torstai 20. huhtikuuta 2017

Centauro V10 Kunnostus ajokäyttöön Osa 2

Osa 1

Bensan jämät
Tankki pois. Siellä olikin merkittävä määrä jotain joka on ollut 10 vuotta sitten bensiiniä. Pitää tyhjätä ja huuhdella ennen takaisin asennusta. Tankin ja sivukatteiden alta paljastui tekniikkaa. Kaikki vaikutti olevan kohdillaan.  Polttoaineletkut olivat yllättävän hyvässä kunnossa. Mutta voi silti olla parempi että vaihdan uudet tilalle.

Polttoainetankin alusta.

Imuilmaputkia
Pääosa alla olevasta tavarasta on imuilmaputkistoa. Alempi hiilikuituputki toimittaa kompressoitua ilmaa plenumiin josta se jakaantuu läppärungoille. Sen etupuolella näkyy MAP-anturi ja vähän sen alapuolella on polttoainepumppu. Osat vaikuttavat hyvin ehyiltä.

Oikea puoli.

Sähköinen puoli
Vähemmän putkia mutta suuri osa sähkötekniikasta ja johtimista sijoittuu oikealle sivulle. Vasemmassa reunassa on pyörän vähäiset releet. Lähistöllä myös sulakerasia.

Elvytystä
Otin sytytystulpat irti ja laitoin kumpaankin sylinteriin 10 ml valopetroolia. Dieselöljykin olisi käynyt samaan hommaan. Koska edellisestä käynnistyksestä on todella kauan aikaa niin öljykalvo sylintereistä on saattanut haihtua. Ohut öljy ei tulevissa käynnistystoimissa aiheuta häiriöitä sytytystulppaa ajatellen. Samoin sen tunkeutumiskyky männänrenkaiden rakoihin on hyvä.

 
Sytytystulppa syvennyksessään.

Tarvitaan pitkä hylsy ja puhtautta
Avainkoko on 19 mm ja tarvitaan pitkä hylsy jossa magneetti tai jonkinlainen kitkaosa jolla tulpan saa ylös. Ennen tulpan irrotusta pitää sen ympäristö syvennyksessä puhdistaa. Yleensä siellä on hiekkaa ja jos tulpan aukaisee niin hiekka livahtaa sylinteriin. Ensin puhdistus ja paineilmaa sitten muutaman kierroksen löysäys ja jälleen paineilmaa. Näin voi olla varma että sylinteriä vahingoittavaa likaa ei pääse sisään.

Ahtimen vetohihna.

Made in JLMeccanica
Silloin kun tämä valmistui ei itselläni ollut koneistuslaitteita. Teetin koneistukset JLMeccanican pajalla Mäntässä. Laturia siirrettiin hieman taaksepäin kampiakselilla että hihnapyörä saatiin sopimaan paikoilleen. Hihna näyttää "talvehtineen" hyvin. Mutta sen kunto selviää vasta sitten kun ajoon ryhdytään.

Suojakotelon takana on varsin siistiä vaikka kohde on etupyörän takana.

Pakokäyrät ja lambda-anturi.

Hitsailin itse
Pakokäyrästö on omaa valmistettani. Rakenne on tavallista terästä ja maalattu Bilteman kuumankestävällä satiinikiiltoisella mustalla. Puhdistan ja maalaan osat uudelleen. Murtumia tai vuotoja ei putkissa ilmennyt. Putkien liitosten tiivistys on toteutettu kartioilla ja jousilla lukuun ottamatta väliputkea joka on perinteisesti tiivistetty halkioilla  ja putkisiteillä.

Pakoputken "juurimutteri".

Kartiotiivistys
Osa on tiivistetty vakiolla pakoputkentiivisteellä mutta siitä lähtevä pakokäyrä on kiinni jousilla ja tiivistyy kartiolla. Putkisidettä ei siis tarvita.

Jakohihnan säätömuttereita 3 kpl.

Hihnan kireyden säätö
Nämä oikealla puolella hihnakotelon takapinnassa. Osa kotelosta on samaa valua kuin jakopään kotelo.

Jakohihna, vasen puoli.

Tarkasti säädettävä ajoitus
Vanhat hihnat ovat siistin näköiset mutta hihnapyörissä on havaittavissa lievää kulumaa. Ei aiheuta mitään toimenpiteitä. Nokka-akselien päissä olevat hihnapyörät on säädettävissä: niiden keskiössä on eri jaolla oleva hammastus jossa hihnapyörää voi kääntää ajoituksen saamiseksi tarkasti kohdalleen. Korjaamokäsikirjassa on ohjeistus.

Todennäköisesti vaihdettava
Hihnaa kiristää säädettävä rulla. Sen laakerointi pitää tarkistaa tai laakerit vaihtaa. Onhan se pyörinyt melkoisen matkan.

Akku.

Vainaja
Tämä laite on ollut varsin hyvä. Vielä kaksi vuotta sitten se sai moottorin käyntiin. Ikävuodet kuitenkin painavat. 16 vuotta on pitkä aika akulle. Varsinkin jos sitä ei käytetä tai ylläpitoladata.

Kierrätykseen
Laitoin kokeeksi laturin kiinni. Tosin vain vartiksi. Mutta sillä aikaa se oli nostanut jännitteensä 7 volttiin mutta purkautui hiljalleen itsekseen. Lähteen akkujen manalaan. Missä se sitten lieneekin. Joka tapauksessa hyvä sijoitus.

 Centauron avokardaani.

Kunnossa edelleen
Samanlainen on myös mallissa Daytona jonka kanssa Centauro jakaa myös runkorakenteen ja jousituksen sekä tietysti moottorin. Avokardaania on syytä huoltaa ja ohjekirja neuvookin suorittamaan voitelun aina jos on ajettu sateessa tai pölyisissä olosuhteissa. Joka tapauksessa kestävä laite. Ei ole ilmennyt vikoja.

 Perävaihteen tuenta.

Parannettu
Alkuperäinen ratkaisu oli hieman hento ja se aiheutti perävaihteen kiinnitykseen välystä. Tein pienen modifikaation ja kiinnitys tukevoitui merkittävästi. Olen suunnitellut ja toteuttanut toisenlaisenkin ja paljon tukevamman ratkaisun vastaavaan rakenteeseen mutta toisen merkkiseen pyörään.

Tässä selvitystä eri perävaihteista ja niihin tekemistäni muutoksista.

Takapyörä irrotettu.

Perä kulki vinossa
Aiemmin mainitsin että perävaihteen alkuperäinen tuenta ei ollut hyvä. Tässä näkyy tulokset asiasta. Laipan pulttien kannat ovat kuluneet kun perä oli vinossa ja takapyörän napa laahasi  niitä vasten. (Pultit eivät kuvassa ole sen aikaisessa järjestyksessä.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti