tiistai 14. toukokuuta 2013

Arkipyörän remonttia Vapaavalon katkaisija


Oireet alkoivat
Vapaavalo rupesi oireilemaan edelliskesänä sateella ajettaessa. Vapaavalon lamppu syttyi satunnaisesti vaikka vaihde oli päällä. Sinänsä ei merkitystä oli vaihde mikä hyvänsä. Tosin vapaavalo paloi myös kun vaihde oli oikeasti vapaalla. Mitään muuta toiminnallista ongelmaa ei tullut havaituksi.

Hämäävää
Vapaavalon vilkkuminen haittasi hieman myös vilkun käyttöä: näkökentän alareunassa kun vilahteli vihreää niin sormi hakeutui painamaan vilkkua pois päältä vaikka tarvetta ei ollutkaan. Haitta oli siis pääosin esteettinen. Itse en ole tarvinnut koskaan vapaavaloa käyttäessäni eri moottoripyörien vaihteistoja.

Toinen hämmentävä valo
Lähinnä avuksi aloittelijalle tai satunnaiselle kuljettajalle. Toinen turha valo on vaihtovalo joka sekin 1100 Brevasta löytyy. Sen funktiota en ole myöskään sisäistänyt. Vaihdettahan vaihdetaan silloin kun siihen on tarve. Ei sen mukaan mitä valo näyttää.

Vapaavalon kytkimen tarkoitus
Todennäköisesti se että moottoria ei voi käynnistää vaihde päällä jos kytkinkahva ei ole vedettynä. Siis jonkinlainen turvajärjestelmä.
Jos anturi on viallinen niin on mahdollista käynnistää vaihde päällä. Se saattaa johtaa kaatumiseen tai ainakin säikähdykseen.

Yhtenäinen mallisarja
Samat osat kuin tästä 1100 Brevasta löytyvät samoilta kohdin myös muista CARC-mallisista 850cc ja 1200cc Sporteista ja Brevoista.

Laitan toimimaan
Mutta kun kyseiset toiminnot ovat olemassa niin kai niiden sitten pitää toimia. Kävin siis ostamassa kaupasta vapaavalon anturin. Muutaman euron ostos. Alkuperäisosa on huomattavasti kalliimpi.

Vanha vapaavalon anturi.

Muoviosa rikki
Tässä anturissa oli kahta vikaa: sen jousi, jota alapään kärki painaa, oli hieman kuoleentunut ja musta muoviosa heilui ja oli ilmeiseti päästänyt kosteutta ja likaa anturin rungon sisään. Siitä johtunee sen epämääräinen toiminta.

Anturin liitin suojineen.

Sijainti vaihdelaatikon takapäässä
Vapaavalon anturi sijaitsee vaidelaatikon takaosan yläpinnalla keskilinjan oikealla puolella. Yläpuolella on ilmaboxi ja takana rungon poikkiputki. Liitoskohtaa peittää "piippu"-tyyppinen kumisuoja. Liitin on tavanomainen "Abiko". Liittimeen menee vain yksi johdin eli liitin on maadoittavaa tyyppiä. Eli valolle menee jatkuvasti jännite virran päällä ollessa ja kun vaihde on vapaalla anturi maadoittaa ja valo syttyy.

Täytyi purkaa
Saadakseni avointa työskentelytilaa irrotin molempien puolen pienet sivupanelit, siirsin releet roikkumaan rungon yli pyörän oikelle puolelle ja irrotin releiden pohjalevyn. Levy on kiinni takaa kolmella peltiruuvityyppisellä ristipääruuvilla ja kahdella pienellä pultilla etureunastaan. Levyn alla on takajousituksen iskunvaimentimen yläpää. Levyn pois otto ei ole välttämätöntä. Anturi irtoaa 13 mm puolipitkällä hylsyavaimella. Pieni sorminäppäryys ei ole pahitteeksi.

Alumiininen tiiviste
Anturin alla on alumiininen aluslevy tiivisteenä. Jos anturia kiristää liikaa alumiini antaa periksi ja anturin toiminnasta tulee epäherkkää. Alumiininen, tai kuparinen, aluslevy uusitaan anturin vaihdon yhteydessä: alkuperäinen on jo liian littoinen eikä pidä öljyä takanaan.

Releiden pohjalevy.

Erikoiset releet
Tulipa puhdistettua pohjalevy ja katsottua releiden liittimien kunto samalla. Ehkä pitäisi hankkia varalle rele tai kaksi koska releiden tyyppi ei ole sama kuin tavanomaisten market-releiden. 90-luvulla tulivat ns mikroreleet markkinoille ajoneuvovalmistajien kautta: niiden saatavuus oli huono eikä niitä saanut kuin harvasta paikasta kalliilla. Nyttemin niitä saa joka autotarvikeliikkeestä edullisesti. Taas on muutettu hieman rakennetta ja voidaan rahastaa hetken aikaa...

Näkymä pohjalevyn alle.

Pohjalevyn alla
Pohjalevyn pois ottaminen helpottaa iskunvaimentajan irrotusta jos sellaisia aikeita on mutta ei ole välttämätöntä. Akkutelineen kumipanta irtoaa samalla kun levy irtoaa.

Uusi anturi paikoillaan.

Rungon takana
Kuvauskohta oli hankala mutta tuo pyöreä lätkä on anturin johdinliitin. Uusi anturi oli alkuperäisestä poikkeava valkoisella värillään ja muoviosan runsaammalla liimauksella. Vieressä kulkeva punosletku on kytkimen hydrauliikan letku. Yläpuolella ilmanjakokotelon pohja.

Releet sivussa.

Releet kumien varassa
Releet ovat normaalisti kiinni pohjalevyssä kumikiinnikkeillä jotka vaimentavat värähtelyä. Kuvan yläreunassa on valkoinen liitin. Se vie sähköä akulta oman sulakerasiansa kautta mittaristolle ja ajotietokoneelle. Sen irrottaminen nollaa ainakin kellon ja molemmat osamatkamittarit.

Releet paikoillaan homman jälkeen.

Asentokytkin
Keskellä alhaalla on pyörän asentokytkin (Turn over switch) joka huolehtii kaatumistapauksessa moottorin sammuttamisesta. Sen liitin on kuvassa keskellä oleva valkoinen kaksinapainen. Liitin on eri tyyppiä kuin muut lähistöllä olevat liittimet joten sitä ei voi sekoittaa muihin eikä siten kytkeä väärin. Vanhentuessaan/vikaantuessaan asentorele saattaa aiheuttaa omituisia häiriöitä ajon aikana. Sen toiminta on helppoa testata: otetaan rele pois telineestään ja moottorin käydessä sen asentoa muutellaan. Vain sivuittain käännettäessä sen pitäisi katkaista moottorin käynti mutta ei pitkittäisuunnassa käännettäessä. Sivuvaunukäytössä asentokytkin pitää poistaa toiminnasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti