perjantai 8. helmikuuta 2013

Guzzi T3 Californian kytkin


Paljon käytössä
Tämä kytkintyyppi on yleisin isolohko-Guzzeissa käytetyistä. Laite on hyvin toimintavarma kaksilevyinen kuivakytkin. Yleisin käyttövälitys on vaijeri mutta 90-luvulta alkaen on saanut myös hydraulista käyttöjärjestelmää. Sen etuna automaattinen säätyvyys.

Vähän muutoksia
Kytkimen rakenne on peräisin kuusikymmentäluvulta. Kytkimeen on tehty yksi päivitys: kytkinkeskiön urien syvyys muuttui 80-luvulla. Se myös määrittelee kytkinlevyn tyypin vanhaan ja uuteen malliin. Molempia osia saa. Yleensä isomman remontin yhteydessä keskiö ja levyt päivitetään uudempaan tyyppiin joka on hieman pitkäikäisempi ja ehkä kevytkäyttöisempikin. Keveys riippuu kytkinjousista. Niitä saa erilaisia.

Kytkimen säätö
Kytkin säädetään vaijerivälitteisissä malleissa vaihdelaatikon takana olevan vivun saranapisteen vieressä olevasta säätöruuvista vaijerin ollessa löysänä tai irrotettuna. Vaihdelaatikon takana olevan alimmaisen kytkinvivun liikerata säädetään mallin mukaiseen ohjekirjan antamaan arvoon. (Usein 75 mm.)

Löysä liike kahvassa
Vaijeri säädetään sen jälkeen vaijerin alapäässä sijaitsevasta säädöstä siten että kahvaan ja vipuun jää selkeä löysä liikevara. Usein kahvan yhteydessä myös pikasäätö vaijerille esimerkiksi rata-ajossa kuumentuvan kytkimen irrotuskyvyn varmentamiseksi.

Perussäätö vain alimmaisesta kytkinvivusta
Usein on havaittu että kytkintä on yritetty säätää vaijeria kiristämällä mutta se johtaa ajan mittaan kytkimen painelaakerin ennenaikaiseen kulumiseen ja pahimmillaan kytkimen kantamiseen.

Kytkinoireita
Tyypillistä on että Guzzin vaihteistosta ei löydy vapaa-asentoa moottorin käydessä pyörän ollessa paikoillaan. Syynä on kytkimen säätämättömyys eikä vaihteiston häiriö. Samasta syystä vaihteet voivat kolahdella voimakkaasti kytkettäessä. Kytkimestä ja sen säädöstä on siis pidettävä huolta.

Tarkastus ja puhdistus
Kytkinkin tarvitsee huoltoa. Sen huolto ei kuulu tavalliseen huolto-ohjelmaan mutta niinkin aikaisin kuin jo 100.000 km ajetussa pyörässä on hyvä vilkaista kytkimen sisälle.

Paljon ajettu
Tässä esimerkkinä oleva pyörä on tosin ajettu paljon enemmän ja kytkintä on jossain vaiheessa alkanut kiusaamaan moottorin lievä öljyvuoto. Samalla kertaa uusitaan siis kampiakselin takapään huulitiiviste kuin vaihteiston läpi kulkevan kytkimen työntötangon tiivisteet.

 Kytkin ja vauhtipyörä starttikehineen.

Kytkinkotelo vaihdelaatikon puolella ja kytkinkeskiö.

Normaalisti kuiva
Kun kytkin on täysin kunnossa niin kotelossa ei ole kuin hiukan kytkinpölyä.

Öljyä väärässä paikassa
Tässä tapauksessa kytkinkotelo on hyvin likainen, ja öljy, joka on jostain vuotanut kytkinkoteloon, on muodostanut ruskeaa likaa yhdessä kytkinpölyn kanssa.

Vauhtipyörä.

 Kytkimen ulkokehän hammastus.

Vain lievää kulumaa
Hammastukseen on syntynyt hieman kulumaa kytkinpölyn, muun lian ja kitkan aiheuttaman eroosion vuoksi. Näille hampaille riittää puhdistus ja kevyt hionta.

 Kytkinlevyt.

Toinen vaihtoon
Oikeanpuoleinen levy on erinomaisessa kunnossa. Vasen menee uusiksi koska sen pintaan on joutunut öljyä.

Varojärjestelmä
Jos yksi kytkinlevy luistaa tai on jopa vaurioitunut voi matkaa silti jatkaa yhdenkin levyn voimin. Tosin se puolittaa tehonkeston eli kytkin voi luistaa isolla tehoasetuksella.
Levyt muutoin kunnossa 
Levyissä ei näy merkittävää kulumaa eikä lohkeamia saati murtumia keskiöissään. Niittaukset ovat myös kunnossa. Levyjä voi kolauttaa jollain terävästi ja jos kuuluu rämisevä ääni on levyssä vikaa. Niittaus löysällä tai säröjä rakenteessa. Kytkinlevyjä on useaa eri mallia.

Kytkinkeskiö ja kytkimen työntötanko.

Vanha tyyppi
Tämä kytkinkeskiö on ns matalauraista mallia. Se on herkempi kulumiselle kuin myöhemmin suurempitehoisissa malleissa käyttöön otettu syvemmillä spooreilla varustettu malli. 

Mahdollisuus päivittää
Haluttaessa voisin vaihtaa keskiön uudempaan versioon mutta tämä on sen verran hyväkuntoinen että puhdistus ja kevyt hionta riittää. Samalla voi käyttää varastoon kertyneitä matalauraisia hyväkuntoisia kytkinlevyjä vara-osina. 

Levyjen vaihto on helppo juttu
Moni olettaa että V2-Guzzin kytkimen huolto on isohko työ. Se koskee ehkä niitä jotka eivät ole sitä tehneet. Vertauksena voi ottaa takavetoisen manuaalivaihteistolla varustetun henkilöauton 60 - 70-luvulta. Kytkimiä niihinkin vaihdettiin. Se edellyttää vaihteiston irrottamisen.
 
Nopea toimenpide vaikka pyörä pitääkin katkaista
Kytkimen tsekkaaminen on sen verran yksinkertainen homma tässä mallissa että uudempaan ja kulutusta kestävämpään kytkinmalliin siirtyminen käy helposti toistekin. Nyt säästyy rahaa mukavasti. 

Kytkimen päivitys uudempaan
Päivittäminen tulisi maksamaan noin 150€. Osaluettelo. Tarvittaisiin kaksi levyä ja keskiö. Säästän varat toistaiseksi ja kulutan nämä loppuun kunniallisesti. Tutkitaan 50.000 km päästä uudelleen... 
Tai jos ilmenee käyttöongelmia.

Oireita kulumisesta
Kytkimen kuluminen pahaksi aiheuttaa äkkilähtöjä, vaihteiden heikkoa kytkeytymistä ja välivapaita.

Erikoiskaluja
Kytkimen purkuun ja kokoonpanoon tarvitaan erikoistyövälineitä. Tässä lisää aiheesta kuvien kera.

Pääasiassa kuivia kytkimiä
Tämä kaksilevyinen kytkintyyppi on yleisin "isolohkoisen" Guzzin tapauksessa eli 700cc - 1100cc malleissa joissa on Carcano-,Tonti- tai Spine-runko aikavälillä 1967 - 2013. Vain kytkinkeskiön spoorien syvempi versio tuli muutoksena kahdeksankymmentäluvulla. Muutoin osat ovat vaihtokelpoisia keskenään. 

Vauhtipyöriä on erilaisia
Vauhtipyörän rakenne ja paino sen sijaan vaihtelee runsaasti onko pyörä tarkoitettu ratakäyttöön, matkapyöräksi vai onko kyseessä custom-malli.
Uudemmissa V850, V940, V11, V12 C.A.R.C-malleissa on eri tyyppinen kytkin. Tällä uudemmalla kytkintyypillä on kuivan kytkintyypin tyypillinen käyntiääni kytkimen olessa vedettynä auki: mekaaninen kilinä tai kolke joka on ominaisuus eikä suoranainen vika. Itselläni oli C.A.R.C-malli jossa kytkin pitää melkomoista mekkalaa mutta mitään vikaa siinä ei ole. Toimii kuin uutenakin.
1400-mallistossa on omanlaisensa yksilevyinen kytkin ja hyvin autotyyppinen. 

Pikkulohkot erikseen
Niin sanoituissa pikkulohkoisissa malleissa kytkin on erilainen ja on enemmän automainen rakenteeltaan. Kattaa V35 - V50 jossa ohuempi kytkinakseli. V65 - V75, uusi V7, V9  ja uusin V85 joissa paksumpi kytkinakseli. 

Poikkeus
On myös monileyvyisellä öljykylpykytkimellä varustettuja Guzzi-malleja joissa on kaksi vaihdetta ja momentinmuunnin. Näitä löytyy erityisesti Britanniasta sillä malli oli suunniteltu viranomaiskäyttöön. Ovat haluttuja nykyisin, vaikkakin hieman isoruokaisia. Mutta kiihtyvyys on hyvä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti