Katsaus akkulatureihin ja vähän akkuihinkin

 

Moottorissa on laturi
Lisäksi tasasuuntain ja säädin joilla saadaan aikaan akulle kelpaavaa sähkövirtaa. Jos se kokonaisuus ei toimi häiriön tai vian vuoksi on hyvä olla pelastus. Varsinkin kaasutinmoottorinen moottoripyörä kulkee pitkän matkan pelkän akkuun säilötyn energian avulla. Eritoten jos, muista kulutuskohteista, voi tinkiä. Siksi on hyvä olla mukana laturi jos sattuu ilmenemään em. ongelma. Vanhat pyörät kun voivat joskus oikutella.

Mukana kuljetettavat akkulaturit
Yleensä pienikokoisia ja sisältävät jonkin verran "älyä" niin että eivät pilaa akkua kuten voi käydä jos pienikokoista mp-akkua lataa isolla autonakuille tarkoitetulla laturilla ilman seurantaa. Jos laturissa ei ole älyä on sitä oltava sen käyttäjällä eli tietoa miten akku toimii. Akkua ei kannata "keittää" ylilatauksella.

 

Matkassa kulkeva ylläpitolaturi. Punaisen hauenleuan johdin katkeamispisteessä. Mahtuu tyhjään maitotölkkiin johtoineen. Pysyy siistinä ja vie vähän tilaa. Tölkkejä kyllä riittää.

En ole itse tarvinnut

Reissun päällä en ole laturia tarvinnnut mutta moni muu on ollut käynnistysvirran tarpeessa. Olen auttanut useamman kerran joko lainaamalla akkua tai reissussa lainaamalla laturia. Samalla tulee pidettyä taukoa. Yksi pieni laturi ei paljoa tilaa vie mutta voi olla joskus tarpeellinen. Riippuu millä pyörällä liikun mutta ainakin yhdessä on mukana myös litiumakun laturi. Niihin kun nykypyörät ovat siirtymässä.

 

Omat akut

Dieselautossa on ollut sama akku kohta kymmenen vuotta mutta se onkin isohko akku. Veneessä käytän sähköperämoottorin akkuna ikääntyneintä prätkän akkua. California 1400:ssa on litiumakku joka on ulkoisilta mitoiltaan samanlainen kuin alkuperäinenkin. Muissa pyörissä, yhtä pikkupyörää lukuun ottamatta, olen "standardoinut" lyijyakut samaan kokoon ja tehoon. Kun en voi ajaa usealla pyörällä yhtäaikaa niin nyt voi siirtää akkua pyörästä toiseen. Näin akkuja tulee käytettyä tasapuolisesti ja melko säännöllisesti mutta talvella pitää vain muutoin huolehtia akkujen kunnosta. Litiumakku, vaikka onkin kevyt, ei sovellu kovin hyvin venemoottorin akuksi sillä litiumakun tehosisältö on pieni. Mutta starttiakkuna hyvä.

 

Akkulaturin pikku kunnostus

Osoittautui vuonna -21 ostetun akun latauksen aikana että hauenleukoihin menevät johtimet olivat katkeamispisteessä. Tinasin johtimet uudelleen hieman lyhennettyinä ja laitoin kutistesukkaa ehkäisemään tulevia vaurioita. Laturi on kulkenut matkassa jo kymmeniä vuosia. Oli, aikoinaan, suhteellisen kallis ostos. Tarve on ollut ladata akut pari - kolme kertaa vuodessa seisonnan aikana. Otan aina akun maakaapelin irti talven ajaksi niin akku ei purkaannu sitä kautta vahingossakaan. Kaikista viidestä pyörästäni. Tyhjäksi hiljalleen purkautunut akku kun on entinen akku. Äkisti purkautunut akku on, ehkä, pelastettavissa välittömästi suoritetulla latauksella mikäli akkuneste ei ole pursunut akusta ulos.

 

Akkulaturin johtimet huonossa kunnossa.  Kapine on kulunut hiljalleen sivu- tai takalaukun pohjalla. Milloin minkäkin pyörän.

 

Akkulatureita neljä

Kolme tuon CTEKin mallista älylaturia, kaikki eri merkkiä ja eri vuosilta ja yksi pienikokoinen, taskuun mahtuva ja hyvin yksinkertainen laturi joka tuottaa noin 13V jännitettä tasaiseen eikä "säädä" mitään ja lataa pienellä virralla. Vie vähän tilaa mutta tarvitsee vahtimista eli jännitemittarin seurantaa sillä se ei osaa lopettaa kun akku on jo täynnä. Jännitteen mittauksen suoritan tavallisella yleismittarilla. Uusimmassa on monia lataustiloja sekä 6V ja 12V -lataus sekä latausmuoto joka, mukana tulleen ohjeen ja laturin valikon mukaan lataa myös litiumakkuja. Pari kertaa olen sitä käyttänyt, kokeeksi, litiumakun kanssa. Ilmeisesti tarpeettomasti koska talven jälkeen akun näyttö näyttää edelleen täyttä. Olen saanut ohjeen että litiumakku säilyisi paremmin vajaatehoisena. En kuitenkaan ole sitä ryhtynyt tyhjäämään talven ajaksi. Otan Cali 1400:n käyttöön toukokuun lopulla.

 

Akkutesterin pakkauksen kuva laitteesta.

Mittausalueet

Kaarevassa palkissa on ensin (pun.-kelt.-vihr.) 6V -mittausalue. Muu on 12V akuille. Punainen tarkoittaa romuakkua, keltainen myös jos akkua ei ole yritettykään ladata ennen mittausta tai akku ei enää ota vastaan latausta eli romu myös ja vihreä alue tarkoittaa toimivaa akkua joka on ladattu. Eli toimintatapa ei ole kovin hankala ymmärtää. Kun muistaa vain ladata akun, mielellään älylaturilla, täyteen ennen mittausta.

 

Akkua olen lataillut vuoden -24 alussa ja tammikuussa 25 ja nyt. Muutoin se on ollut pyörässä. Seisonta-aikana toinen johdin irrotettuna.
 

Tein akkutestin

Täyteen ladattu perinteinen lyijyakku. Alle 20Ah tehoinen. Yksi testi kestää kymmenen sekuntia. Sitä ennen kytketään kaapelit asianmukaisesti akkuun ja painetaan nappia ja lasketaan kymmenen sekuntia kuormitusta. Laite näyttää onko akusta vielä akuksi. Viisarin pitää pysyä vihreällä alueella. Toimii sekä 6V että 12V lyijyakuille. Sitä en tiedä voiko sillä testata litiumakkua. Kokeilin vielä toisenkin kerran laitteen jäähdyttyä. Tulos melkein sama. Laitoin akkulaturin töihinsä. Eipä kauaa kestänyt kun laturi ilmoitti että akku on jälleen täynnä. Aikanaan, joskus muinoin, akkuja "heräteltiin" kyseenalaisilla tavoilla. Esimerkiksi kytkemällä akun navat suoraan oikosulkuun. Sen lisäksi se on vaarallista akun mahdollisen räjähtämisen suhteen sekä pelkän kaasun tai voimakkaasti syövyttävän nestepurkauksen vuoksi. Tavallinen akku kun on happoa täynnä. Jos ei tiedä miten toimia niin on parempi että ei toimi. Akku pykälään ja akkukauppaan hep! Siellä on testerit ja mittarit sekä osaaminen.

Testien tulokset
Ensimmäinen kuormitustesti vuonna -21 hapotetulle akulle, joita ostin kerralla kolme kappaletta ja olen niitä kierrättänyt eri pyörissä. Ongelmia ei ole ilmennyt. Nyt, testatessa yhtä akkua, testitulos näytti vihreää. Kuten myös toisella testillä viiden minuutin jälkeen edellisestä. Akku siis kunnossa. Lataan ja testaan kaksi muutakin akkua kunhan joudan.

Yleismittarillakin pärjää
Akun tehokkuutta yleismittari ei kykene mittaamaan kuten kuormitusmittari mutta saa kuitenkin käsityksen akusta. Jos mittaustulos on alhainen, alle kaksitoista volttia, voi jonkin aikaa latauksen jälkeen mitata akun napajännitteen. Jos se on 12,5V tai enemmän on syytä olettaa että akku on joltisessakin kunnossa. Mutta vasta kuormituksessa tulee totuus esiin.

Yleismittari edullisesti marketin hyllyltä. Tarkkuus ja toiminnot riittävät omiin tarpeisiini. Ostettu lähimarketista kotitalouslaitteiden kunnon tarkkailua varten.

Akun tärkeät ominaisuudet
Purkautumiskyky on tärkein. Toisena tulee latautumiskyky. Kolmas on kokonaisteho. Pelkät Voltit eivät kerro kaikkea vaan pitää olla purkautumiskykyä ja Amppeereja. Perinteinen lyijyakku on kehittynyt ja samalla pienentynyt ajan myötä mutta sen kilpailijaksi on sittemmin tulleet litiumakut ajoneuvokäyttöön joiden purkautumiskyky on erinomainen ja latautuu nopeasti mutta tehosisältöä on vähemmän kuin ulkoisesti samankokoisessa lyijyakussa. Litiumakun toinen merkittävä ominaisuus on keveys. Edelleenkin joudun käyttämään sähköperämoottoriveneellä uistellessa lyijyakkua hyvän energiamääränsä ansiosta kun kulutus on jatkuvaa mutta vähäistä aikayksikköä kohden. Toki airotkin ovat matkassa.

Lyijyakun ylläpito
Sillä on lievä sisäinen purkautuminen joten käyttämättömänä akkua on hyvä latailla muutaman kuukauden välein ja, mielellään, säilyttää viileässä. Täyteen ladattu akku ei jäädy vaikka kovin kylmässä menettääkin osan purkautumiskyvystään. Purkautumiskyky palautuu kun akku lämpenee. Tyhjä akku, sen sijaan, halkeaa pakkasessa.

Litiumakku
Sellainen on ollut yhden kauden California 1400:sen akkutilassa. Siinä on oma näyttönsä joka kertoo, suurinpiirtein, akun tilan vain nappia painamalla. On näyttänyt hyviä lukemia. Huonoa kerrontaa ei ole, toistaiseksi. On toiminut vaivatta ja pysynyt latauksessa. En ole ladannut talvisäilytyksen aikana ja akku on kytketty irti pyörän virtapiireistä. Litiumakussa ei ole paljoa energiaa mutta sen hetkellinen purkauskyky on merkittävästi suurempi kuin vastaavankokoisella lyijyakulla. Käynnistyminen on äreää. Sekä on kevyt ja nopea lataantumaan täyteen.

Ylläpitolataus
Melko paljon näkee että moottoripyörän akkua ei irroteta pyörän järjestelmistä eli pyörä kuluttaa hiljalleen akkua koska muistitoiminnot ovat päällä. Siksi moni on kytkenyt ylläpitolaturin kiinni pyöränsä sähköihin. Voi olla että sähkön kulutuksen lisäksi akku saattaa vanhentua hieman nopeammin kuin virtapiiristä irrotettu akku. Mutta tästä oletuksesta ei minulla ole kokemusta. Onhan ylläpitolatauksesta se hyöty että keväällä ei tarvitse naputella pyörän ajotietokoneeseen haluamiansa mittariston näyttöjä ja muita toimintoja.

Akun ulkoinen puhtaus
Joissain pyörissä akku on hieman hankalassa paikassa ja ahtaasti. Pölyä kuitenkin kertyy ja kun sitä on tarpeeksi ja se kastuu niin se voi olla haitaksi akulle. Märkä möhnä kun johtaa sähköä. Kerran vuoteen on riittänyt omille akuilleni puhdistusväliksi. Syksyisin. Lisäksi kosteus aiheuttaa eräänlaista korroosiota akun napoihin. Osat syöpyvät. Siltä osin puhtaanapito auttaa myös.

Vierasesineet
Akkuvaurioihin ja jopa tulipaloihin on ollut syynä irronneen osan tai unohtuneen työkalun joutuminen akkutilaan ja sen aiheuttama oikosulku.

Kerron kuinka kävi kun ajokauteni alkaa...