sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Purkupyörä: Moottorin purkua ja puhdistusta

Edellinen osasuoritus.

Pyhähommia
Sunnuntaityötä ei kunnon proletaari tai protestantti tee mutta kun en ole kunnolla kumpaakaan niin sunnuntaityölläni on jonkinlainen siunaus: taas löytyi ihmeellisyyksiä. Aloitan siitä.

Männäntappien lukkorenkaat
Moottoreissa joissa on ns. uiva männäntappi on männäntapin sivuttaisliikettä rajoittamassa jokin osa. Tässä tapauksessa teräslangasta taivutettu kevyt rengasmuotoinen kaari jonka toisessa päässä jyrkkä mutka. Eli G-kirjaimen muotoinen osa. Männäntapin molemmin puolin männässä olevassa urassa.

Väärä osa
Vasemman sylinterin männässä oli pakopuolella G-rengas mutta imupuolelle oli asennettu seegerirengas eli lukkorengas. Molempien osien tarkoitus on sama: pitää jotakin paikoillaan. Seegerirengas vain on tähän tarkoitukseen liian painava: korkeilla kierroksilla männän suunnanmuutos on niin äkkinäinen että seegeri ei pysy suuremmasta massastaan johtuen mukana, tärisee ja hyppää viimein pois urastaan. Moottoripyöräilyn historia tuntee useita tällaisia tapauksia joissa hukkunut G- tai C-rengas on korvattu asiantuntemattomasti lukkorenkaalla. Syntyy vakava moottorivaurio. Yleensä sekä sylinteri ja mäntä vaurioituu. Voi tulla muutakin vaivaa.

 Vääränlainen männäntapin lukitus.

G-rengas toimii oikein.

Irronnut aine rikkoo
Seegerirengas terävine reunoineen oli jo kalvanut lukitusuran syvemmäksi (Ylemmässä kuvassa näkyy jo kulumisen seurauksena syntyneitä purseita jotka irtoillessaan naarmuttavat mennessään mäntää.) Olisi ollut vain ajan kysymys lukkorengas se olisi lähtenyt irti. Irronneet alumiinihiput pääsevät seikkailemaan myös toiselle puolelle mäntää männäntapin reiän kautta.

Männän kiinnileikkautuma pestynä. 

Väärän seoksen syytä
Tämäkin vaiva on ehkäistävissä huoltamalla moottoria niin että karstaa ei pääse muodostumaan. Oikea polttoaineen ja ilman seossuhde on paras tae karstattomuudesta. Syynä siis männän karstoittuminen erityisesti männän vastapuolella.

Karstaa kertyy
Se tekee männän ahtaaksi sylinteriin ja saa aikaan kuuman kohdan joka sitten ilmenee kiinnileikkautumana. Leikkautuma ei ole syvä kuten ylempi kuva näyttää: vain männänpään viisteen levyinen. Se ei myöskään ulotu männänrengasuraan asti. Siksi arvelenkin että puhdistamalla, korjaamalla virheet ja uusimalla männänrenkaat saan vielä männistä käyttökelpoiset. 

 Karstainen männänlaki.

Paksua ja kovaa karstaa
Vasemmalla näkyy että kova karsta on irronnut levymäisinä kappaleina. Kova karstanpala voi tunkeutua männän ja sylinterin väliin tai kerros voi kasvaa niin paksuksi että se ottaa sylinterikannen reunaan kiinni. Siitä syntyy ylimääräistä mekaanista rasitusta.

Mäntä puhdistettuna.

Pitää tasoittaa
Männässä on hieman naarmuja mutta karstan ja lämmönvaihtelun synnyttämät syöpymät ovat hankalia jatkossa: karstan syntyminen uudelleen alkaa juurikin epätasaisista paikoista.

Vasemman kannen venttiilit.

Venttiilikoneiston kunnostus
Karstat on poistettu ja venttiilien päistä keinuvivuista johtuvat lovet on hiottu tasaiseksi. Myös keinuvivut pitää hioa.

Pakoventtiilissä lievää syöpymää.

Moottorikoneistamoon
Pitää käydä kansityöfirmassa kansien kanssa, vaihdattaa venttiilinohjurit ja hiottaa seetit sekä venttiilit oikeisiin mittoihin. Tiivistepinnat ovat nyt liian leveät. Venttiileissä on vielä hiontavaraa kuten seeteissäkin hieman.

Ulkopuoliset kannenmutterit.

Kiristys oikein
Kaksi kannenpulttien mutteria per kansi on venttiilikoneiston ulkopuolella. Niiden pinnat hapettuvat karheiksi eivätkä ilman hiontaa muodosta tarpeeksi tiukkaa liitosta. Sileällä pinnalla rasva auttaa parhaiten kiristettäessä.

Jakopään kotelo puhdistuksen jälkeen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti