keskiviikko 13. huhtikuuta 2022

California T3B Sytytys- ja ruiskutusosien, ym. uudelleen asennus

 

Osa asennuksista uusiksi
Ruiskutusosien uudelleen sijoittelu koskee lähinnä polttoaineen karkea- ja hienosuodatinta sekä polttoainepumppua. Edellämainittujen komponenttien tilaa vei ahtimen voimansiirto niin sylinterien välistä kuin moottorin etuosasta. Myös sähköjohtimien linjaus menee osittain uusiksi.

Oikean puolen sytytyspuola korkeajännitejohtimineen.

Vasemman puolen sytytyspuola ja lyhyempi johdin.

Ei erityisen kaunista
Koska ahdin vie merkittävän osan tilasta rungon sisällä on osien sijoitteluun kovin vähän paikkoja. Ei tule kovin siistiä siitä. Toki jälkeenpäin voi vielä yrittää siirtää komponentteja tai tehdä niille omia katerakenteita joiden piiloon osat jäävät. On kuitenkin haasteellista omaksua Lino Tonti -muotokieltä täällä synkässä Pohjolassa. Jää siis nähtäväksi.

Ajovalon taakse ja mittaristoon kuuluvat johtimet.

Sulakerasialle ja relepalkkiin liittyvät johtimet.

Muitakin johtimia vielä
Yllä olevista kuvista puuttuu ainakin kolmannes johtimista sillä ohjelmointiin, lataukseen ja sytytykseen liittyvät johtimet ovat vielä reitittämättä. Aiemmin, protovaiheessa, vedin johtimet rungon ulkopuolta myöden eivätkä ne olleet silloin piilossa. Nyt tulevat olemaan. Aika moni komponentti vaihtaa paikkaansa.

Polttoaineen korkeapainepumppu tulee, vaihtoehtoisesti, näille main. Rungon etupäässä kun ei ole liiemmin tilaa.

Sivutuen uusi pidätinkumi.

Sivutuen vanha pidätinkumi.

Vaijerien linjauksia.

Vaijerit ja letkut
Kaasuvaijeri, kierroslukumittarin vaijeri, nopeusmittarin vaijeri ja jarruletkut saavat uusia reitityksiä. Vaijereiden uusien reitityksien tarpeen on otettava huomioon että ne eivät saa olle jyrkillä mutkilla tai kiristyä kun ohjausta käännellään ääriasentoihinsa. Loivat mutkat, puhtaus, voitelu ja juoheva reititys ylipäätään takaavat vaijereille pitkän iän. Tärkeimmät ovat kytkin- ja kaasuvaijeri. Muut vaijerit voivat olla epäkunnossa mutta jos kaksi ensinmainittua vikaantuvat matka todennäköisesti katkeaa. Tai aiheuttaa ainakin pakonomaisia liikkeitä niiden vaihtamiseksi tai väliaikaisesti korjatuiksi.

Jarruletkut
Niiden suhteen ei ole suurta huolta sillä olen vaihtanut alkuperäiset kumiletkut teflonputkiin joiden suojana on metallipunos ja liimakutistesukka. Näyttävät vain kumiletkuille. Alkuperäinen yhdistelmäjarru on korvattu erillisjarruilla. Kun kumiletkut on vaihdettu metallipunos-teflonputkiin voi käyttää samoja, alkuperäisiä poljin- ja kahvakomponentteja erillisjarrussakin. Varsinkin etujarrusta tulee kevytkäyttöinen ja tehokas.

Polttoaineen paineensäädin ja ruiskutuspumppu löysivät paikat
Paineensäädin on yksinkertainen laite. Paineella säätyvä venttiili. Kun imuilman paine muuttuu niin myös polttoaineen paineen on myös muututtava samassa suhteessa. Siksi on imuilman paineella ohjautuva paineensäädin. Se sisältää kalvon ja venttiilin. Kalvon taakse tulee imuilman paine ja moottori saa vakiotua seosta kierrosluvun ja ahtopaineen mukaan. Vain ahtimen tuottama ja ahtopaineen säätimen säätämä paine ratkaisee. Normaali, ahtamaton ruiskutuspaine on 4bar. Jos ahtopainetta on yksi baari yli normaalin ilmapaineen niin ruiskutuspaine on 5bar ja niin edelleen. Tyypillinen maksimipaine pumpuilla on 7 - 9 baaria. Vertailupohjana on kulloinenkin ilmakehän paine. Tämä moottori ei tule käyttämään suuria ahto- tai ruiskutuspaineita. Kunhan tulee vääntömomenttia.
Moneen paikkaan sovittelin pumppua mutta yksi kohta oli ylitse muiden eli rungon etuosassa kaatumaraudan kiinnikkeessä samoilla ruuveilla. Siinä on se hankaluus että on kaksi ruuvia enemmän avattava jos haluaa ahtimen hihnan kotelon avata. Tämä irrotustarve on myös huomioitava letkujen pituudessa ettei niitä tarvitse irrotella.

Vasemmalla alhaalla paineensäädin, oikealla imukanava ja oikean puolen suutin.

Polttoaineen korkeapainepumppu rungon yläosassa. Takana ahtimen hihnakotelo.

Polttoaineen hienosuodatin vasemman sylinterin takana.

Putki pumpulta paineensäätimelle. Muut polttoainekanavat ovat kudosletkua.

Suojaus hiertymiä vastaan
Metalliputkille tulee omat kumikannakkeensa. Käytän läpivientikumeja ja kapeita nippusiteitä. Ei tule hiertymiä rakenteisiin.

Lataussäädin ja relepalkki
Edellä mainittuja "releitä" tulee kahteen eri paikkaan: latauksen sähkölaitteet tankin etuosan alle ja varsinaiset valojen, pumpun ja muiden sähkölaitteiden kytkentä- ja vaihtoreleet tulevat satulan alle takalokasuojan etupuolelle. Muualla ulkoisia releitä ei olekaan. Pyrin minimoimaan johtimien tarpeen mutta digitalisointi tuo joitakin omia johtimian lisäksi. Ajovaloonkin menee vain ajovalon johtimet.

Muut johtimet
Lähinnä bittivirtaa ja sitä tulkitsevien laitteiden johtimet ovat oma johdinsarjansa ja pujottelee kokolailla pitkin rungon keskilinjaa edestä taakse.
Ohjelmointiliittimet tulevat oikean puolen sivukotelon taakse tai tankin etuosaan. Asia selviää myöhemmin. Tai sellainen pyrkimys ainakin olisi. Ruiskutus ja sytytys ohjelmoidaan erikseen. Pyrin niiden liittimien kiinnityksen tekemään niin että liittäminen olisi yhtä helppoa kuin jalkalampun johtimen liittäminen pistorasiaan. Myös ajonaikainen säätö on mahdollista.

Letkut juoheasti
Polttoaineletkuja ei voi kovin jyrkille mutkille yrittää. Voivat litistyä tai murtua, ainakin ajan kanssa. Siksi joidenkin komponenttien sijoitus on hieman omituista. Toisaalta huoltoa tai vaihtoa vaativat komponentit ovat hyvin tavoitettavissa. Saatan kehitellä hieman lisäkatteita joihinkin kohteisiin.

Huohotuskammiosta lähtee letku takalokasuojan takapäähän asti. Huohotuksen lähdössä on kuristin.
 
Kaiken varalta
Jos ilmenee sellainen tapahtuma että moottoriöljy kuohuu tai huohotukseen tulee ylipaine niin sen mukana tuleva öljy tai öljysumu, kaiken varalta, johtuu letkua myöden takalokasuojan takareunaan. Ei siis pääse rengasta liukastuttamaan. Muutoin huohotusjärjestelmä on "umpio".

Huohotuksen ylipuhallusletku vielä asentamatta tarkemmin takalokasuojan kupeessa.

Kaasuvaijeri asennettu vaijerikehälle ja säädetty. Etualalla nopeusmittarin vaijeri.
 
Vaijerit
Nopeus- ja kierroslukumittarin vaijerit ovat laadukkaita alkuperäistuotteita. Käytetty jo pitkään. Purettu, pesty ja voideltu joten käyttöikää on odotettavissa runsaasti.
Kytkinvaijeri on tarvike ja peräisin California 3 -ruiskutusversiosta. On riittävän pitkä. Kaasuvaijeri on metritavaraa Storm Motorilta samoin sen nippelit molemmissa päissä. Muita vaijereita ei ole.

Mittaristo on nähnyt paljon kolhuja. Tarkoitus olisi hieman entisöidä maalauksia. Toisaalta, saa ikäkin jossain näkyä.

Oikean puolen komponentteja. Paineensäätimestä, keskellä, lähtee polttoainekierron paluuletku tankkiin.

Paineensäädin ja paluuletkun pikaliitin. Pikaliittimet helpottavat polttoainetankin irrottamista huolto- tai säätötöiden vuoksi.

Korkeapainepumpusta lähtee paineletku polttoainesuodattimelle.
 
Polttoainepumpulle "pikakiinnitys"
Jos ahtimen ja laturin hihnoja pitää vilkaista niin pumppu on esteenä. Siksipä suunnittelin laittavani pumpun, samalla etukaatumaraudan, kiinnitysruuvien mutterien sijaan kierteitetyn teräspalan kiinni runkoon. Jos nykyisellä kiinnityksellä jatkaisi niin tankki pitäisi aina irrottaa ja siinä on omat riskinsä ja vaivansa. Sitäpaitsi ne mutterit ovat muutenkin hankalassa paikassa.

Paineletku liittyy metalliputkeen joka vie polttoaineen rungon toiselle puolen.

Sähköinen polttoainehana. Pitää testata ennen asennusta.
 
Polttoaineen kierto
Myötävirtaan: sähköinen hana tankin vasemmalla takakulmalla, letku pumpulle jossa ennen pumppua on karkeasuodatin (Jokin halpa diesel-filtteri.), korkeapainepumppu, paineensäädin josta ruiskutuskiertoon menee pienempi osa, pääosa palaa tankkiin. Pienempi osa polttoainevirrasta jatkaa hienosuodattimen kautta "jakotukkiin" josta se jakautuu polttoaineen painemittariin ja molemmille ruiskutussuuttimille.
 
Polttoaineen paine
Säätyy automaattisesti ahtopaineen mukaan. Paineesäätimelle tulee plenumista (Kammio ahtimen jälkeen.) painetieto säätimen kalvon toiselle puolelle. Sen mukaan säätyy ruiskutuspaine. Sama tieto menee efille ja ahtopainemittarille.

Polttoaineet
Kahta sopivaa tarjolla. Normaali 98 oktaaninen ja moottorietanoli RE85 (E85). Etanolia kuluu enemmän sen alhaisemman energiasisällön vuoksi mutta se kestää korkeampaa ahtopainetta nakuttamatta. Litrahinta on edullisempaa kuin 98:n mutta sitä kuluu enemmän. Etanolilla siis pääsee kovempaa mutta lyhyemman matkan kuin bensiinillä.

Polttoaineen painemittari vasemmalla imukanavan päällä hyvin havaittavissa.
 
Paineet
Polttoaineen paine seuraa orjallisesti ahtopainetta varsin laajalla skaalalla. Siksi ei tarvitse tehdä ruiskutuskarttaan mitään erikoista muotoilua. Edelleen noudatetaan ilmanpainetta johon ruiskutusmäärä rinnastetaan kuten vapaastihengittävässäkin moottorissa on. Minimipaine on huomattavasti alhaisempi kuin vallitseva ilmanpaine kun moottorijarrutetaan eli kaasuläppä on kiinni, ruiskutus minimissä mutta moottori pyörii isoilla kierroksilla. Kun kaasuläppä on auki ja moottorissa on reilusti kierroksia niin silloin ahdinkin tekee työtään ja puhaltaa säädetyllä voimalla ilmaa sylintereihin. Ahtopaineen säätöä voi muuttaa sormiruuvista kääntämällä isommaksi tai ei. Tällä järjestelyllä voi ajaa kuin ahtamattomallakin moottorilla ihan tavallista ajoa. Tehoa tulee vain "pyydettäessä". Ei mitään äkillisiä ahtopaineen muutoksia tai pauketta pakoputkissa. Tai jos sitä haluaa niin sitä saakin mutta se on polttoaineen tuhlausta. Pyörässä tulee olemaan alkuperäinen äänenvaimennus.

Ahtopaineen signaaliletkun tasauskammio efin letkussa. Efissä on paineanturi.

Painetieto
Efi saa imukanavan painetiedon letkua myöden eli efissä on paineanturi. Paineanturin ahtopainetiedon mukaan muuttuu ruiskutusmäärä. Sama painetieto, letkuja myöden, tulee myös ahtopainemittarille joka on kuljettajan näkökentässä.
Ahtopaine määrittyy siten että moottori ei pääse nakutustilaan eli detonoi. Se on hyvä mittari, riippuen käytettävästä polttoaineesta, millaista maksimiahtopainetta voi käyttää missäkin tilanteessa.

Lambda-anturi
Mittaa pakokaasussa olevaa jäännöshappea. Sen määrän perusteella tiedetään mikä on polttoaineen ja ilman (Ilmassa olevan hapen.) palamissuhde. Efissä, koska on vanha, ei ole lambdatiedolle käyttöä mutta tarkoitus on laittaa kuljettajan näkökenttään jäännöshappimittari. Se kertoo kuljettajalle kussakin tilanteessa palamistapahtumasta. Kuljettaja sitten kaivaa läppärin esiin ja naputtelee sopivammat arvot kulloiseenkin tilanteeseen. Hieman työlästä mutta onnistuu varsin ketterästi jos on lämmitettävä kapeakaistainen perusanturi pakoputkessa.

Letkuja runsaasti
Analoginen paineensäätö ja -hallinta vaatii useita signaalipaineletkuja. Letkuissa kulkee eri kohteisiin se paine joka kulloisessakin ajotapahtumassa on.
Plenumista lähtee letku polttoaineen paineensäätimelle, efille eli ruiskutuksen keskusyksikölle ja ahtopainemittarille. Letkuissa on pelkkää ilmaa.
Polttoaineletkuja on myös varsin monta. Bensahanasta lähtee letku karkeasuodattimelle, siitä pumpulle josta hienosuodattimelle mistä se jakautuu suuttimille ja paineensäätimelle ja siitä takaisin tankkiin. Paineensäädin ikään kuin "vuotaa" painetta sen verran kuin on kulloinenkin ahtopaine. Mitä korkeampi paine sitä vähemmän "vuotoa" paineensäätimen läpi takaisin kohti tankkia.

Korkeapainepumppu sai uuden kiinnityksen perjantaina
Tarve uudelle kiinnitykselle samaan paikkaan sai alkunsa ajatuksesta että jos ahtimen tai laturin hihnalle pitää tehdä vaihto niin pumpun kiinnitys hidastaa hihnakotelon avaamista koska pitäisi ottaa tankki irti kokonaan ja sitten pääsisi aukomaan kiinnitysruuvit. 
Tein ohuesta (3mm) lattaraudan pätkästä Osan jossa on kaksi M8 sisäkierrettä ja yksi M5 sisäkierre. Jälkimmäisen kokoisella ruuvilla kiinnitin latanpätkän eturungon yläosaan. M8-kierteisiin kiersin kaksi ruuvia joihin kaatumaraudan yläosa ja pumppu kiinnittyvät. Nyt ei tarvitse avata kuin kaksi mutteria ja pumpun voi siirtää sivuun.

Korkeapainepumppu kiinni käännetyssä pulttiliitoksessa.

M8-pultit ja keskellä niitä kiinnittävän latan pieni kiinnitysruuvi.

Kaatumaraudan ja pumpun yhteiset kiinnityspultit.

Korkeapainepumppu ja lievästi muokattu kiinnitysosa. Pumpun ja kiinnittimen välissä pari kierrosta teippiä ettei kaksi alumiinia ala reagoimaan keskenään kosteuden vaikutuksesta.

Siinä Pitkäperjantain asennukset.

Uudet polttoainesuodattimet
Niitä pitää olla kaksi: karkea- ja hienosuodatin. Karkea suodatin suojelee pumppua ja suodattaa tankillisen bensiiniä moneen kertaan. Reitti on tämä: bensahana, karkeasuodatin, pumppu, hienosuodatin sivuvirrassa, suuttimet, päävirrassa on paineensäädin josta matalapaineinen polttoaine virtaa tankkiin. Toinen, eli suutinlinja siirtää paljon polttoainetta koko ajan ja sivuvirta vain sen verran kuin moottori sitä kuluttaa. 

Pakokäyrän jatke kiinnityksessä.

Vasemmalla lambda-anturin liitin, oikealla pakoputken jatke.

Hitsari hitsaa
Tiloissa joissa työskentelen on myös muita toimijoita. Tig-hitsari tarjoutui laittamaan nätit saumat ja jatkamaan pakokäyrää äänenvaimentimen suuntaan.

Uudet ja vanhat filtterit. Uusi on Mann, vanha Mahle. Muovituotteista ei karkeasuodattimien valmistajaa ei ole mainittu.
 
Karkeasuodattimen tarve
Toinen oikealta on jo palveluksensa tehnyt. Sen sisälle on kertynyt yhden kesän ajoina kasa mujua jota on ollut polttoainetankin sisällä. Peltitankeilla on paha tapa ruostua varsinkin kun nyt on seostettu benssiniinkin etanolia jossa on aina hieman vettä joukossa. Mutta niin on ulkoilmassakin kun tankki tyhjenee. Löytyi karkeasuodattimelle nimikin: Wiks.

Varapumpunkin hankin. Hinta vain joitakin kymppejä. Bosch-kopio, tehty jossain.

Esisuodatin ja hienosuodatin: asennus
Klemmareita ja letkunpätkiä. Esi- eli karkeasuodatin tuli siis polttoaineen pääkiertoon. Se voi vaihtaa heti kun näyttää siltä että siinä on likaa liiaksi. Hinta parin euron luokkaa.

Karkeasuodatin hanalta pumpulle menevässä letkussa. Lika kerääntyy näkyville.

Hienosuodatin painepuolella pumpun ja paineensäätimen välillä.

Matala kuormitus
Hienosuodatin on ns. sivuvirrassa mikä näkyy kuvassa hyvin: kolmihaaraliitos. Menoliemi tulee suoraan pumpulta kolmihaaraan josta ruiskutettava polttoaineen osuus suodatetaan, muu polttoaineesta menee paineensäätimen jälkeen takaisin tankkiin. Kovat metalliputket ovat suuttimille menevät painekanavat. Niiden kiinnityksen takaa lähtee letku ruiskutuspainemittarille. 
 
Polttoaineen paineensäädin
Siihen tulee korkeapainepumpusta polttoainevirta jonka minimipaine on noin kolme baaria. Paineensäädintä säätää ahtimen tuottama ilmanpaine. Säätövaraa on nollasta noin kuuteen baariin mutta nyt liikutaan noin kolmen ja neljän välillä.

Päivä pulkassa
Tänään oli ajopyörän nouto Kerholta. Siksi tuli aika vähän puuhattua tämän projektin eteen. Jaa mikä pulkka? Pulkka on puinen muistiinpanoväline. Usein puukalikka johon merkittiin puukolla työntekijän työpäivät lovina silloin joskus kun oli vielä torppareita ja sääty-yhteiskunta.
Aion ottaa vielä toisen oluen täysin säädyttömästi kalsarit jalassa kotona.

Jatkuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti