Voimassa
Joissakin EU-valtioissa moottoripyörien katsastuspakko on jo olemassa. Suomessa sellaista ei vielä ole eikä, mielestäni, edes tarvita. Moottoripyörä on ajoneuvo jota pidetään hyvässä kunnossa pelkästään jo oman turvallisuuden takia. Ulkonäköä unohtamatta.
Smoton sivuilta:
https://www.smoto.fi/2026/05/06/moottoripyorien-maaraaikaiskatsastuksista-pakollisia/
Omien ja muiden toimissa
Vastustan katsastusta periaatteesta sillä pidän pyöristäni erityistä huolta kuten kaikki "jengikaverinikin" tekevät. Niin monet tuntemani motoristit myös. Ei, ainakaan, teknisestä osaamisestani ole ollut kiinni: autonasentajan koulutus, armeijassa aliupseerikoulu Ilmavoimien Teknillisessä Koulussa. Puuhailin ilmailun parissa Lapin Lennostossa varusmiehenä Draken-puolella lopun palvelusaikaa ja kertauksissa useamman kerran. (Res. ylik) Sittemminn kiersin maatalouskoneasentajana erään firman piikkiin muutaman vuoden sekä, yllättäen, eräässä hyshys-firmassa. Sieltä siirryin, kutsusta, jälleen ilmailupuolelle lentokoneiden kokoonpanoon kuten Redigo ja Hornet. Ohessa muitakin kivoja lentsikoita. Sieltä, itsellekin yllätyksenä, avaruusalusten pariin joita neljää olin tekemässä. Kaksi kutakin. Eli XXM-Newton ja Rosetta. Ensimainittu hiilikuitua ja toinen alumiinikennorakenteinen. (Kutakin kaksi sillä toki piti olla varalaitteet olemassa.) Sittemmin, ennen varhaista (Valtion sallimaa.) eläköitymistäni, muissa puolustusvälinefirmoissa hiilikuidun, aramidin ja muidenkin laatumateriaalien parissa kunnes eläkepäivät koittivat.
Kahdella kumilla
Kölli-iästä asti olen ajanut mopoilla ja moottoripyörillä sekä rakennellut niitä muillekin omassa verstaassani iltaisin ja viikonloppuisin. Moottoripyörillä olen kaatunut useasti enduro- ja krossiradoilla mutta vain kerran asfaltilla kun hirvi kuoli. Minä en. Nyt arvelin luopuvani laajasta pääosasta työvälineistäni ja toimitiloistani sekä joista moottoripyöristäni. Täytän ensi vuonna 70v. Kuusysistä otan ilon irti. Rairai!
EU:ssa
Brysselissä oli säätöä monien moottoripyöräkerhojen suhteen. Yllätyksenä tuli Itä-Euroopan, lähinnä Itä-Saksan ja parin muun, Unkari ohessa, liittyminen täkäläiseen organisaatioon. Yllättävän kivuttomasti kävi. En ollut siihen aikaan johtavassa asemassa Smoto ry:n (Suomen Motoristit ry.) vaan hallituksessa lähinnä tutkailemassa miten asiat menevät. (Aiemmin puheenjohtaja.) Smoto ry. maksoi reissut majoituksineet vaan itse ruuat ja juomat poislukien hotelliaamiaiset. Aatteen vuoksi tein uhrauksia. Silloin olin töissä Patrialla avaruustekniikkaosastolla. Työantaja, eli Valtio, eli te, suomalaiset työn raskauttamat, sallitte toimintani verorahoillanne. Muutoin (Aiemmin Patrialla (Aiempi Suomen Lentokoneteollisuus.) oli kohtuullinen palkkaus Redigo ja Hornet-hommissa kun asuin halvalla ja "firmalla" ymmärrystä järjestötoimintaani.) Sittemmin sain siirron avaruusosastolle. Nyt, jo vuosia eläkkeellä oltuani ymmärrän, kuinka paljon työnantajanit ovat tukeneet poliittista uraani. Mainittakoon että en edustanut mitään puoluepoliittista tahoa vaan vain moottoripyöräilijöiden etua. Edeskävijäni oli Keijo, Kekku, Lumme jolta sain paljon yksityiskohtaista tietoa ja sain myös vängätä asioista. Yllättäen löysin itseni myös Brysselistä kuultavana näkemykseni. Onneksi tuli käytyä keskikoulu ja opittua englanninkieli. Ainakin, välttävästi. Moottoripyöräilyn tulevaisuuden odotuksista. Olen kohttuulisen tyytyväinen. Kaiketi kielitaitoni oli riittävää kun kelpasin. (Myöhemmin, ilman syytä, oleskeltuani turistina Scotlannissa, havaitsin että ei ilman kielitaitoa ei voi tavata mielenkiintoisia henkilöitä. Vaan kävikin yllättävästi...)
Ymmärrystä
Tai toivon sillä tuossa edellä on vain osa työ- ja muusta puuhahistoriastani. On myös asioita joita ei mainita... Onneksi, monta vuotta elläkkeellä oltuani, ei ole, enää, tietoa joka olisivat aivan ajan tasalla. Jotkut asia ovat vakioita, toiset muuttuvat... Luokituseni eräissä firmoissa olivat joskus korkeita.
Ymmärtämättömyyttä
Se että moottoripyöräily on vähemmistön, varsin pienen ja, osin, lyhytaikaisen ajokauden, motoristien harrastus. Kuten se nykyään luokitellaan. Toki, yli puoli vuosisataa sitten, moottoripyörä oli kulkuväline töihin ja tapahtumiin, halvalla. Kesät talvet. Sittemmin, ilman ihmeempiä selityksiä, seitsemäkymmenluvulla moottoripyörille laitettiin kova vero. Koska moottoripyörien hinnat "pompsastivat" nousivat myös vakuutusmaksut ja huolto kautta korjaushinnat korkeiksi. Edelleenkin maksamme veroa pyöristämme. Koska moottoripyörät pitää, em. syistä, vakuuttaa niin hinta vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuteen eli vakuutuksen hinta, vero-osuus ja pyörän hinta yhteensä. Ehkä muutakin. En ole alan asiantuntija.
Motoristien harmiksi
Valtiovalta haluaa moottoripyörille katsastuksen. En käsitä miksi. Maksaa rahaakin vaikka pyörä olisi viimeisen päälle lyönnissä. Onko niissä jotain vikaa ihan vasiten? Vai onko tämä veronmaksajien tahto? Ei ainakaan katetta tule sillä maassamme on varsin vähän motorisoituja kaksipyöräisiä. No, onpa veromaksajilta peritty hupsummistakin syistä rahaa. Kuinkas katsastajien koulutus? Moottoripyörä poikkeaa auton rakenteista. Kerronpa jutun omalta kohdalta: halusin katsastuttaa moottoripyöräni uuden rengastuksen. Katsastus olisi edellyttänyt käsittelykokokeen mutta katsureilla, paikalla olleilla, ei ollut kummallakaan ajo-oikeutta moottoripyörään. Jouduin, melkoista maksua vastaan, ajamaan itse näytösajon. Paikalla ei ollut minkäänlaista valvontaa tai jotain paikkaa, tasaista, pientä, piha-asfalttia lukuunottamatta, niin tein ykkösvaihteella ajaessani pari mutkaa ja pyydetyt jarrutukset. Siinä se, nättinä kesäpäivänä. Oliko tämä pätevää? Vaan sitä vaaditaan. Toki itse olen tyytyväinen. (Niin: ero oli että alla on ollut alkuperäinen 200/16 rengas mutta uusi rengas on, edelleenkin jo mones, auton rengas, muuten samaa kokoa, mutta 205 leveä. Katsastajien mielestä oli kaikki ookoo. Kerrottakoon että pari kertaa olen "ratsattu", kerran paikallisen ja toisen kerran jonkin muun partion toimesta. Heidän mielestään pyörästini pitää kilpi poistaa ja antaa ajokielto. Itseäni kovin huvitti kun katsoivat pyöräni tiedot heidän palvelimeeltaan. Moikkasin kun lähdin. Kerrottakoon että auton rengas maksaa vain neljänneksen prätkän renkaasta, kestää pitkästi yli tuplasti ja löytyy tarvittaessa mistä vaan. Mikä parasta: on tehty pitävämmästä kumista kuin alkuperäisrengas. (Erä kaveri halusi testata 1400 Californiaani: Teki ajelun ja tuli takaisin ja kehui että on isoksi pyörästä ketterä. Pyysin katsomaan että millainen takakumi on: hermostui ja sanoi että ei olisi ikinä lähtenyt ajamaan jos olisi tiennyt. Alkuperäiskumi kestää reilut 5000km, ja maksaa noin 300 Euroa plus allelaitto. Auton kumi kestää useamman kymmenentuhatta kilometriä ja kustannus on alle satasen. Ohessa tulee myös parempi sadepito kosk auton kumi on, yleensä, varsin pehmyttä laatua. Mistäkö tiedän: olen ajanut jo useita kymmeniätuhansia kilometrejä auton renkailla.
Jos jostain pitää kommentoida
Kun katsastusasemat ovat, mahdollisesti lähitulevaisuudessa, velvoitettuja katsastamaan myös moottoripyöriä, kuten esitetään valtiovallan taholta, tulee hintoihinsa koulutuksen vuoksi ja siksi että katsureille tullaan vaatimaan ajokortti myös raskaamillekin moottoripyörille. Ei hyvää katsastajaa insinöörin titteliiä hankita, sinällään kuin autokorttiakaan tai mp-korttia. (Tähän olen kuullut että siinä mitään korttia tarvita sillä moottoripyörä on kevyt ja sitä on helppo käsitellä. Liikenneturvan inssi näin mainitsi. Voi se helpolta näyttää joka osaa. Aikaahan siitä on noin kolmekymmentä vuotta kun olin puuhaamassa liikennepoliittisia asioita.)
Koska moottoripyörä maksaa, suhteessa paljon muiden ajoneuvojen verotukseen nähden (No, on maamme autoverotuksessakin hieman samaa.) ja siitä johtuvien vakuutuksien suhteen varsin korkeiksi on moottoripyörästä syntynyt laite joka edustaa omistajansa taloudellista asemaa. Toki on mukavaa jos hänkin sulautuu porukkaan ja maksaa kaverien oluet...
Saatanpa jatkaa joskus...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti