torstai 3. joulukuuta 2015

Varavaihteiston erikoisuuksia

Eilen tuli Stein Dinseltä Saksanmaalta paketti jossa oli pääosin vaihteisto-osia ja muutama moottorin osa.
Pääsin niputtamaan Varavaihteiston uusilla osilla ja vähän vanhoillakin.
Hieman yllätyin uudesta sysäyksenvaimentimen jousesta. Sen rakenne ja mitoitus sekä jousivakio olivat erilaiset kuin vanhassa. Kuva kertonee eron.

Vasemmalla uusi jousi ja oikealla vaihdon syy.

Mitoitusero oli noin millimetrin pienempi sisäläpimitta. Sen vuoksi jouduin alkuperäisestä Guzziosasta sorvaamaan sen verran pois. Toiseksi paras sorvausteräni riitti leikkaamaan lastua osasta. Melko kova karkaisu. Jousesta käytetään varaosaluettelossa nimeä "belleville"-jousi vaikka rakenne onkin eri.

 Sorvauksen tulos.

 Sovitus.

Jousesta olisi ollut liki mahdoton normivehkeillä ottaa ainetta pois. Ehkä hiomalla. Jos olisi niin jousen joustavuus muuttuisi. Joka tapauksessa osat sopivat nyt toisiinsa ja saatoin alkaa vaihteiston kokoonpanon.

Jousen asennus hydrauliprässissä.

Jousen päätylevy on kiinni kahdella puoliympyrän muotoisella lukituspalalla. Palat paikoilleen ja jousi hoitaa lukituksen. Sikäli fiksu asennustapa vaikka jousi katkeaisi niin jousen kierretiheys on niin suuri että lukitus ei pääse aukeamaan. Ei olisi mukavaa jos karkaistuja metallipaloja pyörisi hammaspyörien väleissä.

Jousessa on huomattavasti suurempi puristusvoima kuin on alkuperäisessä. Syytä en tiedä mutta taitaaakin käydä niin että tästä vaihteistosta tuleekin California Adamantin eikä Alkoholipyörän vaihteisto.

 Kytkinakseli jossa sysäyksenvaimennin.

Periaate on että hammaspyörän vieressä olevat kaltevat pinnat liukuvat toisiaan vasten ja puristavat jousta. Kiertoliike siis muuttuu puristusliikkeeksi ja puristukseen kuluva äkillinen liikeen muutos tasaantuu. Voima siis liikkuu oikealla olevasta urituksesta (kytkinkeskiön kiinnityskohta) akselia myöden jousen oikealla puolella olevaan osaan, jonka sisäkehällä on urat kuten akselissakin josta liike välittyy vinojen pintojen kautta ensiövedon hammaspyörään joka on laakeroitu akselille.

Jos kaikki voima välittyisi akselilta suoraan hammaspyörälle olisi hammastus kovilla V2-moottorin sykkivän käynnin vuoksi. Erityisesti alakierroksilla. Sysäyksenvaimennin vaimentaa tietenkin kytkimen käytöstä aiheutuvia nykäyksiä sekä myös takapyörältä päin saapuvia iskuja. Sysäyksenvaimennin hoitaa takapyörän navassa olevan kumi- ja kitkavaimentimen ohella koko voimansiirron terveyttä.

Viistojen liukupintojen reunoista oli lohkeillut metallipaloja. Pyöristin reunat että vastaavaa ei enää tapahtuisi siinä määrin. Uusi lohkeama tapahtuu helposti edellisen vierestä. Pyöristys hillitsee tätä ilmiötä.

Sysäyksenvaimentimen jousen eheyden voi tarkistaa yksinkertaisesti: pyörä keskituelle, ykkösvaihde päälle ja pyöräytetään takapyörää. Kehällä ei saa olla kuin noin 15 cm tyhjä liike. Jos liike on huomattavasti pidempi on jousi katkennut. Lyhyt tyhjä liike johtuu vaihteiston ja voimansiirron välitysten välyksistä. Osa välyksistä pitää olla olemassa. Muutoin ei vaihteisto toimi.

Olen törmännyt vaihteistoon jossa ensiövetoratas oli hitsattu kiinni kytkinakseliin. Syynä joko keventäminen tai mekanismin särkyminen eikä siihen hätään ollut löytynyt uutta jousta, tms varaosaa. Epäilen jälkimmäistä syytä. Purkamisen syy oli se että hitsaus oli pettänyt ja pyörä ei liikkunut. Kyseessä 850GT.

Vaihteiden 1 ja 2 sekä 3 ja 4 vaihteensiirtohaarukat.

Lievää kulumaa varsinkin vasemmanpuoleisessa haarukassa. Muutoin ovat kohtuullisessa kunnossa. 
Jos ei vaihteet kytkeydy niin nämä täytyy vaihtaa uusiin. Sen vuoksi koko vaihteistoa ei tarvitse purkaa vaan takakannen irrotus riittää.

Kulumisen syy on ilmeisesti vioittunut vaihdeakselin etupään rullalaakeri: akseli ei ole ollut oikeassa linjassa ja siirtohaarukat eivät ole kunnolla ulottuneet orjarenkaisiin. Vaihdoin haarukoiden sijainnin keskenään. Haarukat ovat identtiset. Vain 5-vaihteen siirtohaarukka on erilainen. Nyt kun akseli on oikeassa asennossa yltävät haarukat perille orjarenkaiden uriin. 
Vaihteistossa olleet öljyproput.

Vain yksi näistä on kelvollinen jatkoon. Vasemmalla oleva magneettiproppu kuuluu moottoriin. Keskellä ainoa jatkoon menevä tulpparuuvi kunhan siihen laittaa tiivisteen. Esimerkiksi monikertanäyttöinen Usit-tiiviste. Oikealla oleva pultti oli tyhjenysproppuna. Vaikka siinä oli vieressä oleva alumiinaluslaatta on pultti liian pitkä ja myös liian pitkä kierteetön osuus.

Pitänee etsiä magneettitulpan tilalle sopivampi M20-kierteinen proppu tai sitten sorvailla alumiinista sopiva korvike. Eipä ainakaan ruostu.

Magneettiproppu vaihdelaatikon pohjaan olisi hyväksi. Rautametalli jäisi ainakin osittain siihen kiinni ja pohjalla öljyn liike ei ole niin suurta että hiukkaset lähtisivät uudelleen kiertoon.

Tyhjennysreikä vaihteiston pohjassa.

Tätä voi olla vaikea saada tiiviiksi pelkällä ruuvilla. Tein täytön kemiallisella metallilla ja korjasin kierteen mahdollisuuksien mukaan. En kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi laittaa Helicoil-kierreinsettiä. Vielä. Sen voi laittaa vaihteistoa purkamatta jos tarvetta ilmenee.

Vaihteiston koteloa valettaessa kyseiseen kohtaan on jäänyt sulkeuma joko asiaankuulumatonta materiaalia tai ilmaa (kaasua). Jälkimmäistä todennäköisesti.

Tein uuden pohjapropun.

Aihiona rosterinen M10 pultti jonka juureen tein kavennuksen Usit-tiivisteelle. Vieressä irtonainen Usit.
Keskiosa on kovahkoa kumia ja ulkosyrjä terästä. Monikertakäyttöinen. Tiivistettä ei saa kiertää kierteeseen vaan se painetaan suoraan kierteen yli. Kiertäessä kierteen terävä särmä leikkaa tiivisteen rikki. Mitään julmaa kiristysmomenttia ei tarvita.

Propun reikä korjatumpana. Ei kaunis mutta toiminee.

Kierteen alkupäästä puuttuu kierrettä hieman koska siihen oli väännetty väkisin pultin kierteetöntä osaa. Muut huokoset "paikkasin" hydrauliikkatöihin tarkoitetulla tasotiivisteellä. Nykyään löytyy joka hommaan oma aineensa.

Kytkinakselin huulitiiviste kierteellä.

Tiedä sitten mistä tarkalleen johtuu mutta tämän tyyppinen tiiviste tuntuu olevan pitkä-ikäinen ja vähävuotoinen. Kierteen pitää osoittaa akselin pyörimissuunassa tiivisteen huulta kohden. Tiivisteitä on siis olemassa kahden kätisiä.

Tämän huulitiivisteen eli "stefan" asennuksessa pitää olla huolellinen: sen kiinnityspinnassa ei ole mitään pidätintä eli sen voi vahingossa painaa kiinnityskohdastaan ohi tai vinoon.
Kuvassa näkyy aiemman asennuksen "ohilyönti" oikealla.  Asennus on parasta suorittaa asianmukaisella tuurnalla joka painaa, tietenkin, aivan tiivisteen ulkokehältä ja oikeaan syvyyteen. Kupille lyöty tai vinossa oleva tiiviste ei toimi. Tiivisteen runko on ohutta teräspeltiä ja sen ympärille on valettu kumia. Kiinnitys on puristussovitteella ja asennus paikalleen tapahtuu öljyä käyttäen. Öljy tulee hiljalleen pois välistä puristuksen ansiosta ja tiiviste vulkanoituu puhdistettuun alumiinipintaan varsin tiukasti

Vaihteiston laakeriasiaa.
Erikoistyökaluasiaa remontintekijöille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti