Kevätajelulla ja säätöjä

Helpposäätöinen keula
Myös varsin väärinkäytetty kun ei ole perehdytty California kolmosen toimintaan ja keulan lukuisiin säätöihin. Olen kuullut pitkän käyttöajan kuljettajan kertovan että ei ole uskaltanut koskea nuppeihin (Säätökohteita yhteensä neljä jos vaimenninnesteen viskositeettiarvoa ei huomioida.) lainkaan kun ei ymmärtänyt niiden tarkoitusta. Keula oli ihan lötkö. Säädin, noin suuripiirtein, pikku ajokierroksella keulaa. Nostin hieman jousipainetta ja lisäsin pari pykälää paluuvaimennusta. Omistaja teki koeajon ja sanoi että nyt on hyvä. Myöhemmin tapasin hänet ja kysyin huoltamastani keulasta että onko hyvä. Hyvä on. Kertoi hän. Epäilen että ei paras vaikka siihenkin olisi mahdollisuus. Samaa ongelmaa olen havainnut myöhemminkin. Tämä koskee vain tonnisia ja alkupään tonnisatasia Caleja. Tunnistaa keulan yläpään nupeista. Keulassa on portaaton jousipaineen säätö, portaaton paluuvaimennuksen säätö ja keulan pituuden säätö. Jätön säätöä ei vakiokeulassa ole, sen suunnittelin ja valmistin itse tätä pyörää varten.

Nyt ymmärrän miksi ei säädetä vaikka säätöjä olisi
Kuinka monta motoristia lieneekään jotka eivät löydän itselleen perskohtaisia säätöjä? Pahimmillaan huono säätö johtaa onnettomuuteen. Parhaimmillaan loistavaan ja tukevaan ajotuntumaan. Kun säädetään, testataan samalla ja haetaan omaa tuntumaa omaan ajotyyliin. Rataharjoitus jousituksen ja vaimennuksen säätöön lienee paras paikka testata. Liian löysä ja leppoisa jousto ja/tai vaimennus voi olla kaarreajossa tai nopeassa väistössä vaarallinen. Pitää myös muistaa säätää kuormituksen mukaan siten että jousipainetta nostetaan ja samassa suhteessa vaimennusta tehokkaammaksi kun tulee kyytiläinen kyytiin tai muuta kuormaa. Ja toisinpäin. Mitä kalliimpi pyörämalli sitä enemmän säätöjä. Tosin osassa uusimmista pyörissä on jo jonkin vuoden ollut semiaktiivinen tai täysin aktiivijousitus ja iskunvaimennus.

Takajousitus
Vielä tärkeämpi. Keula ja ohjaus tekee, noin 60 - 80% koko ajettavuudesta. Pitäkää huolta että kaikki takajousituksen komponentit toimivat oikein. Kerrottakoon että huollot eivät näihin puutu koska käyttäjän säädöt ovat, oletettavasti, oikein. Oli niitä säädetty tai ei.

Takaisin perusjuttuihin
Tärkeät kohdat kursiivilla. Moottoriöljyn vaihdoin ennen keväällistä käyttöönottoa ja sitä oli nyt ylämerkkiviivaan asti. (Joka toisen kerran vaihdan moottoriöljyn suodattimen. RVS-käsittely on tehty.) Sen sijaan vaihteistoon jouduin lisäämään öljyä yli desilitran. Vaihteiston magneettitulpassa oli hienojakoista rautajauhetta. Epäilemättä kytkentähammastuksista irronnutta. Vaihteisto, vaihdettu, on käytetty 60-luvulta, ei ole erityisen äänekäs. Tosin kolahtelee kuuluvasti kun vaihteita vaihdellaan. Siivosin magneetipropun että se voi jatkaa tärkeää tehtäväänsä vaihteistoöljyn puhtaanapidossa rautajauhon osalta. Laitan RVS:n vaihteistoöljyn joukkoon. Viitosvaihteella kuuluu lievä ulina. Tyypillinen kuluneen hammastuksen ääni. Vaihteiston ylivuotoletkun päässä on pikkuinen pullo. Lievää öljynkertymää siellä. Perävaihde oli yllätys: ei vuoda enää. Siinä oli pikku vuoto huulitiivisteen suhteen mutta nyt ei öljyä ollut kadonnut eikä läikkää asfaltissa alapuolella eikä Kerhon lattiallakaan missä se talvehti. Öljyä on ylämerkkiin asti. Perävaihteessa on huohotin. Sen letku pitää vaihtaa sillä se on kovettunut ja murentunut. Pikkujuttu. Trike on nyt taloyhtiön tallissa. California 1400:nen päätyy samaan paikkaan lähiviikkoina. Saa taas kateelliset naapurit kadehdittavaa. Kuulemma moottoripyörä on palovaarallinen. Tällä kertaa syytettiin akkua joka voi kipinöidä. Tapasin myös taloyhtiön yleismiehen. Paikallisessa. Hän sanoi että taloyhtiön säännöissä kielletään mopedien, moottoripyörien ja sähköajoneuvojen säilytys talleissa. En säilytä, pysäköin vain. En ole ainoa talliin pysäköijä. Vetoan moottoripyörien korkeaan arvoon 14 vuotta vanhan pakettiautoni suhteen kun kysytään miksi en pidä autoani tallissa. Aluksi moottoripyöräni oli ulkoparkissa osoitetussa paikassa. Toimi oikein hyvin pikkulasten kiipeilytelineenä. Kerran kävi niin että pikkumuksu poltti sormensa koskettuaan juuri sammutetun pyörän kiiltävään pakokäyrään. Vaadittiin korvauksia. En suostunut. Sittemin sain tallipaikan vuokrattua.

  

Startin takana vaihteiston huohotuspullo.

Koska ajokaudenavaus on juhlapäivä
Kävin Ylöjärvellä paikallisen liikekeskuksen, Elon, kahviossa syömässä lounaani eli täytetyn voisarven kahvimukillisen ohessa. Juhlapäivän kunniaksi oli Kerhoni liivi ylläni. Se aiheutti, selkeästi, jonkinnäköistä hankaluutta. Vanhempi väestönosa taisi pelästyä koska vaihtoivat pöytää kauemmaksi vakiopöydästäni katsellen. Eräänlainen protesti, oletan. Tuijottivat synkän näköisinä. Tuskin metrin välin kasvattaminen kahteen metriin kauheasti helpottaa. Mutta hyvä jos auttaa. Söin, join ja jätin heidät rauhaansa. Muutoin olen saanut hyvää palvelua nykyisen kahvioyrittäjän toimesta kuten nytkin. Taidanpa käydä kotikyläni naapurissa Ylöjärven Kuljulla kahvilla jo huomenissa jos sää sallii. Ymmärtääkseni samaa firmaa on Elon pääaulassa oleva kahvio. Tässä lisää infoa seudusta.

Lyhyt lenkki
Lähdin Verstaaltani Uutta Kuruntietä ja ajelin Mutalaan ja em. Kuljuun asti ja sieltä takaisin Vanhaa Kuruntietä Ylöjärven keskustan läpi Soppeenmäkeen ja sieltä Kerholle. Kahvia oli keitettynä. Väkeä yllättävän vähän paikalla. Montaakaan pyörää ei ole vielä otettu liikenteeseen. Eiköhän toukokuun lopulla ole kalusto liikenteessä tai sitten on jotain outoa menossa. Taitaa jäsenistö alkanut ikääntyä. Ajelin tulomatkalla Vanhaa Kuruntietä, josta on vielä jäljellä osa, eli Ylöjärveltä Mutalaan. Asfaltti on surkeassa kunnossa ja tie kapea. Liikennettä on varsin runsaasti.

Kerholta kotitalliin
Poikkesin vielä Verstaalle ja sieltä Vanhalle Kuruntielle ja siitä päätietä pikku koukkauksella Pispalan läpi sen pohjoispuolta Pispalan valtatietä. Siitä on varsin hyvät näkymät Näsijärvelle. Aivan tyyni sää ja liikennettä vähän. Myös Pyhäjärven laineettomuuden näin Ratinan sillalta. Siitä pätkä moottoritietä kotitalliin. Ei ongelmia. Kaikki vaikuttaa olevan kunnossa mutta pääsuuttimet saattavat olla liian isot. Voin kokeeksi laskea luistineuloja pykälällä alemmaksi. Se lisää hapen suhteellista osuutta polttoaine-ilmaseoksessa. Sen näkee huomenna. Tai sitten kun joudan.

Ei enempää kuvia, toistaiseksi
Huomenissa, jos muuta ei ilmene, vilkaisen kaasuttimien säätötilanteen ja otan aiheesta muutaman valokuvan. Saa nähdä kuka nyt tulee valittamaan että taloyhtiön tallissa ei saa tehdä remonttia. Ja bensakin voi haista. Jos on nätti sää ja huvittaa säätää, niin Verstaani on vain hieman yli kahdenkymmenen kilometrin päässä. Tilani olen vuokrannut eräältä toiselta kerholta. Siellä saan säätää rauhassa. Tai Omalla Kerholla. Molemmissa on hyvä valikoima työkaluja ja tilaa. Pääosaa pyöristäni säilytän Kerholla. Kerholla on ollut, talvivarastossa ja, osin kesällä, parkissa kymmeniä pyöriä. (Osalla jäsenistä on kaksi tai useampia pyöriä.) Tässä katseltu neljäkymmentä vuotta kerhosäilytystä niin ei ole ollut hankaluutta. Eikä bensa haise.

Muut pyörät
Honda 350 CL:lää en ole ehtinyt laittaa ajokuntoon vieläkään. Tosin varsin vähän tarvitsee enää pakkoliikkeitä sen eteen. Uuden akun ja sähköjärjestelmän, lähinnä johtosarjan, läpikäyntiä. Todennäköisesti myyn sen. Enemmän on tehtävää Ahdinpyörän suhteen mutta 1400 GTS on valmiina ajorientoihin kunhan kesä kunnolla saapuu. Huollettu, puunattu ja hieman lisävarusteltu. Takalaukun laitoin paikoilleen tänään. 1400 GTS on hyvin raskas mutta tehokas matkajuhta. Kevyt ajaa kunhan sen saa liikkeelle. Pyörän digitaalinen järjestelmä on luettavissa ja muokattavissa kotikonstein tietokoneavusteisesti. Kuten monien aikaisempienkin Guzzien.

Ennen ajelua
Katsoin melkein kaikki öljyt. Keulaa en tutkinut koska se on toiminut moitteitta josta voi päätellä että siellä on oikeita öljyjä oikeat määrät eikö vuotoja ole. Tein joitakin vuosia sitten keulaan peruskunnostuksen. Keula on erittäin hieno laite kaikkine säätöineen ja ominaisuuksineen. Keulassa on erikseen eri tiloissa vaimenninöljy ja voiteluöljy. Siis neljät öljyt vaihdettavaksi. Vaimenninöljy ei vaihdu kuin purkamalla keulan osittain. Voiteluöljyn vaihto on normaalitoimi. Itse lisäsin keulaan keulakulmasäädön. Viimeksimainitulla säädöllä voi muuttaa useampia parametrejä keulan mitoituksella hetkessä. Kokeilemalla sain, mielestäni parhaan säädön. Jos olisin jättänyt alkuperäisen keularakenteen niin ajettavuus olisi surkea kolmipyöräisyyden kanssa.
Kolmipyöräisen ajogeometriä on erilainen verrattuna kaksipyöräiseen. Kolmipyöräisen ja kaksipyöräisen moottoripyörän ajettavuus kun toimii eri mitoituksella. Asia on tutkittu ja testattu MMAF:n toimesta Testmill Pentanovan alaisuudessa ja sen jälkeen tavanomainen käyttöönottokatsastus on läpihuutojuttu. Omalla kohdalla kyseistä katsuria otti pattiin ja keksi kaikenlaista joka ei asiaan kuulunut ja yritti monin tavoin ärsyttää. Hänen esimiehensä käski hänet pois. Asia hoitui.

Keulaputkissa näkyy edellisen ajokerran aikana syntynyt pisin joustomatka ja lika.

Keulan ylläpito

Keula on alkuperäinen johon vaihdoin käytetyt mutta ehyet yläputket koska edellinen omistaja ei ollut huoltanut tai huollattanut keulaa. Koska tässä keulassa ei ole haitarikumeja tai muuta lian ja kiveniskun estettä niin ainakin puhtaudesta pitää pitää huolta. Pyyhin miedon pesuaineen avulla kuolleet hyönteiset ja rapatahrat pois. Päivittäinen toimenpide jos pyörällä ajetaan. Kun tämän tyyppiseen keulaan vaihdetaan öljyt niin joka kerran yläputkia käännetään neljänneskierros.

Puhelimeni soi turhaan
Myyn eioota sillä en enää tee huoltoa, asennusta tai mitään korjaamotointa kuin omiin pyöriini. Olen ansaitulla eläkkeellä ja Verstas sekä Kerhoni tilat ovat omaan käyttööni. Toki Kerholla avustan muunmuassa kahvinkeitossa ja siivouksessa. Joskus neuvon auliisti nuoria miehiä pyöriensä tekniikkaongelmissa. Toisinaan olen ollut myös valokuvaajana ajeluilla tai Kerhon muissa tilaisuuksissa. Eiköhän löydy nuoria ja innokkaita asentajia Guzzejakin ruuvaamaan. Nyt trendi on se että pitää olla H-D. Nuorillakin miehillä. Maksoi mitä maksoi.