tiistai 18. joulukuuta 2012

Mp:n kaasutinmoottorin digitalisointi

Kaasutin ja virranjakaja ovat viime vuosituhannen vitsauksia. Niitä kun ei saa tarkkoihin säätöihin vaikka mitä tekisi. Nyt on uudet ongelmat. Toivottavasti kuitenkin vähemmän hankalaa koska vikojen etsinnän, jos niitä ylipäänsä esiintyy, voi tehdä kytkemällä tietokoneen moottorinohjausjärjestelmään ja löytää häiriötekijät käsiä likaamatta. Lisähyötynä moottorista tulee taloudellisempi ja tehokkaampi. Jos niin halutaan. Bonuksena mahdollisuus ajaa eri polttoaineilla kuten etanolilla bensiinin ohella.

Sitä ennen on kuitenkin luotava järjestelmä joka toimii halutulla tavalla. Siihen tarvitaan moottorinohjauksen ohella useita muita komponentteja. Koska tarkoitus ei ole tehdä aivan tämän päivän teknistä tasoa olevaa järjestelmää riittävät komponenteiksi hyvin sekä käytetyt että jo hieman vanhanaikaisiksi käyneet laitteet. Nykyisinhän pumppu, paineensäädin ja suodatin olisivat tankin sisällä ja sikäli hankalia operoida.

Joitakin moottorinohjausjärjestelmän osia.

Vasemmalta ylärivissä: polttoaineen paineen mittari, polttoaineen paineen säädin, polttoaineen esisuodatin ja johdinliitinsarja. Toinen rivi: polttoaineen suodatin, letkunkiristimiä, MAP-anturin paineentasaajasäiliö, relejalkoja vakio- ja minireleelle ja liitossuojia. Kolmas rivi: Polttoaineen korkeapainepumppu, vakio- ja minireleitä. Alareuna: suuttimien signaaliliittimet, suutinpari, TPS-anturi ja kolminapainen signaaliliitin, läppärunko ja johdinnippu. Tässä vasta noin puolet komponenteista ja osasta vain näytteet.

Kuvasta puuttuu ECU eli moottorin ohjausyksikkö, sähköinen polttoainehana, sulakerasia ja sulakkeet, sytytyspuolat ja -johtimet, jäännöshappianturi, kampiakselin asentoanturi, moottorin lämpöanturi, imuilman lämpöanturi, ilmaläpän asentomoottori tai kaasuvaijerivivusto, letkut, suurin osa signaali-, sarja- ja riviliittimistä ja johdoista sekä moottorinohjauksen ohjelmointilaite sekä tehokas ilmansuodatin.

Tästä on kuitenkin hyvä alkaa. Tekemistä näidenkin osien asentamiseen menee useita tunteja. Läppärungon sovittaminen siten että se on yhtä kaukana molemmista sylinterikansista ja suuttimet lähelle imuventtiiliä. Itse käytän suutinpitiminä tarkoitukseen valettuja imukanavia joihin koneistan suuttimille kiinnityskohdat.

Koneistamaton ja viimeistelemätön valuaihio.

Suutinpitimen/imukanavan aihiona on käytetty pyörän alkuperäistä imukanavaa johon on lisätty kohta suuttimen kiinnitystä varten. Valimoon kun toimittaa mallin niin sieltä saa kuvan osoittamaa tuotetta. Tarkoituksella muotoilu on siten että vasen ja oikea puoli ovat identtiset. Puolittaa muottien tarpeen.

Osat eivät ole kovinkaan kalliita: Osa on alkuperältään autopurkaamosta kuten läppärunko. Kaikkea kun ei kannata itse valmistaa. Pumppu maksaa n.60€ Biltemassa (Todettu varmatoimiseksi jo useassa projektissa.) Suodattimet ovat autotarvikekamaa, hinnat alkaen alle 2 euroa. Paineensäädin on pumpun hintainen komponentti. Letkut kannattaa hankkia korkealaatuiset. Esimerkiksi Semperit (Korja-Kumi Oy) tekee nykypolttoaineita kestävää letkua useita kokoja. Pumpun imupuolelle noin 8 -10 mm halkaisijaa, painepuolelle riittää 5 - 6 mm letku tai putki, suuttimille pienempikin.

Sähkölaitteiden osalta on hyväksi tehdä kaikki eri toimintojen virtapiirit releohjatuiksi. Näitä piirejä voi myös yhdistellä, esimerkiksi turvallisuussyistä: jos sytytysjärjestelmässä ole virtaa niin ei myöskään polttoainepumppu käynnisty eli ei synny tilannetta joka saa moottorin tulvimaan polttoainetta yritettäessä käynnistää. Jopa käynnistyksen eston voi liittää samaan kytkentään mutta se taas tekee häiriönetsinnästä hankalampaa kun kaikki on mykkänä. Kannattaa tehdä selkeä toimintahierarkia niin mahdollisten häiriöiden tulkinta helpottuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti