torstai 7. maaliskuuta 2013

Alkoholipyörä Ahtimen asennusta 1

Kompressor Guzzi California T3
Ethanol powered supercharged Guzzi nearly finished.

Kenkälusikkahommia. Vaikka Tonti-runko näyttää avaralta niin ei sinne kuitenkaan tungeta ihan tuosta noin vaan edes pienikokoista ahdinta. Tosin kaikki osat sopivat. Työjärjestys oli: ensin runko lasketaan moottori-vaihteisto-yhdistelmän päälle. Seuraavaksi akkutelineen kohdan korvannut 6 mm alumiininen ahtimen kiinnityslevy. Sen jälkeen ahdin jonka alle pujotetaan plenumi ja loppu onkin vain ruuvien kiristelyä kun takatukilevy ja läppärunko asentuu.

 Ahtimen tukilevy.

Ahtimen tukilevy on liki kopio akkutelineen teräksisestä pohjalevystä. Se kiinnittyy vahvasti sekä vaihdelaatikkoon että runkoon. Sen tarkoitus on tehdä rungosta vääntöjäykkä välittämällä takarunkoon välittyviä kuormia moottori-vaihteisto-kokonaisuuteen. Siksi ihmettelenkin useita muita mekaanisesti ahdettujen Guzzien ratkaisuja koska niistä puuttuu usein juuri tämä rakenneosa. Tosin en ihmettele asiaa valmistuksen kannalta. Oma ratkaisuni on varsin hankala mitoittaa ja ahdas toteuttaa ja vielä hankalampi jos tarvitsee huoltaa. Nyttemmin kyseinen levy on leikattu kahdeksi eri kappaleeksi jotka kiinnittyvät toisiinsa muutamalla pultilla.

Ahtopaineen säädin.

Työn touhussa jäi ottamatta kiihkeinpään kokoonpanoaikaan valokuvia mutta kerrottakoon että tässä kohdassa ahdin ja plenumi oli jo pujotettu rungon sisään. Siinä järjestyksessä. Plenumin jatkeeksi paineensäädin. Siitä on aiempaa juttua ja se on monipuolisempi kuin päältä näyttää vaikka tässä ratkaisussa sen hienoimmat ominaisuudet taitavat jäädä vain hienoimmiksi ominaisuuksiksi eikä niitä ehkä tarvita. Jää nähtäväksi.

Paineensäädin vasemmalta.

Vasemman sivukotelon takaa alareunasta aukeaa tällainen näkymä. Yläreunassa näkyy sytytysyksikkö ja paineensäätimen "äänenvaimennin" vasemmalla. Tästä raosta mahtuu käsi säätämään ahtopainetta tai paineensäätimen muita ominaisuuksia. Oikealla oleva musta muovi on takalokasuojan etuosa. Olin varautunut tekemään sen uudelleen komposiittimateriaalista siten että siinä on upotus ilmansuodatinta varten mutta eipä taida tarvita.

Oikea puoli. Eaton M24.

Kun sivukotelo on paikoillaan niin täytyy olla utelias ja tuntea hiukan tekniikkaa että havaitsee että pikku-Eatonhan se siellä. Sivukotelo yltää suuttimeen saakka. Suuttimen alapuolella vetohihnankiristin. Tuo musta "viiva" ahtimen kohdalla on kaasuvaijeri. Kerrankin ilman mutkia ja koukeroita.

 
Hihnapyörä ja runko.

Tätä kohtaa jännitin että pitivätkö mittaukseni kutinsa. Ison hihnapyörän vuoksi oli olemassa vaara että se ei mahtuisikaan pyörimään ja ottaa vasenpaan runkoputkeen kiinni. Mahtuupa kuitenkin mittauksistani huolimatta tai juuri siksi. Takana näkyy huohottimen väliaikaisletkuja. Hihnalle ei tarvitse tehdä lainkaan suojia sillä se jää suurelta osalta tankin alle ja muualtakaan siihen on vaikea ulottua. Ennakkotiedoista poiketen ei yhtäkään korvaketta rungosta tarvinnut eliminoida vaikka tiukkaa tekikin. Nolla-välyksellä on useampi kohta. TPS-anturia pitää hieman sääliä koska sen liitin ottaa runkoon kiinni. Tarkoittaa että sytytysboksin kannakerautaa pitää taivuttaa muutama milli. Ei aina voi onnistua.

Jämptisti passaa.

Seuraava homma on letkujen ja johdinten asentamien. Hihnapyörän kohta on oikeastaan ainoa paikka jossa johtimia pitää hieman niputtaa. Toki ne pitää saada muutenkin näkymättömiin. Tankin alla on tilaa...

Huohotinletkua pitää lyhentää hieman.

Taas jäi pöytä sekaiseksi.

Itse asiassa olen kolme päivää etuajassa. Ehdin saamaan tämän ennen talvilomaa pyörilleen ja ehkä jopa jollain lailla käymäänkin. Vielä pitää laittaa pidempi perävälitys ja muutkin muutososat kuten akkuteline paikoilleen. Ehkä pikku-Jallun paikka....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti