maanantai 14. toukokuuta 2018

Jokavuotinen mökkiriesa: järvivesiautomaattipumppu

Olen hiljalleen saanut jonkinlaisen henkisen painiotteen mökin painevesijärjestelmästä. Tarkoitus on pumpata järvivettä sähköenergiaa hyödyntäen saunan suihkuun ja keittiön tiskialtaalle.
Ohessa letkulla vettä istutuksille tai moottoripyörän pesuun. Joskus autonkin.

Muutoin olisi 100% kantovesi. Ei sekään iso projekti olisi per päivä ja saunominen: keittiössä kuluu noin 10 litraa per päivä, saunoessa noin kaksi ämpärillistä per saunoja. Sisältää myös lämpimän veden. Huuhteluvesi on järvessä jonne on portaat.

Ruokavesi tuodaan kunnan ylläpitämästä ilmaisesta vesipisteestä kannulla. Kerralla noin 10 litraa. Riittää yleensä vähintään kolme päivää. Mökillä on yleensä kaksi asukasta kerralla.

Vesisysteemin asennus ja käyttöönotto:
Ensin viedään maalla talvehtinut imuputki pohjaventtiileineen järveen painon ja kellukkeen kanssa. Veneellä. Eukko soutaa mutta aina väärin.

Sitten tyhjennettynä talvehtinut pumppu-painesäiliöyhdistelmä liitetetään mökin vesijohtoverkkoon. Yksi letku keittiöön, toinen saunaan ja kolmas hanaan kuistin kyljessä.

Suurin vaiva on imuputken ilmaus. Pumppu ei ime muuta kuin vettä. Ilma putkessa kun ei liiku vaan vesi pitää laittaa putkeen. Hieman tylsä homma mutta ajan kanssa onnistuu. Kun keinottelee sopivasti.

Vesiautomaatti terassin alla.

Terassin alla ei ole kovasti tilaa. Joutuu työskentelemään makuultaan mutta onneksi asento on tuttu. Tällä kertaa tuli myös hiki. Ulkolämpötila yli 22 astetta.

Hana terassin syrjässä ja pumppu ritilän takana. 

Vesiautomaatin hätäsammutin.

Koska automaatti on terassin alla ja ritilä ruuveilla kiinni niin tein hätäsammutinjärjestelmän. Kun nyöristä nykäisee niin pumppu sammuu.


Yleistä mökkijärjestelmästä:
Talvi: se rikkoo hanat ja putket jos niihin jää vettä. Siksi tyhjennys, tavalla tai toisella, on välttämätöntä. Myös hanojen osalta. Pakkanen panee talvella. Vivut ja hanat aukiasentoon niin mahdollinen vesi pääsee ainakin haihtumaan.

Myös viemärin hajulukko pitää tyhjentää. Parempi kun jättää auki ja muistutuslapun altaaseen ettei kukaan laita sinne vettä.

Järvivesi on ihan eri asia kuin kaivovesi. Järvessä on elämää. Järvivedessä oleva happi syövyttää rakenteita ihan eri vauhtia kuin kaivovesi. Lisäksi on kaikennäköistä töhkää kuten hiekkaa, mutaa, kasvien lahoavia osia, pieneläimiä ja eläviä kasveja. Paljosta pitää pumpun selvitä.
Pohjaventtiilissä on  karkea suodatin. Se puhdistuu automaattisesti sillä jokaisen käyntisyklin lopussa pieni osa vettä palaa takaisin järveen.

Vesiautomaatin painekytkin vuonna -17.

Painekytkimen kalvon alapuoli on kokonaan ruostunut eikä automatiikka siksi osannut sammuttaa pumppua. Puhdistamalla sain painekytkimen toimimaan. Nyt varauduin samaan ilmiöön laittamalla pumpulle hätäsammuttimen.

Itse vesiautomaatti vaatii huomiota jos sen aikoo talvisäilöä ulkona. Siihen ei saa jäädä vettä sisään. Painesäiliö pitää tyhjentää ensin ilmasta. Toisessa päässä on vastaavanlainen venttiili kuin auton vanteessa. Sitten vesi pois päädyn isosta liittimestä. Myös sen yläpuolella oleva "siemenvesi"-säiliö tyhjennetään. Kallistelemalla ja kääntelemällä saa kaiken veden pois.

Jos on lämmin säilytyspaikka niin ei tarvitse tyhjentää. Vesi tosin voi "muhia" jos se on kovin "elävää" järvivettä.

Vikoja näihin voi tulla paineensäätimeen, sen sähköosiin mutta tyypillinen vaiva on painesäiliön palkeen puhkeaminen. Vesi ja ilma sekaantuvat. 
Käyttöön otettaessa ja käytön aikana pitää painesäiliön palkeessa olla noin 1,5 bar paineilmaa kun säiliö on vedestä tyhjä.

Näillä ohjeilla olen pärjäillyt tämän ja sen edeltäjän kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti