tiistai 6. maaliskuuta 2012

Areometri ja akun latautumiskyky

Areometrillä mitataan nesteen nostetta. Eri aineet ja niiden seokset ovat ominaispainoltaan erilaisia.
Tavanomaisempia ominaispainon mittauskohteita ovat jäähdytysnesteet ja akkuhappo. Mittalaitteet ovat hämmentävän samanlaisia. Niitä ei saa sekoittaa keskenään.

Ominaispainomittareita.

Ylin mittari on metanolin ja glygolin ominaispainon mittausta varten. Kaksi alimmaista ovat akkuhapolle. Pieni kapine on tarkoitettu pienille akuille.

Nykyisin on saatavissa myös optisia ominaispainomittareita.

Glygolin (jäähdytysnesteen) pakkaskesto näkyy asteikolla suoraan astelukuina. Luvut ovat negatiivisia Celsius-asteikolla. Mitä itseisarvoltaan suurempi luku sitä pakkaskestävämpää.


 Akkuasiaa

Mittaus suoritetaan pystyasennossa niin ettei kelluke kosketa lasiputken sisäseinämiä ja nestettä on mittarissa niin paljon että kelluke kelluu. Nesteen yläpinta näyttää ominaispainon asteikolta.

Kaavio osoittaa akun lataustilan.


Päivitystä nykyhetkeen v. 2013
Akkutekniikka kehittyy ja tämän sivun alareunassa on siitä maininta ja esimerkki. Nämä yllä näkyvät laitteet pätevät vain vanhoille happo-lyijyakuille. Yhä enemmässä määrin akut ovat suljettuja rakenteita. Niiden lataustilaa voi tarkkailla yleismittarilla tai perusteellisemmin akkuliikkeessä heidän testereillään.

Perinteiset lyijyakut tulevat kuitenkin säilymään uusien rinnalla vielä vuosia siksi että niitä valmistetaan ja myydään edelleen sekä nykyisetkin käytössä olevat kestävät vielä useita vuosia.


Akku ja arktiset olosuhteet
Akun lataustila on merkittävä seikka silloin kun akku joudutaan jättämään pakkaseen. Matala akkunesteen ominaispaino vaikuttaa sen että akku voi jäätyä pakkasessa. Täyteen latautunut akku ei jäädy.
Tämä tulee ilmi esimerkiksi silloin kun yritetään käynnistää autoa pakkasella ja se ei käynnistykään koska akusta on yrityksen aikana hävinnyt "kipinä" eli se ei jaksa pyörittää starttia riittävän kovaa. Silloin akku pitää irrottaa ja kantaa lämpimämpään paikkaa latautumaan. Tai hinauttaa koko vehje lämpimään. Jäätyminen kun rikkoo tyhjän akun mekaanisesti nesteen laajetessa jäätyessään.

Jatkuvasti vajaasti latautunut akku myös sulfatoituu nopeasti ja menettää virranluovutuskykynsä. Akkulaturi näyttää että akku on latautunut täyteen mutta ominaispainomittarilla selviääkin että varaustila on heikko.

Ominaispainomittarilla siis selviää yksi asia: Akun varaustila ja riittävän pitkän latauksen jälkeen myös akun kunto.

Jännitemittarilla (Yleismittarilla, tasosäätö 20 V, tasajännite.) voi myös arvioida akun varaustilaa. Kuusikennoisessa lyijyakusssa 100 %:n varaustilaa vastaa noin 12,65 V ja 0 %:n vastaava jännite on 11,89 V.

Ero ei ole suuri vain 0,76 volttia. Mittaus ei kerro muusta kuin lataustilasta. Se ei selvitä esimerkiksi virran luovutuskykyä.

Ylisuurta akkua ei kannata hankkia. Siinä käy sillä tavoin että akku ei koskaan tule täyteen ja jatkuva osittaisvaraus vaurioittaa akkua. Varsinkin jos on niin että ajoneuvoon on lisätty kulutuskohteita enemmän kuin laturin energiantuotto kykenee tavanomaisen ajosuoritteen aikana tuottamaan. Silloin mennään miinusmerkkisellä alueella jolloin kuormitus syö akkua eikä se tällöin lataudukaan täyteen.

Vielä jokin aika sitten useissa moottoripyörissä oli latureita jotka oli mitoitettu juuri sille kulutukselle kuin mitä latausjärjestelmä kykeni tuottamaan. Jo ajovalopolttimon vaihto 55 Wattisesta 100 Wattiseen saattoi laittaa järjestelmän polvilleen. 70 -luvun pyörien osalta nykyinen päiväajovalopakko pelkästään toi jo tämän ongelman. Silloin saatettiin ajaa "yöajot velaksi" mutta päivävalot veivät viimeisenkin kipinän.
Pyörään kiinteästi asetettu volttimittari on järkevä lisävaruste. Amppeerimittari vielä parempi koska se kykenee näyttämään visuaalisesti ja tarkasti koska mennään "velaksi" eli kulutetaan akun varausta enemmän kuin latausjärjestelmä tuottaa sähköä. Amppeerimittarin osalta näyttö näyttää tällöin "miinusta". (Discharge)


 Monipuolinen volttimittari.

Virran määrän mittari eli amppeerimittari.

Vasemmalla purku, oikealla lataus. Mittari näyttää aktiivisesti kulutuksen ja latauksen suhdetta. Vasemmalla oleva viisari osoittaa että on kulutusta enemmän kuin latausta. Oikealla latausta on enemmän kuin kulutusta. Jos mittari näyttää nollaa ei tapahdu latausta mutta akkukaan ei tyhjene tai mittari ei saa mittaustietoa. Silloin ei myöskään toimi mikään muukaan sähköä tarvitseva laite paitsi moottori jos sillä on erillinen magneettosytytys.

Kunnossa oleva ja täyteen ladattu akku ei jäädy.


Uudet akkutyypit
Akkutekniikka muuttuu ja uusien akkutyyppien kohdalla eivät edellä olevat ohjeet ja menetelmät aivan kokonaisuudessaan päde. Perusasiat ovat suurinpiirtein samat mutta esimerkiksi lataustavat ja erityisesti latausjännite on korkeampi. Lataukseen tarvitaan useasti juuri kyseiselle akkutyypille tarkoitettu laturi.

VRLA kalsium/kalsium akun latausohje.

Akuista yleensä: Wikipedia
Kaupallista latausohjeistusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti