Etanolia tankkiin

 

Käytännön ominaisuuksista
Maamme bensiksillä myytävä etanoli on, pääosin, kotimaista tuotantoa. Eli sen siirtokulut, tislauksen jälkeen, ovat varsin edulliset. Taitaapa olla myös turvallisempaa muihin polttoaineisiin verrattuna mutta ei henkilökohtaiseen käyttöön koska se sisältää lisäaineistusta joka ei ole ruoansulatukselle eikä aivotoiminnoille hyväksi.

Vähäisempi tehosisältö
Etanolia kuluu hieman enemmän. Omien ajokokemuksieni perusteella kymmenestä prosentista yli viiteentoista prosenttia enemmän kuin perusbensaa kuluisi samalla 
matkalla. Toisaalta etanoli on, bensiiniin verrattuna, halvempaa. Käytännössä menee kokolailla päikseen. Merkittävin haitta on että pitää pysähtyä tankkaamaan useimmin.

Yksi ohjausyksikkö
Sytytysjärjestelmä, omassa pyörässäni eli Guzzi California 1400:ssa, on samassa boksissa kuin ruiskutuksen ohjausjärjestelmä vaan en tiedä mikä on niiden kyky keskustella toistensa kanssa. Toki moottorinohjausta voi muokata sillä siihen on oma, ilmainen, ohjelmistonsa jonka kaverin kanssa suomensimme. Löytyy Gruppon sivuilta. Ehkä sitä tutkimalla tarkemmin ja muokkaamalla voi sytytystä ja ruiskutusta ohjelmoida halutulle polttoainetyypille tai niiden seokselle optimaaliseksi. Vaan, epäilen, ettei siihen riitä kykyni enään mutta aiemmin tein sitä tilauksesta. Useampi pyörä sai uuden "sielun". (Sitä ihmettelen että nykykykoulutuksen digitaalipuoleen saaneet henkilöt eivät, jostain, minulle oudosta syystä, eivät säädä pyöriään optimaalisiksi. Ei bittien kanssa pelaaminen ole hankalaa. Toki pitää tietää myös miten analogia moottoripyörässä toimii. Se ei ole vaikeaa.) Asiaan on selkeät ohjeet: https://www.von-der-salierburg.de/download/GuzziDiag/ Gruppon sivuilla ovat ohjeet.

Etanoli modernin bensakoneen polttoaineena
Palamistapahtuma on hieman erilainen ja tehoa tulee jonkin verran enemmän, moottorin koosta riippumatta, noin kymmenen, ehkä viisitoistakin, prosenttia parempi tehontuotto. Etanolin palaminen tapahtuu alemmassa lämpötilassa kuin bensiinin. Mistäkö tiedän: laitoin pyörääni, kiinteästi, moottoriöljyn lämpöanturin kohteeseen mistä koneesta tuleva öljy lähtee jäähdytinkennoon. Anturin aistinkärki on öljyn sisällä. Toinen mittari, väliaikainen, oli äänenvaimentimen etuosassa josta sain tiedon mikä on pakokaasun lämpötila kulloisellakin polttoaineella ja niiden seoksella. Useinhan on niin että tankin pohjalle on jäänyt jompaa kumpaa menolientä ja tulee niiden seos. (Johtuu siitä että reissua tehdessä ei löydy aina etanolin ostopaikkaa. Onko muilla bensiksillä kuin St1:llä etanolin jakelua? Ei ole ollut tarve juurikaan poiketa muilla mittareilla kun on St1:sen luottokortti lompuukissa ja tankkauspaikkoja varsin taajassa.)

Etanolin ja bensiinin seos
Ostaapa mistä bensamittarista mitä bensiiniä tahansa saa aina osan "petäjäistä" sillä kaikissa tavallisissa bensiineissä on etanolia joukossa. Monesti olen kuulut lauseen että etanoli rikkoo moottorin. Enpä ole moista havainnut kuin siten että kyllä se moottori hajoaa enemmin tai myöhemmin ajoi millä liemellä vaan.

Sytytyksen säätö
Sitä en ole California 1400:seen tehnyt. En tunne kovin hyvin sytytysjärjestelmän kykyä seurata mikä polttoaine on kulloinkin käytössä. Jää kaksi vaihtoehtoa: joko moottorinohjaus, monilla anturoinneillaan, kykenee sen tekemään automaattisesti. Tai sitten ei. Joka tapauksessa: etanolilla syntyi selkeästi kovempi vääntömomentti ja parempi kiihtyvyys. Saatan tutkia asiaa jatkossa. Veikkaan että sytytysennakko ei juuri muutu, vaikka varma en voi olla, vaan silti tehonlisäys on selvä etanolin eduksi. Toisaalta: tarvitseeko liki satahevosvoimainen moottori lisäpotkua? Custommallissa. (Lisäksi pyöräni on varusteltu melkein kaikilla markkinoilla tarjolla olevilla touring-varusteilla.)

Omat kokemukset
Useimmiten etanolilla keskikesän helteillä sillä Guzzin ilma-öljyjäähdytteinen moottori pyrkii käymään viileillä ilmoilla liiankin kylmänä ja etanolin käyttö vielä laskisi moottorin käyntilämpötilaa mikä, pitkän päälle, aiheuttaisi kulumista koska moottoriöljy ei saavuta optimaalista voitelulämpötilaansa. Siksi olen tukkinut jäähdyttimen ilmansaannin säädettävän venttiilin avulla että saan käyntilämpötilan riittävän korkeaksi. Jos asia kiinnostaa niin tarvikkeita on alan liikkeistä saatavista. Itse ostin Storm Motorista öljynlämpömittarin ja sen asennussarjan. Vain moottorin oikealla puolella olevaan letkuliitokseen piti tehdä kiinnityskierre anturille. Asiasta on ollut erinomaista hyötyä sillä vasta sen asennuksella sain selville ja hallintakykyä siihen mikä on sopiva käyntilämpötila. Sanoisin että jäähdytysöljykierron, em. liitoksen kautta ymmärsin että moottori käy ilmastossamme tarpeettoman viileänä.

Kylmänäkäynnin ongelmat
Kylmänä moottoriöljy ei toimi optimaalisesti. Toki se voitelee mutta ei sillä kyvyllä mikä sille on, oikeassa lämpötilassa, ominaista. Toinen on on se että kylmänä käyvä moottori antaa digitaaliselle moottorinohjaukselle viestin seoksen rikastamiseen eli bensaa ruiskutetaan hieman enemmän mitä todellinen tarve olisi. Ikäänkuin ajaisi ryyppy lievästi päällä. Itse asiassa polttoaine - lämpötilasuhde olisi edullisempi jos, ryypytyksen sijasta, voisikin laihentaa seosta hieman. Kun seos on laiha se palaa kuumemmalla liekillä. Toki ei heti ajoon lähdettäessä mutta jonkin matkan päässä. (Kerrottakoon että laiha seos tuottaa typen oksideja ja sellainen on tuhmaa EU-pykälien suhteen.)

Milloin moottori kuormittuu ja lämpenee
Sanoisin että helteellä ja mittarissa sellaiset 150 - 180 kilometriä tunnissa, vakiokuntoisella koneella, ryhtyy olemaan optimaalinen öljynlämpö eli siinä 110 - 120 asteen tietämissä. Muutenkin, muussa ajossa, öljyn lämpötila pyrkii olemaan liiankin alhainen moottoriöljyn kannalta sekä taloudellisuuden suhteen. Pyörässä on automaattisesti käynnistyvä jäähdytinpuhallin öljynjäähdyttimen yhteydessä. Se ei ole käynnistynyt, ajossani kuin muutaman kerran: silloinkin kaupunkiruuhkissa hellesäillä. Sekin johtui siitä että liikenne seisoi pitkiä aikoja ja muutenkin eteni etanaisesti. Lyhyet "kuumat aallot" eivät öljyä ehdi juurikaan pilata. Ymmärtääkseni tavanomaiset, synteettiset, moottoriöljyt sallivat yli 130 asteenkin lämpötilan jos se ei ole jatkuvaa. Pyörän ö-vaihtoväli on lyhyehkö 10000km. Erikseen on olemassa erikoisöljyjä mutta ei niitä kannata hankkia täkäläiseen ilmastoon matkamoottoripyörän vakiokoneeseen. Kylmänä käyvä kone on meilläpäin suurempi rasite moottorille.

Etanolin yksi ominaisuus
Koska etanolissa on aina muutama prosentti vettä niin se pesee varsin tehokkaasti karstaa palotiloista ja pakoputkistosta. Kun ottaa tulpat irti niin puhtaudensa puolesta sytytystulpat, kaksi per sylinteri, ovat erittäin puhtaat. Samoin männänlaki josta voi päätellä ettei sylinterikansikaan ole karstainen. 

Kylmällä säällä ajaminen
Keväällä sitä mielellään lähtee vaikka kymmen asteen lämmössä ajelemaan vaikka ei muutoin kuin naapurikylän "konditoriaan" päiväkahveille lämmittelemään. Kuka mitenkin. Silloin on varmaa että moottorin lämpötila jää alhaiseksi. Viileys tuottaa jo aiemmin mainittua runsasta polttoaineen kulutusta ja öljyn teho, voitelun osalta, jää alhaiseksi. Toki, siihenkin, auttaa että laittaa öljynjäähdyttimen umpeen. Itsellä on lasikuitulevyn pala jonka kiinnitän jäädyttimeen neljällä nippusiteellä. Kulutuksen väheneminen tuntuu tankissa litroina, rahapussissa euroina ja moottorin kestävyydessä. 

Ristiriita on syntynyt
Jos ajan bensiinillä niin kone käy ihan nätisti mutta kuluttaa, viileänä käynnin vuoksi, tarpeettoman paljon ja tuottaa päästöjä bensiinin ominaisuuksien vuoksi. Kun ajan viileällä säällä etanolilla asia vain heikkenee sillä etanoli palaa huomattavasti viileämpänä kuin bensiini eli ruiskutusjärjestelmä lisää polttoaineen syöttöä. Vaan päästöt minimoituvat. Mutta helteellä on asiantila parempi. Molemmilla polttoaineilla mutta lämpötilamuutos on suurempi etanolin osalta. Kulutus saattaa ylittää etanolilla reilusti yli viisi litraa sadalle.

Saattaa tulla jatkoa...