torstai 3. marraskuuta 2011

Mittalaitteet

Jos jotain aikoo tehdä edes hiemankin tarkemmin kun silmä- ja polvivaralta tarvitaan ainakin työntömitta ja suorakulma. Myös mittaviivain on kätevä. Jonkinlainen suora taso on hyvä olemassa myös. Sekä piirtopuikko. Pistepuikkoa unohtamatta.

Reikämikro sylinterien halkaisijan ja soikeuden mittaamiseen on välttämätön jos aikoo tehdä koneremonttia. Muitakin mittavälineitä toki on mutta näistä oli kuvat olemassa. Mikrometrisarja löytyy  25 - 150 mm alueelta.

 Mikrometri yleiskäyttöön.

Ylinnä tavallinen neuvostoliittolainen mikrometri. Valmistusmaastaan huolimatta erittäin toimiva työkalu. Mukana seuraa poikkeamataulukko ja kalibrointityövälineet. Hyvin onnistui Laverdan venttiilin välyspalojen mittaus.
Alempana reikämikro sylinterien halkaisijan mittaukseen. Ohessa kalibrointisarja. Mikrometrin tarkkuudeksi riittää puolen sadasosan tarkkuus.


 Kampiakselin kaulojen mittaus mikrometrillä.

Reikämikro työssä. 

Tyypillisesti otetaan ristimitat sylinteristä kolmelta eri korkeudelta ristiin.

 Kello ja magneettijalka sorvissa.

Mittakelloa ja magneettijalkaa tarvitaan esimerkiksi kun jotain pyörähdyskappaletta asetetaan heitottomasti suoraan. Myös ohuiden osien paksuutta voi tällä mitata. Esimerkiksi laakeriliuskojen.
Pinnapyörien rihtauksessakin tästä on hyötyä vaikka ei olekaan siinä välttämätön. Tyypillinen mittakello näyttää sadasosamillimetrejä mutta ns tonnikellojakin (tuhannesosamillimetrin tarkkuus) on olemassa. Digitaaliset laitteet ovat jo korvanneet nämä antiikkikalut. Visuaalinen viisari liike kertoo helpommin virheen suunnan kuin numeronäyttö.

Mitta- eli heittokello. Alempana mikrometri.

Heittokellolla tehdään nimensä mukaista työtä: tarkastetaan esimerkiksi moottoripyörän kampiakselin suoruutta eli heittoa laakerikaulojen välillä sekä kaulan soikeutta. Mikrometrillä voi mitata kaulan läpimitan ja soikeuden.
Molemmat mitat täydentävät toisiaan.
Kuvassa Benelli 900 Sei kampiakseli sorvin kärkien välissä.

Digitaalityöntömitat.

Työntömitat, jotka ovat aktiivikäytössä, ovat meikäläisellä yleensä tavanomaisia millisellä ja tuumaisella nooniusasteikolla varustettuja. Lukematarkkuus 5 sadasosamillimetriä. Kuvassa digitaalityöntömittoja joissa näyttö on sadasosan päälle tarkka mutta mittaustulos pyöristetään lähimpään viiteen sadasosaan. Tämä joitakin hämmentää mutta mitan rakenne ei kykene yli tuon tarkkuuden vaikka näytössä lukisi tuhannesosia.
Digitaalimittoja tulee loppujen lopuksi käytettyä erittäin harvoin. Niiden käyttö on hankalampaa kuin perinteisen nooniuksella varustetun työntömitalla mittaaminen. Vaativat joka kerta nollauksen ennen mittauksen alkua.

Digitaalimitan vahvoja puolia on kun mittaa esimerkiksi jonkin sarjatuotantotuotteen mittoja. Asettaa mitan näyttöön tavoitemitan, nolla näytön tälle mitalle ja sen jälkeen mitatessa näkee poikkeamat negatiivisina tai positiivisina lukuina.
Toinen vahvuus on nopea muunnos milleistä tuumiksi. Vain napin painallus.

Lisää sähköisistä mittalaitteista:
Alla on kuva testauslaitteesta jolla voi etsiä kaasunasentopotentiometrien (TPS) ominaisuuksia ja vikoja. Mittaustarkkuus on yksi aste ja kahden desimaalin tarkkuus jännitettä. Erillisellä vastusmittarilla voi mitata samoin myös komponentin kiertovastuksen muutoksen. Mitta-alue 0 - 90 astetta ja 0 - 5 volttia.

Valmistamani testauslaite.

Lisää mittalaitteistani: TPS testeri.

Eräs testaus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti