perjantai 30. toukokuuta 2014

Sääksjärvi Trike Loppukokoonpano jatkuu

Viikon verran olen hiljalleen kasaillut valmiiksi tehtyjä osia kiinni toisiinsa. Tänään kannettiin naapurifirman kaverin kanssa lähes kokonaan koottu taka-akseli pihahalliin. Taka-akselin kokoonpanosta on oma juttunsa.

Vaikka reilut neljä tuntia, miinus kahvitauot, heiluin akselin ja sen tukivarsien kanssa ei tullut päivässä valmista. Pyörän etuosa oli keskitukensa varassa ja taka-akselin ripustin pitkittäistukivarsiensa varaan. Vasta takapyörien asentaminen sai painopisteen keskituen takapuolelle.

Jarrujen kanssa meni hieman enemmän aikaa kuin arvelin. Jostain syystä jarruneste vaahtoutui jarruputkissa ja jouduin odottelemaan sen "selkiämistä". Sen jälkeen ilmaus onnistui ja jarrupolkimeen tuli tuntuma että jotain tapahtuu. Tehon testaaminen jää ensi viikon puuhasteluksi. Huomenissa menen ja ripustan polttoainetankin paikoilleen. Sen hana on viallinen ja sitä pitää hieman kunnostaa.

 Asennus taka-akselin osalta valmis.

Kuten näkyy niin vielä on asentamatta käsijarru, äänenvaimentimet, kuljettajan satula, tankki ja muoto-osat. Niistä suurin osa on vielä tekemättä. Muotit ovat useimpiin osiin valmiit paitsi ei takakatteisiin. Pitää päästää ensin sisäinen muotoilijani vapaaksi. Kunhan saan edes lokasuojat valmiiksi mihin ripustaa takavalot. Niiden johdotus roikkuu kuvassa takasatulan yli. Ensimmäinen havainto oli että rekisterikilven valo pitää vaihtaa pienempään: se peittää ylempien merkkien yläosat.

Vasen takapyörä.

Akselista alaspäin sojottava tuennan varsi on ollut monelle tallillani kävijälle ihmetyksen aihe. Sen on epäilty ottavan maahan kiinni monttuisella tiellä kun jouset lyövät "pohjaan". Osa on kyllä vankasti jousittamattoman rakenteen puolella ja liikkuu takarenkaan tahdissa epätasaisuuksien yli. Pitäisi olla tiessä aivan järkyttävä "muotovirhe" jyrkkine reunoineen jos tukivarren alapää tiehen raappaa!

Koko laitos sivukuvassa.

Kuvassa ylimääräisenä on keskiseisontatuki. Sen poisto tapahtuu lähipäivinä. Akseliväli on noin 190 cm. Päällimmäinen syy pitkään akseliväliin on kardaanin sopiva kulma. Nyt kardaanin nivelillä on siedettävä käyntikulma. Runko on aivan vaakasuorassa kuormittamattomana. Kardaanilla on pieni "pänninki" kuminiveltä vasten. Joustossa puristus kuminiveleen vähenee mutta ei mene vedon puolelle. 
Takajousien painuma kuormitettuna on noin 3 cm yhdellä henkilöllä ja kahdella 4,5 cm. Joustovaraa jää jälkimmäisessä tapauksessa vielä noin 5 cm. Joustintuissa on vielä käyttämätöntä säätovaraa noin 4 cm. Sachs-iskareissa on sakaramutterisäätö. Keulakin painuu hieman lastattuna eli runko pysyy kokolailla suorassa. Pyörän jousitetun massan määrä hieman pieneni muutoksessa mutta jousittamaton massa kasvoi kovasti. Näitä ei kuitenkaan eritellä katsastuksessa. Vain kokonaispaino ratkaisee ja sen on oltava alle 460 kg laskettuna kahden matkustajan painolla. Käytännössä 75 kg + 75 kg + pyörän paino = max 460 kg.  Pyörälle saa siis jäädä painoksi korkeintaan 310 kg.  Aion suorittaa punnitsemisen kunhan pääsen Triken ja vaakojen kanssa jonnekin jossa on tasainen lattia. Pyörälle ilmoitettu keskimääräinen paino ajokunnossa on 260 kg. Se antaa pelivaraa 50kg josta pelkkä taka-akseli painaa 45 kg. Tarkalle menee kun lisätään takapyorien paino ja kardaani sekä tukivarret. Jostain täytyy todennäköisesti vähentää painoa lisää.

Nyt on vähennetty toinen etujarru, joitakin koristeosia kuten molemmat kaatumaraudat ja pakoputken suojat, hankittu pienempi akku, poistettu iso muovinen ilmansuodatinkotelo, poistettu toinen äänimerkki, asennettu kevyempi starttimoottori, keskiseisontatuki poistetaan, jne. Yhteensä noin 15 kg.
Mukana nykyisessä massassa on myös sähköinen peruutuslaite. Sen paino on noin 1,5 kg ja sen voi ottaa katsastusta varten irti. Että sentään jotain on tehtävissä jos oikein tiukoille menee....

Motivaatio projektin eteenpäin viemiseksi on jälleen hyvä kun on jotain oikein konkreettista tullut tehdyksi. Ensi syyskuussa tulisi Triken teolle kaksi vuotta täyteen.

Jatkoa 31.05.2014
Bensatankin hana kiukutteli vuotamalla bensiiniä lävitseen muuallekin kuin letkuun. Laitoin tankkiin tilkan ylivuotista 95E10:ä josko tiivisteet turpoaisivat. Tässä mallissanhan on hieman poikkeava bensiinihanajärjestely: hana on tankin alla keskellä sen takaosaa ja sen käyttö on vaijerilla oikeaan sivukoteloon jossa on on-off-vipu.Jos hana ei ala pitämään täytyy sen tilalle tehdä vain liitin ja vetää siitä letku johon tulee sulkeva pikaliitin. Se pitää muistaa avata pidempien pysähdysten ajaksi turvallisuussyistä-

Vasen kaasutin laski allensa. Kopaus kohokammioon hiljensi vuodon. Talven aikana kuivunut neulaventtiili siellä vain kiukutteli. Edelliskerralla samassa kaasuttimessa oli omalaatuisempi vika.

Muutakin tuli havaittua: sähköinen peruutuslaite siirsi tasamaalla tasan kolme metriä koko laitetta. Sitten paloi sen sulake (15A). Seuraavaksi kokeilen 20A:n sulaketta. Voi olla että peruutusmoottori on hieman tehoton mutta se kyllä selviää ajan kanssa.

Yksi oma töpeksintä tuli myös ilmi: olin tehnyt peruutusvivun sähköisen kytkennän juuri nurinpäin. Sen muuttaminen vaati pienen mekaanisen muutoksen niin homma on kunnossa. Laitoin akun paikoilleen ja lataukseen. Alkuviikosta ehkä starttailen. Pitää katsoa kytkentäkaaviosta puolien johtojen oikea kytkentä vasen/oikea. Puolat olivat irti kunnostusta varten enkä tullut merkinneeksi minkä väriset, kahdesta johdosta, menevät puolien miinusnavoille. Virhemarginaali kokeilemalla vain 50%. Plusnapojen johtojen järjestyksellä ei ole väliä. Ovat saman värisetkin. Valko-ruskeat.

Huoltikselta kannullinen uutta gasoliinia niin pääsee koittamaan mitenkä Guzzin kone ja voimansiirto siirtää asfalttia Toyotan taka-akselin kautta. Välityssuhteen laskin ja valitsin vain hieman tiuhemmaksi kuin California III:n alkuperäinen.

Tämmöinen siitä tuli kun aikaa kului.

1 kommentti: