maanantai 4. helmikuuta 2019

Uusi nahkatakki


Monta nahkatakkia aiemmin
Joskus nuoruudessani hankin nahkatakin. Ikää oli silloin alle 25v ja kova into moottoripyörän sarviin. Tuulitakilla oli joka kelillä kylmä. Siksi piti investoida. Kallis oli eka nahkatakki. Friitala-merkkinen.

Oikea ajopuku
Hieman vaurastuttuani tilasin talvivuorilla varustetun nahkaisen mittatilaushaalarin, kaksiosaisen, MP-Asusta. Sain suunnitella mallin itse. Siinä sivuraita kulkee rinnan yli kaarena. Se malli jäi tuotantoon. Myöhemmin vielä mittatilaustekstiilipukukin tuli samasta ompelimosta hankittua.

Eka ja toka nahkatakki
Se ensimmäinen takki kului kovassa käytössä ja muuttui ensimmäiseksi Kerholiivikseni vuonna -88. Hihat vain irti ja kerhomerkki bostikilla selkämykseen. Sillä oli käyttönsä aikansa. Vanhan liivin korvaaja tuli käyttöön vasta 2018. Se siis oli ekan nahkatakin tarina.
Toisen nahkatakin hankin Daytona Bike Weekiltä joskus 90-luvun alussa. Housutkin ostin samalla kertaa. Hinnat olivat edulliset. Ne päällä matkustin Suomeen. Ei siis tarvinnut pakata eikä kantaa painavaa laukkua. Hieman hiotti.

Muistona menneistä ajoista
Kyseiset amerikankamppeet ovat vielä olemassa mutta ajovaatteiksi niistä ei ole. Takilla voisi mennä baariin mutta taskut ovat puhki pohjista ja vuori repsottaa eikä taskujen vetoketjutkaan pelaa. On siis katu-uskottava. Vanhat nyörinahkahousut ei oikein sovi. Näyttää liikaa Tom of - lookilta jos on molemmat yhtä aikaa.

 Daytonasta ostettu rotsi.

Ehkä vanha tulee vielä takaisin
Näyttää paremmalta kuin onkaan. Taskut ja vetoketjut niihin pitäisi vaihtaa sekä muuta pienempää korjausta. Takki sopii edelleen ylle että sen puolesta ei kiikasta. Muutenkin pidän tästä tyylistä. Pitää kysyä tutulta suutarilta korjaisiko hän vai tietäisikö hän sopivan korjaajan. Sopivalla tarkoitan edullista.

Kun kysyy saa vastauksen
Tiedustelin Koikkarin Suutarilta korjaisiko hän näissä kuvissa olevan vanhan takin. Taskut ja vetoketjut ja repeytymät kuntoon. Lupasi katsoa kunhan vien näytille.

 Takaa paremman näköinen kuin edestä.

Takki suutarilla
Uudet vetoketjut hihoihin ja taskuihin. Taskuihin myös uudet vuorit että tavarat pysyvät matkassa. Lisäksi muuta kunnostusta. Satasesta sovittiin. Sillä rahalla saan vanhaan rotsiin lisää ikävuosia. Hintakin liki tuplaantuu.

Messuilla heräteostoksilla
MP-Näyttelyssä 2019 oli Eurobikerilla myyntipaikka josta ostin uuden takin vaikka en ollut sellaista edes ajatellut. Hinta houkutti. 150€. Se ei ole paljon. Johan sen verran kuluu kun käy baarissa. Takista lienee iloa vielä pitkään. Merkki on Sweep ja malli Rambler.

Suojia ja kalvoja
Päältäpäin se näyttää antiikkinahkaiselle mutta sisällä on irrotettavat selkä-, olka-, ja kyynärpääsuojat. Ei mitenkään järeät mutta enemmän kuin ei mitään. Niiden päällä, käsivarsissa ja olkapäissä on tikattu toinen nahkakerros kulumisen varaa.
Sisäpuolella on liivimäinen vuori. Hihoissa vuorit ovat kiinteät mutta ohuet. Vuorin takana on verkkomainen kangas jonka takana jonkinlainen kalvo. Tiedä sitten onko kuinkakin vesitiivis ja läpäiseekö se ilmaa. Muovipussissa ei ole mukava olla.

Kotimaista suunnittelua
Siten lukee takin tiedoissa. Valmistuspaikka lienee kauempana. Toki täällä, ilmastostamme johtuen, on tietoa erityisesti viileässä säässä moottoripyöräilystä. Itse en ole ensimmäinen joka palelee mutta saa ajaminen olla mukavaa kylmemmälläkin kelillä.

Kylmänkestävä
Tarkoittaa henkilöäni sillä mieluimmin hieman palelen kuin hiukankin hikoilisin. Tulee raskas olo jos on lämmin. Pikku hytinä pitää virkeänä.

Hitaan nopeuden talvitesti
Nyt kun on talvi ja kylmäkin välillä niin testaan takin hengittävyyttä ja lämpimyyttä kävelylenkillä täällä laitakaupungin hyvillä poluilla. Kauluksessa ei ole säätöä ja kaula-aukko on hieman iso minulle. Kypärähupun tyyppi ratkaisee tässä jos takin aktiiviseen ajokäyttöön asti tulen kelpuuttamaan.

Edestä.

Kunnon hihat
Kerrankin on hihoissa pituutta. Hanskojen varret saa hihojen päälle ja vetoketjut hihansuissa että saa toisinkinpäin. Säästä, pyörämallista ja ajoasennosta riippuen. Kun on erilaisia pyöriä. Rinnassa olevat vetoketjut eivät ole taskuja vaan ilmaventtiileitä.

Takaa.

Suojia kolhuilta
Selässä on ilmanvaihtoaukot lämpimiä säitä ajatellen. Kyynärpäätoppaukset ovat muhkeat joiden alla on vielä muoviset suojukset. Vyötärön mittaa voi säätää.

Vuorikangas kuin liivi.

Nopea irrottaa
Vuori on kiinni neljällä napilla ja vetoketjulla. Sitä voi pitää vaikka sinällään yllään. Siitä löytyy kaksi taskua eli puhelimelle ja rahapussille.

Vuori takissa paikoillaan.

Taskuja
Puhelimelle löytyy tasku ja toisella puolella vaikka rahapussille. Taskut löytyy takista vaikka vuori olisi irtikin. Takissa on myös taskut ulkopuolella edessä.

Takki ilman vuoria.

Kalvoasu
Olkasuojien ja selkäsuojan taskut näkyvissä. Iso vaaleampi alue on kalvoa. Takahelma on paljon pidempi kuin takin etupuoli. Siitä lienee kovastikin etua ettei viima käy takavyötäröön. Suojat voi irrottaa jos vaikka ryhtyvät painamaan tai takin sisään pitää saa lisää tilavuutta vaikka paksummalle alusasulle.

Numeroa isompi kuin sopiva
Varoiksi valitsin sopivasta hieman isomman takin koon. Voihan sitä laihtuakin mutta toisinpäin on todennäköisempää. Toki alle pitää mahtua lämmintäkin tarvitessa. Tiukka takki ei edistä eristystä vaan ilmaa sitovaa tilaa pitää olla.

Parin kilometrin kävely
Nuoskalunta taivaalta, ei tuulta ja lämpö 0. Takki oli riittävän lämmin suoritukseen eikä tullut vedontunnetta. Alla pitkähihainen puuvillapaita. Palatessa pikku hiki kun oli pääosin ylämäkeä. Ei muuta kommentoitavaa.

Keväällä testaamaan miten käy ajaessa
Kevät näyttää kuinka tämä hoitaa ajotakin tehtäviä. Mutta pitkät reissut taidan taittaa edelleenkin Bilteman harmaalla ajopuvulla. Siitä on jo yli kymmenen vuotta kokemusta reissaamisessa. Siis yli satatuhatta kilometriä. Ei ole pettänyt ja hinta - laatu - suhde ylivoimainen. Valitettavasti sellaista ei enää saa. Onneksi ostin yhden varoiksi jos edellinen pettää. Mutta nahkatakkikin pitää olla kyläpyörityksiin. Helteellä parempi kuin tekstiili.

Vanhan nahkatakin uusi tuleminen
Vein vanhan takin Koikkarin Suutarille ja sovin satasen remontista. Taskuihin pussit ja vetoketjut. Muitakin vetskareita piti uusia. Nyt takki näyttää paremmalta kun taskut ja hihat eivät repsota. Lisäksi kuljetuskyky parani merkittävästi. Kerholiivi mahtuu takin päälle kivuttomasti.
Tätä tulee käytettyä useammassakin riennossa. Jeejee. Ja rock än roll!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti