keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Irtomoottorin kansien kunnostusta

Kuvia purkuvaiheesta.

Lika pois
Sylinterikansien pesua ja osien puhdistusta tällä kertaa.
Hommaa on puhdistus- ja pintakäsittelypuolella vielä useammaksi päiväksi. Puhdistaminen on tylsää mutta ehdottoman tarpeellista hommaa jos haluaa kestoa ja siistiä ulkonäköä. Vanhat moskat pois öljynkierrosta ja pinta nätiksi.

Mineraali, puolisynteettinen, synteettinen, esteriöljy
Moottoriöljyn laatu vaikuttaa siihen miten paljon karstaa syntyy. Tunnettu laatuöljy joka täyttää vähimmäisvaatimukset on yleensä toimiva ratkaisu.

Polttoaine-ilma-seos
Polttoaineen liika annostelu tekee myös karstaa sekä liian alhaisella kuormituksella ajaminen. Seossuhteen tuli olla tasakaasuajossa hieman laihalla, ts. bensaa vähemmän - ilmaa enemmän. Silloin palotapahtuma on kuuma ja käyntilämpötila korkeampi joten jo muodostunutkin karsta palaa pois.

Ajotapa voi karstoittaa
Jos moottori käy jatkuvasti kylmänä, kuten Guzzin moottorien kanssa usein on, siitä seuraa karstoittumista ja viimein toimintahäiriöitä kuten tässä tapauksessa.

 
Tästä alkaa puhdistaminen. Pakokanavan alku.

Lähellä vioittumista
Seetirengas on hieman syöpynyt ja siihen on tarttunut karstaa. Muodostunut karstavalli heti seetin takana on jo hieman kantanut venttiiliä ja lievä vuoto on alkanut. Samalla venttiili kuumenee kovasti. Myös pakokaasulla on ollut ahtaampi väylä ulkoilmaan. Karsta lähtee mekaanisesti työstämällä.

Imu- ja pakoventtiili.

Monia vaivoja
Imuventtiili on muutoin ok mutta karstainen. Pakoventtiili myös lievästi ja sen tiivistepinta on karstan peitossa. Tiivistepintojen, niin kannessa kuin venttiilissä tulisi olla harmaita ja tasavärisiä.

Heikentynyt puristus
Koneen puristukset eivät ole olleet se mitä pitäisi. Pakoventtiili on vuotanut hieman. Tehokin on heikentynyt. Lisäksi venttiilit eivät ole pyörineet. Pyöriminen edesauttaa venttiilin tiiveyttä.

Kulumaa
Varsinkin imuventtiilin tiivistepinta on kulunut liian leveäksi. Siellä puolen ilmiö ei ole niin haitallinen kuin jos pakopuoli omaisi leveän tiivistepinnan. Kapealla pinnalla syntyy parempi tiiveys. Liian kapea se ei kuitenkaan saa olla sillä venttiilistä siirtyy liikalämpö tiivistepinnan kautta sylinterikanteen.

Imu- ja pakoventtiili puhdistettuina.

Venttiilit jo osin kunnostettu
Puhdistus on enimmäkseen mekaanista puhdistusta. Tiiveyden tavoittaminen vaatii vielä venttiilien hionnan. Myös vettiilien varsien päät on oikohiottu.

 Puhdistettu palotila ja seetit.

Paremmat kuin oletin
Imupuolelta löysä karsta lähti liuottimella mutta pakopuolella pitää tehdä vielä mekaanista puhdistusta. Tiivistepinnat näyttävät kunnollisilta kun ne ovat nyt puhtaat: vain aivan pieniä syöpymiä. Venttiilinohjurit ovat vain lievästi väljistyneet. Kelpaavat vielä seuraavalle sadalletuhannelle kilometrille.

 Keinuvipujen venttiilinpaininnokkia. Oikealla korjattu nokka.

Normaalia kulumaa
Vasemmassa nokassa on kuluma. Ei paha mutta noin 0,15 mm syvä. Vastaava lovi löytyy venttiilin varren päästä. Kun venttiilin säätää välysliuskalla esimerkiksi 0,20 mm arvoon onkin todellinen välys yli kaksinkertainen. Iso välys nopeuttaa kyseisten kohteiden kulumista. Kun venttiilinvarren päähän syntyy lovi ei se enää halua pyöriä ohjurissaan ja tiiveys saattaa huonontua nopeasti.

Tarkkuussäätöä
Tarkimman venttiilivälyksen säädön saa suoritettua ns. heittokellolla. Sadasosamillin tarkkuudella jos on hifisti. Tai jopa tuhannesosan...

Kyseiset kohdat kunnostetaan mutta se ei kotioloissa oikein suju vaan tarvitaan hieman työstölaitteita venttiilinvarren pään oikaisuun ja keinuvivun paininnokan kunnostukseen.

Venttilit puhdistetussa palotilassa.

Hionta käsin
Seuraavaksi tapahtuu venttiilien "läppäys" eli käsinhionta. Se tapahtuu hienolla hiomatahnalla ja imukupilla jolla pyöritetään edestakaisin venttiiliä seetiä vasten. Se on ihan mukavaa hommaa. Hiomatahnaa ei saa joutua venttiilinohjuriin.

Tiiveystesti
Hionnan jälkeen osat pestään ja tehdään tiiveystesti laittamalla sytytystulppa paikoilleen ja täyttämällä palotilan "kuppi" glykolilla. Venttiilit ovat paikoillaan omalla painollaan. Glykolia ei saa valua ulos imu- tai pakoaukosta. Glykolilla on hyvä tunkeutumiskyky joten se löytää pienenkin vuodon. Usein syynä on venttiilin ja seetin epäkeskeisyys joka voi johtua venttiilinohjurista tai taipuneesta venttiilinvarresta.

Seuraavaksi toisen kannen vuoro. Hiljalleen homma etenee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti