lauantai 28. maaliskuuta 2015

Sääksjärvi Trike Takakatteen valmistus


Kevyt takakate
Kuten otsikko kertoo on tarkoitus tehdä lasikuidusta takakate S.Trikeen mahdollisimman edullisesti ja kohtuullisen kevyt rakenteellisesti.

Erillinen metallirunko
Se tarvitsee kuitenkin rungon vaikka lasikuidusta voi tehdä kyllä kantavankin rakenteen mutta yksinkertaisuuden vuoksi suunnittelin katteen niin että yksinkertainen metalliputkikehikko kannattelee katetta.

Tavaratilat myöhemmin
Katteen alle jää tavaratilaa. Jonkinnäköiset laatikot on sinnekin tehtävä. Mutta joskus myöhemmin. Ensin kate.

Tavoitteena pieni ilmanvastus
Katteelle olen asettanut pari vaatimusta keveyden ja yksinkertaisuuden lisäksi. Se ei saa lisätä merkittävästi ilmanvastusta eikä lisätä sivupinta-alaa. Siksi siinä on vain vähän muotoja.

Kaareva perusmuoto
Kokonaisuus on valmiina lähes levymäinen loivasti ja asteittain takajalkatappien takaa alkaen taaksepäin kohoava pinta.
Samalla se hoitaa lokasuojien tehtävää. Tosin aiemmat lokasuojat saavat olla edelleen paikoillaan.

 Keskiseisontatuen korvakkeiden korvaajat.

Poistettavia ja lisättäviä osia
Koska keskiseisontatuki on otettu luonnollisista syistä pois on myös keskiseisontatuen kiinnikkeetkin otettava pois. Nämä kaksi alumiinipuslaa korvaavat alkuperäiset osat. Kyseistä pulttia voin hyödyntää taka-apurungon rakenteiden tukipisteenä.

Takakatteen rungon ensimmäiset "tukikaaret".

Halvinta ja riittävän tukevaa
Nämä ja näiden kiinnikkeet sekä pari poikkiputkea tukevat lasikuituista katetta. Putket ovat 22 millimetristä saumattua teräsputkea. Eivät laadultaan kovin korkeatasoista mutta riittävän kestävää, kevyttä, halpaa ja kestää taivuttamista menemättä mutkien kohdalta lyttyyn.

Aiempaa kokemusta
Samaa putkea käytin myös Carillofornia Triken rakenteissa. Valinta kohdistui jälleen tähän koska ennestään on taivutuslestit putkentaivuttimessani olemassa.

Kahdessa paikassa
Koska S.Trike ei mahdu talliini kokonaisena tein takakatteen rungon asennustyön ja kokoonpanon ulkosalla.

Ulkona hitsaus vaikeaa
Se hieman rajoittaa mag-hitsausta koska tuuli tahtoo viedä suojakaasun mennessään. Sain kuitenkin perusrakenteen hepattua nippuun. Loput osat ja saumat saan hitsattua sisätiloissa laadukkaammin.

 Takakatteen runko sovituksessa.

Katteen kiinnitys ja tavaratilat
Rungon päälle tulee tietenkin kate. Sille pitää keksiä sopivat saranakohdat koska katteen alle tulee tavaratilat molemmille puolille.

Mietintää
Todennäköisesti aukeamissuunta on edestä taapäin eli saranat ovat katteen takareunassa. Kate tulee olemaan osittain kantavaa rakennetta koska putkikehikko ei kestäisi yksistään. Tai katteeseen tulee vain kannet joiden alla tavaratilat ovat. Aika näyttää.

Linjakkaammaksi
Tällä hetkellä on pyörän kokonaispituus 2760 millimetriä josta katteen pidentävä vaikutus on noin 200 milliä. Pyrin tekemään ulkonäöstä tasapainoisen etu- ja takaosan suhteen. Sivulta näkyvää raskasta muotoa ei tule. Kate on lähes tasomainen levy.

Tavaratilat piiloon
Sen alle tulevat sälytystilat katoavat sen "varjoon" varmuudeksi voi ne maalata mattamustalla niin eivät erotu liikaa. Samalla tietysti pyörän "läpinäkyvvys" poistuu. 

Takanäkymä.

Lokarit ok
Lokasuojat ja takavalot saavat jatkaa tehtävässään.  Kate antaa lisää suojaa takarenkaiden roiskeilta.

Muotin tekoon
Katerungon päälle pitää seuraavaksi tehdä katteen mallin pohja ja muotoilla se tarkoituksenmukaisesti. Sen jälkeen siitä otetaan muotti johon sitten muotin viimeistelyn jälkeen laminoidaan kate. 

Rungon mukana
Takakate tulee kokonaisuudessaan jousitetun massan puolella ja se tulee painamaan noin 5 - 8 kiloa runkoineen. Mistään massiivisesta osasta ei siis ole kyse. Katteen alle, alimmaksi painopisteen kannalta, tulee tavaratila joka koostuu lasikuituisista laatikoista. Sijainti pääosin taka-akselin etupuolella.

Alkuperäisiä vaimentimia sirommat rosterivaimentimet.

Minne melupöntöt
Äänenvaimentimien paikkaa en ole vielä ajatellut. Painopisteen kannalta ne olisivat parhaiten sijoitettuna alas ja melko eteen. Taka-akselin alta ne eivät mahdu joten niiden on tultava sen yli.
Silloin ne pyrkivät viemään osan tavaratilasta. Näyttävimmät ne olisivat tietysti heti katteen takareunan alla rinnakkain. Se taas pidentäisi ennestään jo melko pitkää rakennetta.

Laadukkaat vaimentimet
Äänenvaimentajien merkki on tunnettu laatuvaimentimien tekijä LaFranconi. Vaimentajat ovat varsin tehokkaat eli vaimentavat V-kakkosen äänen vienoksi putputukseksi. Valmistettu ruotumattomasta teräksestä. Naarmut voi kiillottaa pois kiillotuskoneella.

Pilkillä kisaamassa
Muutama päivä välillä muutakin tekemistä piti harrastaa: käynti pilkkikilpailussa pitkästä aikaa. Olosuhteet hyvin liukkaat ja tuuliset. Ei havaittavaa tulosta syntynyt. Voittajakin sai vain neljä kalaa joka sekin oli vain tuomariston kertomaa. Kaloja ei koskaan näkynyt.

Tietysti sauna ja hyvää ruokaa
Muutoin oli mukavaa illanvieton merkeissä muitten palkintoja juhliessa. Matkaa kalapaikalle tuli noin 550 km autolla edestakaisin. Tulipa nähtyä uusia maisemia ja tutkittua Kymenlaakson soratieverkostoa.

Takaisin työleirillä
Nyt olisi aikomuksena hitsata hepatut kohdat verstaan sisätiloissa umpeen ja asentaa kulmatukia ja esimerkiksi äänenvaimentimille kannattimet.

Suojaus kuumuudelta
Pakoputkisto jää hieman ahtaaseen paikkaan joten arvelen laittavani kuumankestävän lämpösuojanauhan pakoputkien ympärille siltä osin kuin ne ovat ahtaissa väleissä. Palovaaran vaara vähenee. Tosin ne putketkin pitää vielä tehdä.

Valmiista tarvikemutkista
Tarkoitukseen voi käyttää tavanomaisia autoihin tarkoitettuja valmiita tarvikkeena saatavia putkenmutkia.

 Takakatteen runkokehikko "rautavalmiina".

Kolme metriä moottoripyörää
Etuosassa oleva pitkällä pultilla kiinni oleva poikkiputki toimittaa pyörän rungon virkaa takahaarukan kiinnityskohtana. Koko laitos on siis siltä kohtaa taapäin ja pidentää pyörän tasapainoisen näköiseksi. Äänenvaimentimet kun tulevat vielä kiinni niin pyörän pituudeksi tulee tasan kolme metriä.

Pakoputket myös kantavaa rakennetta
Seuraavaksi ehkä pakoputkien tekoa kunhan säätila taas lämpenee sillä homma on tehtävä ulkotiloissa. Pakoputkien kulkureitti vaikuttaa melkoisesti miten tavaratilat (3 kpl) sijoittuvat ja mikä on niiden muoto. Pakoputket toimivat osaltaan kantavana rakenteena.

Vaimentimet osittain näkyviin
Äänenvaimentimille on kiinnikkeet katteen runkokehikon pitkittäisputkien alla. Äänenvaimentimien päät ulottuvat noin 20 cm ulos katteen takareunan alta.

Poikittaistuet lisäksi
Runkokehikkoon piti tehdä myös poikittaistuet ruuvikiinnityksellä jakamaan kuormitusta. Yksi kiertää kardaanin alitse ja toinen on takayläosassa.

 Äänenvaimentimien sijainti takakatteen yläosassa.

Tyyli ennen tarkoitusta
Tämä äänenvaimentajien sijoitus on harvoja myönnytyksiäni tyylille. Tavallisesti tarkoituksenmukaisuus menee edelle. Vaimentimet siirtävät painopistettä tässä kiinnityskohdassa ylös ja taakse. Kumpikin asia on haitallinen.

Vaihtoehto b
Toinen mahdollisuus olisi ollut kevyempi ja paljon proosallisempi: kardaanin yläpuolelle henkilöauton äänenvaimennin ja siitä putki jonnekin oikean takarenkaan tietämille. Asia joka saattaa vielä toteutua.

Poikittaistuet
Kuvan yläreunassa näkyy pulttikiinnitteinen poikkituki. Sen tarkoitus on jakaa kuormitusta molemmille puolille tasaisesti. Myös alhaalla on vastaava joka kiertää kardaanin alapuolelta

Ulkona sadetta ja kylmää
Koska säät ovat mitä ovat niin ulkotyöt eivät kiinnosta joten aloitin sisätiloissa takakatteen mallin valmistuksen. Materiaalit on hankittuna. Joutuu varautumaan että lähipäivinä pitää ottaa evästä tallille koska päivä saattaa venyä yli tavanomaisen 2 - 3 tunnin rypistyksen. Laminointi kun on tehtävä yhdellä kertaa.

Homma etenee vauhdilla
Mallin tekoon meni pari tuntia. Muotin laminointiin kolme. Nyt muutama päivä muotin kovetusta sisätiloissa. Sitten viimeistely ja irrotusainekäsittely niin pääsee laminoimaan muottiin katteen. Sen kanssa meneekin sitten hieman pidempään viimeistelyineen.

Ei aivan sileää
Mallista ja muotista en tullut ottaneeksi kuvia. Pieniä epätarkkuuksia muotiin jäi mutta ne on suhteellisen helppo oikoa hiomalla valmiista laminaatista. 

 Kaksi kerrosta 300g/m2 lasikuitukangasta ja keinosilkkiä kerros.

Paukkupullomaalilla
Jonkinnäköinen maalikin pitäisi saada takakatteen rungon pintaan ja tietenkin itse katteeseen. Kustannussyistä maalailen varmaankin aerosolimaalilla. Pitänee löytää vastaavat sävyt kuin on pyörässä muutenkin. Beigeä ja tiilenpunaista. Noin suunnilleen.

Sovitus katteen runkoon
Sovitin jo rakennetta metallikehikkoon. Hieman piti korjailla. Teippasin laminaatin kiinni kehikkoon niin että muoto on kokolailla sama eli laminaatti istuu. Jäykisteiden avulla muoto myös pysyy.

Jäykisteiden laminointi isoille alueille alapintaan.

Jousituksen kohta
Etuosassa  keskellä on laminoimaton alue. Keskellä oleviin vinotukien liitoksiin asti se leikataan pois koska pyörän rungon takaosa ja jousitus tulee niille main.

Viimeisteltävää riittää
Laminaatin reunat pitää viimeistellä. Ne kiertävät putkien ympäri vain yhden neljäsosakierroksen. Kiinnitystapa tulee todennäköisesti olemaan niittaus jos en muuta keksi.

Lähikuva tukirakenteesta.

Ohut ja kevyt kate
Koska itse pintalaminaatti on alle yhden millimetrin vahvuinen tarvitsee se isommille pinnoilleen, tai siis pintojen alle, jäykisteet. Ne valmistin polypropeeniköydestä jonka päälle kaksi kerrosta samaa lasikuitukangasta kuin mitä pintalaminaatti on. Polypropeeni tai polypropyleeni, kuten sitä myös kutsutaan on sitkasta ja hyvin kevyttä muovia.

Kovettamisvaihe
Kuva on otettu vielä laminoinnin ollessa märkää. Se saa kovettua pari päivää niin valkoisen karhennuskankaan voi poistaa. Sen jäljiltä pinta on sileää.

Myös kankaasta voi tehdä katteen
Tämä pinnoite on toinen mahdollisista pinnoitteista. Toisen teko on vielä helpompi mutta työläämpi ja siihen tarvitaan teollisuusompelukonetta. Joka minulla jo onkin. Kankaastakin voi tehdä katteita.

Pohjamaalaus
Seuraavaksi on ulkopinnan viimeistelyä ja maalaus hiontavärillä. Ehkä hieman lisää pakkeliakin tarvitaan. Kuten kuvasta näkyy piti joihinkin kohtiin jo hieman sipaista koska muotti ei ollut aivan sileä. Laminaatti on maalaamattomana läpinäkyvä. Montakohan paukkupulloa tuohon menee...

Reunojen siistintää
Kaksi iltapäivätuntia pyhitin katteen reunojen viimeistelyyn, hiontaan ja hiontavärin ruiskutteluun. Maalista on se hyöty että se paljastaa niin lievät muotovirheet kuten lasi-polyesterikomposiittiin jääneet huokosetkin. Molempia on.

Lisää pakkelia
Maanantaina lisää pakkelointia huokoisiin kohtiin ja lisää hiontapohjaväriä juuri ennen verstaalta lähtöä niin ei tarvitse haistella maalin käryä. Saisi säät suosia enemmän niin hionnat ja maalaukset voisi tehdä ulkona ja antaa tuulen viedä pölyt ja käryt. Eiköhän ensi kuussa jo sellaisia säitä ala olemaan.

Sisätöitä vain
Huhtikuu alkoi räntäsateineen. Sisähommina karkean pakkeloinnin jälkeen hiotavärin ruiskutus. Se paljastaa mihin pitää vielä sipaista hienopakkelia. Eipä pakkelia paljon kulunut vaikka sipaisuja onkin melko monta. Lähinnä huomaamatta jääneitä lovia ja pakkelilastan jättämiä naarmuja. 

Viimeistelypakkelointi hienokitillä.

Hiontaa ja tasoitusta
Seuraavaksi vesihiontaa. Sen jälkeen jälleen hiomaväri ja jos lovia ja naarmuja tai muotovirheitä vielä ilmenee niin hienokittiä voi vielä levitellä. Sitten pohjamaali ja siitä parin päivän sisään pintamaali.

Kovetuksen aikana muuta
Sitten pitkä kovetus. Sillä aikaa voi rakennella pakoputkistoa ja mahdollisesti myös katteen alle tulevia tavaratiloja. Taivoite olisi noin 100 - 120 litraa selkeää tilaa ja mahdollisesti jonkinlainen "putki" pitkille tavaroille.

Suunnittelu kesken
Takakatteen kiinnitystä pitää miettiä vielä uudelleen. Alunperin ajattelin että se olisi kokonaisena kääntyvä levy mutta taidankin tehdä siihen aukot tavaratiloille. Samalla tavaratilat saa kätevästi tiivistettyä.

Oheishommaa
Alkuperäisestä ja huonokuntoisesta työkalukotelosta pitää ottaa myös muotti ja tehdä lasikuidusta kestävämpi kotelo satulan alle.

IKH:n hyllystä, melkein
Maalitkin löytyivät. Värit tulevat olemaan samat kuin pyörässä ennestään: kultaa, tiilenpunaista ja kermanvärinen pääsävy. Oikeasti punainen pitäisi olla viininpunaista mutta edellinen maalari oli päätynyt tiilenpunaiseen. Nätti väri sekin. Mutta hieman tylsä. Maalit saan muutaman päivän päästä. Oli tilaustavaraa.

Äänenvaimentimille paikka
Sillä välin ryhdyin sovittelemaan äänenvaimentimia takakatteen runkoon ja runkoa kiinni pyörän runkoon.

 Äänevaimentimet kiinnikkeissään.

Pakoputket
Seuraava homma on tehdä keskipöntöstä molemmille äänenvaimentajalle pakoputket. Melko mutkikkaat pitää tehdä. Osa materiaalista on hankittuna. Katsotaan riittääkö hankitut mutkapätkät. Materiaalina on tavallinen sinkitty teräsputki. Maali päälle niin pysyy ruoste irti.

Punnitusta
Takakatteen paino hieman arvelutti mutta ennen pintamaalia painaa putkikehikko 8,5 kg ja lasikuitukate 1,9 kg. Siihen verrattuna rosteriset e-hyväksytyt äänenvaimentimet painavat yhteensä enemmän. Vanhat kromatut kartiomalliset vaimentimet olisivat kevyemmät.

Painopiste siirtyy taemmas
Toisaalta pyörän kokonaispainopiste siirtyy taemmas joten etupyörälle tuleva paino vähenee.

Tavaratila kevyille asioille
Kuvassa näkyvään kehikon keskellä olevan putkineliön alle tulee neljänkymmenenkahdeksan litran tavaratila. Sen ostan kaupasta valmiina. Sitä ei voi avata paikoillaan vaan nostetaan takakatteen päälle ja avataan siinä. Katteen päälle pitää laittaa muutamia kuminappuloita riveihin niin maali ei kärsi eikä paino paljon lisäänny. Takatavaratilaan ei voi laittaa mitään kovin painavaa. Lähinnä vaatetavaraa.

Tasapainossa pysyttävä
Paljon on vielä suunniteltavaa ja rakennettava tukia kuljetustiloja varten. Todennäköisesti lasikuidusta. Pakoputkien tietämille katteen etuosaan takapyörien ja rungon väliin on tarkoitus mahduttaa lisätavaratiloja. Mahdollisimman alas tietenkin. Siellä on painavampien tavaroiden kuljetustilat. Lastaamisessa pitää olla tarkkana että molemmilla puolilla paino olisi kokolailla sama. Syystä että rakenne mahdollistaa pyörän etuosan rajoitetun kallistelun riippumatta taka-akselin asennosta.
Hiontaa ja maalausta lisää
Tasoitevärin vesihionta ja pohjamaalin ruiskutus päivän ohjelmassa. Kunhan pohjamaali on kovettunut niin vesihion sitäkin hieman. Hienotasoitteellekin olisi vielä ollut käyttöä mutta ajattelin antaa pienten virheiden olla. Kate "peilailee" joka tapauksessa.

Lisää maalausta

Pohjamaali kovettui yön yli ja puolitapäivin ruiskutin perusvärin sen päälle.

 Pohjamaalaus.

Keksin katteelle kiinnitystavan
Laminaatin reunassa on reiät joihin tulee alumiiniset purjerenkaat. Niillä tapahtuu kiinnitys takakatteen runkoon. Purjerenkaiden asennus tapahtuu kunhan maalaus on kuivunut kokonaan. Eli joskus viikon - kahden päästä. Keskellä olevaan avoimeen kohtaan sijoittuu triken takasatula ja takarunko.

Pääväri on jo ruiskutettu ja tiilenpunainen tehosteväri myös.

Maalarinteippiä kuluu
Perinteisesti hyödynsin sanomalehtipaperia ja maalarinteippiä maalin rajauksissa. 

Pääväri ja reunatehoste maalattuna ja teipit poistettuna.

Kultaraidat
Päävärin kermanvalkoinen ei oikein erotu kuvassa mutta kyllä se siinä on. Huomenissa jatkuu teippaus rajaukseen käytettävän kultamaalin saamiseksi pintaan.

Värimalli ja oma maalaus.

Suhdejuttu
Kultamaalin osuudet tulevat olemaan leveämmät kuin mitä tuossa mallina olevassa sivukotelossa. Siinä on oiottu ja tehty rajaus teippaamalla. Tämä ei ole tämän pyörän viimeisin värivalikoima. Joskus myöhemmin teen pohjatyöt kunnolla ja toimitan koko triken ammattimaalarille. Nyt ruiskutellaan paukkupulloista hieman sävyä pintaan.

Viimeinen teippaus

Tänään oli kultamaalauksen vuoro. Arvelin purkillisella maalia selviäväni koska tiilenpunaisen värin osalta yksi purkki riitti ja vähän paikkausväriä jäi varalle. Kultamaali olikin lakkaa jossa seassa pieniä hiutaleita. Se ei olekaa niin peittävää kuin tavalliset värit. Piti käydä ostamassa purkillinen lisää.

Maaliyllätys
Kun palasin verstaalle niin olikin yllätys kun juuri maalattu kultaväri olikin tummunut ja muuttunut peittäväksi. Jäi kultamaalia pullo reserviin. Jos maalauksen olisi tehnyt kunnolla olisi päälle vielä vetää koko alalle uv-suojalakka. Jätän sen kuitenkin myöhemmäksi ja oikean maalarin tehtäväksi joka saa tehdä ammattitaidolla myös pohjatyöt. Ei ole mun laji edes paukkupullomaalaus.

Kultamaalauksen maski.

Teipin kanssa hankaluutta
Koska katteeseen tuli kolmea väriä niin tarvittiin kaksi teippaus- ja suojausvaihetta. Teippaaminen on sinällään helppoa mutta teipin saaminen pysymään maalauksen ajan on haastavampaa. Maalin ohenteet pyrkivät irrottamaan maalarinteipin liimaa. Erityisesti kaarteissa. Neljä kulmaa oikaisin tekemällä niihin terävät nurkat. Taiteilijan vapautta...

Teippauksen poiston jälkeen asensin purjerenkaat reunoihin.

Purjerenkaat reunassa.

Kiinnitysreiät
Purjerenkaiden asennustyökalu ei ollut aivan ensiluokkainen. Piti tehdä itse parempi. Purjerenkaat ovat kuitenkin paikoillaan. Kate kiinnittyy niiden avulla takakatteen runkoon. Muutama ruuvikiinnityskin saattaa tulla.

Tavaratilat katteen alle
Seuraavaksi onkin tavaratilojen valmistusta. Pitänee ostaa lisää polyesterihartsia ja katkokuitumattoa. Eipä aloittaessa arvannut kuinka monta työvaihetta tämäkin homma vaatii.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti