperäisrenkaalla on ajettu matka-ajoa. Mutkia on ajettu sen kuin niitä on tullut vastaan. Renkaalla on ajettu noin 7000 km ja siinä on vielä pari milliä pintaa. Kuten kuvasta voi havaita on rengas kulunut toispuoleisesti. Kuvan renkaan oikea sivu on ollut vasemmalla ajosuuntaan nähden. Keskelle on kulunut tasainen kohta. Sivuilla olisi pintaa vaikka kuinka. Lisäksi kuvio on mennyt pykälille eli kallistettaessa se täristää ja jotenkin nuljahtaa. Ensin ei halua kääntyä ja sitten kääntyykin hieman yllättäen enemmän.

 Takapyörä tasapainotuksessa.

Vanhat painot vielä vanteessa. Hieman poikkeuksellista että painot ovat olleet Dunlopin kanssa venttiilin kohdalla. Yleensä venttiilin kohta on painavin. Niin nytkin.

Uuden takarenkaan kokomerkintä.

Tämä oli lähinnä samaa kokoa Dunlopin kanssa joka on 200/60R16.

Muita mittoja: Dunlopin kulutuspinnan leveys: 245 mm. Autonrenkaan kulutuspinnan leveys: 220 mm. Ei siis kovinkaan suuri ero. Tuskin koskaan olen kallistanut niin että olisi edes lähellä käyty Dunlopin renkaan kulutuspinnan reunaa. Siksi ei pieni mittaero haitanne.
Dunlopin renkaan leveys: 212 mm. Autonrenkaan leveys: 205 mm. Autonrenkaassa on vähemmän jos pelkkää leveyttä tarkastellaan. Paksuutta sen sijaan on kolminkertaisesti.

On myös huomioitava renkaiden erilainen käytös. Autonrenkaan kulutuspinta taipuu alle kun taas moottoripyörän rengas tarjoaa sitä kohtaa joka vastaa kallistuksen kulmaa renkaan kulutuspinnan säteellä. Tilanne siis silloin kun rengas on uusi.

Tasapainot liimattuna vanteeseen.

Tasapainotus sujui kivuttomasti. Tuttu homma jo vuosikymmenien takaa. Sähköinenkin tasapainotuskone olisi ollut mutta ei adapteria tälle pyörälle.

Vetourat ja O-rengas pestynä.

O-rengas tulee urituksen pohjaan vetolaippaa vasten.

Vielä ennen asennusta paikalleen pitää perän vastaava uritus puhdistaa ja suojata sitkostetulla vaseliinilla.

Homma jatkuu huomenna. Tulee olemaan mielenkiintoinen päivä.

Kokoonpano ja koeajokokemus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti