maanantai 28. lokakuuta 2013

Sääksjärvi Trike Etujarrun uudet letkut

Yhdistelmäjarrun muuttaminen tavanomaiseksi. 

Freno integrale
Useimmat Guzzi-mallit olivat 80-luvulla varustettu yhteen kytketyllä etu- ja takajarrulla. Järjestelmää kutsutaan integraalijarruksi jossa poljinsylinteristä lähtee jarrupaine takajarrulle ja vasemmalle etujarrulevylle.

Lukkiutumisen esto
Joissakin malleissa vuosituhennen vaihteen molemmin puolin on varusteena takahaarukan asentoventtiili joka säätelee jarrupainetta takajarrulle. Jarrutuksessa takapää keventyy, rungon asento muuttuu ja nestepaine takajarruun vähenee. Käytännössö lukkiutumaton jarru.

Kelluvat levyt
Etujarrulevyt ovat kelluvaa mallia ja kaikki pyörän jarrusatulat ovat samanlaiset keskenään. Satuloissa männät ovat molemmin puolin levyä ja varsin suuret läpimitaltaan.

Alkuperäiset kumiletkua
Jarruletkut olivat siihen aikaan suosittua kudosvahvistettua kumiletkua. Tässäkin pyörässä vielä alkuperäiset eli yli kaksikymmentä vuotta vanhat.

Ohjeen mukaan
Käyttöohjekirjan mukaan letkut pitäisi vaihtaa neljän vuoden välein. Harva niin tekee ja koska moottoripyörillä ei ole katsastusta niin monikaan ei asiaan kiinnitä huomiota ennen kuin jarrutusteho on heikentynyt merkittävästi.

Kumi joustaa ja se on paha
Heikentyessään letkut syövät jarrutehon pullistumalla paineen alla. Nyt letkut vaihtuivat teflonputkiksi joiden päällä on ruostumattomasta teräksestä punottu suojasukka. Siksi niitä kutsutaan usein teräspunosletkuiksi.

Teflonia
Mitoitin letkut itse. Ostin hydraulitarvikeliikkeestä sopivaa letkua ja niihin liittimet. Letkua voi katkoa hyvälaatuisilla sivuleikkureilla tai kaapelileikkureilla sopiviin mittoihin. Kunhan letku ei litisty niin paljoa että sen reuna murtuu.

Letkun lähtö kahvasylinteriltä.

Mekaaninen vai hydraulinen jarruvalokytkin
Etujarrukahvan jarruvalokytkin on edelleen mikrokytkin kahvan juuressa. Letkujen vaihdon yhteydessä sen voi korvata painekytkimellä. Silloin on valittava lähtöliittimeksi banjoliitos jossa banjopulttina toimii kyseinen painekytkin. Painekytkin on huomattavasti toimintavarmempi kuin mekaanininen vastineensa.

Vasen jarrusatula ja uusi letku.

Oikean puolen jarrusatula.

Jakokohta
Alempi letku kahvasylinteriltä ja ylempi on yhdysletku vasemmalle satulalle.

Helppo haaroitus ja ilmaus
Haaroitukseen tarvitaan tuplapituinen banjopultti koska haaroitus tapahtuu kahdella päällekkäin asennetulla banjoliittimellä. Toki haaroituskappalettakin olisi voinut käyttää mutta se olisi merkinnyt pidempiä letkuja ja heikompaa ilmautumista. Haaroituskappale tulisi sijoittumaan ohjauksen alakolmion alle.

Toiminta edellä
Jos olisi valinnut sen vaihtoehdon olisi ehkä ollut tyylikkäämmän näköistä mutta toimivuus ohittaa ulkonäköseikat. Jos haluaa "alkuperäistä kumiletkulookia" niin letkujen päälle voi pujottaa liimautuvaa mustaa kutistesukkaa.

Kutistesukka pintaan
Olen joitakin pyöriä entisöinyt ja kutistesukkakikka on museoajoneuvotarkastajille kelvannut. Tosin silloin on tarvinnut käyttää enemmän alkuperäisen kaltaisia liitososia eli puristettavia liitoksia.

Ilmaus
Tässä rakenteessa on jarrun ilmausta varten irrotettava vasen jarrusatula ja nostettava suoraan ylös niin letkun mutkaan jäänyt ilma tulee helpommin pois jarrusatulan ilmausruuvista.

Vähemmän jarrunestettä
Teflonletkuissa on varsin pieni reikä eli tilavuus on pienempi kuin alkuperäisellä letkulla joten nestettä ei järjestelmään tarvita niin paljoa kuin kumiletkujen kanssa. Se parantaa jarrun tunnokkuutta ja jarruvoima menee paremmin perille jarrumäntien taa.

Tuplateho
Koska etujarrun kahvasylinteri on tarkoitettu alunperin vain yhdelle etulevylle niin nyt sen tuottamama jarruvoima jakaantuu suuremmalle pinta-alalle ja jarruteho nousee etujarrun osalta.

Takana kaksi jarrua
Tällä muutoksella saan takajarrun toimimaan polkimesta riittävällä teholla koska poljintehoa ei siirry enää etujarruun. Takana on kaksi pienikokoisen henkilöauton yksimäntäistä takajarrusatulaa jotka ovat liukusatulatyyppiä ja sisältävät myös mekaanisen vaijeritoimisen seisontajarrun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti