keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Arkipyörän takajoustintuen jousipaineen säätimen huolto

Aiemmin tein Breva 1100:sen takajousen vaihdon jämäkämpään. Lisäksi laitoin 10 mm jatkeen. Nyt kun pyörän käyttötarkoitus on hieman muuttunut ja kuljettajan painokin on vähentynyt osoittautui että takapää on liiankin kantava. Otin takaiskarin irti. Pyörä keskituelle ja takarenkaan alle sopivan vahvuinen tuki. Mitään katteita ei tarvitse Brevan tapauksessa irrottaa.

Koska osa oli itselle tarpeeton mutta Velipoika tarvitsi hyvää jatkoa Norgen takajoustintukeen niin samalla kyseinen jatkorinkula sai uuden sijoituspaikan. Siksi kuvia on sekaisin Brevasta ja Norgesta.

Tuki. (Kuva: Velipoika)

Aloitustoimenpiteet ensin:
Kierretään jousen säätönupikasta jousi niin kireälle kuin menee ja irrotetaan ristipääruuvi nupin keskiöstä. Nuppi irrotetaan vetämällä varovasti sitä ulospäin kunnes asentokuula sen reunan alta pompahtaa jousineen näkyviin. Todennäköistä on että kuula lennähtää jonnekin jos ei pidä peukaloa yläpinnalla juuri oikeassa kohdassa.

 Jousipaineensäädin.

Iskarin kupeessa näkyy pieni lukitusruuvi jolla lukitaan säädin haluttuun asentoon. Pitää löysätä purkaessa jos purkaminen tapahtuu yläkautta.

Iskarin yläpäässä, pyörän oikealta puolen katsottuna, on 8 mm pultti, ei erillistä mutteria, avainkoko 12 mm. Tarvitaan hylsy ja jatkovarsi.

Yläpään pultti.

Vasemmalla satulan alla oleva kotelo. Etualalla perävaihteen tukivarren kiinnitys.

Alapäästä pitää avata proggressiovivuston alemman vivun taaempi pultti. Avainkoko 12 mm ja mutterin koko 14 mm. Käännetään vipu alas ja saadaan näkyviin iskunvaimentimen alapultin kanta kokonaisuudessaan. Avainkoko 17 mm. Kun ylä- ja alapultti ovat irti niin koko iskunvaimentaja jousen esijännityksen säätöineen lähtee alaspäin haarukan silmästä läpi. Voi ensinalkuun olla epätoivoista mutta kun oikea asento löytyy niin sieltä se irtoaa.

 Proggressiovivusto

Keskellä puoliksi näkyvän pultin kannan puolikkaan avaamiseksi pitää vivusto löysätä joko etu- tai takapäästään irti. Iskunvaimentajan alapäässä näkyvä ruuvitaltalla säädettävä nupikka on paluuvaimennuksen säätö.

Jousen irrottamiseen iskunvaimentimesta tarvitaan asianmukainen jousipuristin jollainen sattuu itselläni olemaan. Tein taannoin yleismallin ja sillä voi operoida niin stereoiskarit kuin monojousetkin turvallisesti. Jännitetty jousi kun pitää sisällään melkoisen määrän nopeasti purkautuvaa energiaa.

Jousi voidaan avata kummasta suunnasta tahansa: yläpäässä on ohut jousilanka urassaan ja alapäässä perinteisempi lukituskiekko. Päädyin avaamaan yläpään kautta koska piti sinne aiemmin asennettu korotusrengas ottaa pois. Jousipuristimella jousi kasaan ja lukkorengas auki niin säätöosan, kunhan on avannut pienen pidätinruuvin jonka ainoa tarkoitus on pitää säädin oikeassa asennossa, voi nostaa pois paikoiltaan. Alla oli jonkin verran hapettumaa ja lähemmässä tutkimuksessa selvisi että jousen esijännityksen hydraulisen säätimen männän liikerata on enää vain noin 5 mm. Mitään vuotoa ei näkynyt. Laskin säätimestä öljyt pois ja laitoin uutta tilalle siten että jousen päätä painava säätömäntä on maksimi ulosasennossa. Noin 15 mm. Kun taas säätöruuvi on aivan sisässä. Pyöritin kuitenkin säätöruuvia noin 5 mm aukipäin ja painoin öljyn täyttö- ja ilmausreiästä puikolla mäntää vastaavasti ulospäin kunnes se pysähtyi säätöruuviin. Injektioruiskulla ja ohuella putkella laitoin iskunvaimentajanestettä sisään ja koitin saada ilmattua laitteen. (Tulpparuuvi on ontto ja sen kyljessä on ilmauskanava) Ilmeisesti onnistuin kun koottuna pystyi säätämään jousen esijännitystä 15 mm viiden millimetrin sijasta. On ehkä ollut uudesta asti moinen vajaus liikeradassa.

Jousta en tällä kertaa irrottanut kun ei ollut tarvetta. Pesin iskunvaimentajan hyvin ja kokeilin iskunvaimentimen alapäässä olevan paluuvaimennuksen säätöruuvin toiminnan. Ei ollut jumiintunut ja säätövaraa kireämmän suuntaan vielä on.

Asennus takaisin:
Jousipaineensäätöpultti kierretään jälleen aivan pohjaan ja alakautta pujotellen iskunvaimentaja paikoilleen. Ensin yläpultti kiinni ja sitten alapään paksumpi pultti. Näissä kummassakaan ei ole erillistä mutteria vaan kierre on vastakappaleessa itsessään. Viimeksi kiinnitetään proggressiovivuston alavarren taaempi pultti muttereineen. Sitä varten tarvitaan sopivan korkuinen puupala, tms takarenkaan alle että vivuston reiät kohtaavat ja pultin saa kevyesti pujotettua lävitse.

Pujotuksen alkuasento. (Kuva: Velipoika)

Paineensäätimen säätönupikan asennon voi valita kiertämällä sitä iskunvaimentimen ympäri sopivaan asentoon ja kiertämällä sitten pienen lukitusruuvin kiinni iskunvaimentajan runkoa vasten kun asennus on kokonaan valmis.

Pujotuksen hankalin kohta. (Kuva: Velipoika)

Jos ei mene millään tuosta aukosta läpi niin pitää tarkastaa että jousipaineensäädin on todella maksimikireydessään. Toinen seikka on se että paineensäätimen runko-osaa pitää kiertää iskunvaimentimen yläpään kiinnityspuslan suhteen niin että pujotus onnistuu. Muut mahdollisuudet ovat takahaarukan irrotus tai purkaa akkuteline pois. Kumpikaan homma ei ole helppotöinen. Mutta voin kokemuksesta kertoa että kyllä se siitä mahtuu.

Pujotus onnistunut. (Kuva: Velipoika)

Tämän jälkeen vain yläpään pultti paikoilleen ja proggressiovivusto nippuun ja säätönuppi jousineen ja kuulineen paikoilleen. Paras asento nupikalle on silloin kun peukalo ajohanska kädessä mahtuu nupikan ja akkutelinekotelon pohjan välistä. Eli lievästi viistoon etuvasemmalle.

Kun iskari on irti niin silloin olisi hyvä purkaa, puhdistaa ja voidella proggressiovivuston neulalaakerit. Nyt sitä en tehnyt koska olen jo aiemmin suorittanut voitelun kyseisille osille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti